Kuva: Juha Jakonen
Lääkärinkadusta alkavan Keskuspuiston osa-alueen kaavoittaminen rakennusmaaksi
Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa valmistellaan asemakaavan muutosta, jolla Helsingin Keskuspuistoon kuuluva puistoalue muutettaisiin rakennusmaaksi. Sinne pyritään rakentamaan "kaupunkivilloiksi" nimettyjä 3–4-kerroksisia asuintaloja. Pysäköintipaikkoja tähän puistoon tulisi 120-140 kpl, ja alueen läpi rakennettaisiin Lääkärinkadulta lähtevä ajoyhteys.
Laajat kaupunkilaispiirit vastustavat tätä hanketta muuttaa Keskuspuistoon kuuluva puistoalue rakennusmaaksi.
Kun tällaisesta asukkaiden liikkeestä syntyy helposti käsitys, että asukkaat aina vastustavat rakentamista, on aihetta selostaa kyseessä olevan Keskuspuiston osa-alueen poikkeuksellinen taustahistoria.
Helsingin Keskuspuistoon on kuulunut koko se rakentamaton luonnontilainen alue, joka Töölön rakentamisen jälkeen jäi sen ja Länsi-Pasilan väliin. Kun vuonna 1978 vahvistettua Keskuspuiston osayleiskaavaa ryhdyttiin valmistelemaan, jouduttiin kuitenkin kappale Keskuspuistoa jättämään sen ulkopuolelle. Syynä poisjättämiseen oli, että tälle Lääkärinkadusta alkavalle ja Mannerheimintien Arava-talojen taakse jäävälle Keskuspuiston osalle Helsingin kaupunki oli vuonna 1969 ryhtynyt laatimaan asemakaavaa syöpäsairaalalle ja sairaanhoito-oppilaitokselle (puistoon muodostettiin kortteli 627). Korkein hallinto-oikeus kuitenkin kumosi tämän asemakaavan 12.11.1973. Päätöstään se perusteli mm. Keskuspuiston alueen merkityksellä virkistyskäytön ja ympäristön suojelun kannalta. KHO:n päätöksen jälkeen Helsingin kaupunki luopuikin kaavahankkeesta.
Seurauksena kuitenkin oli ollut, että tämä Keskuspuiston osa oli jäänyt Keskuspuiston osayleiskaavan ulkopuolelle. Kaupunki kuitenkin ryhtyi korjaamaan tätä epäkohtaa. Kaupunginvaltuusto jätti vuonna 1976 tämän alueen tarkoituksellisesti Kantakaupungin osayleiskaavan rajauksen ulkopuolelle ja hyväksyi 9.12.1981 sille puistoasemakaavan. Valtuuston pöytäkirjasta ilmenee perusteluna, että "Kaava-alueen puistoalue on osa Keskuspuistoa, joten asukkailla on hyvät yhteydet myös laajemmille ulkoilu- ja urheilualueille".
Puistokaavaan merkittiin ulkoilutie, joka loi puiston läpi vievän ulkoilureitin Lääkärinkadulta Ratsastajantielle.
Kuten huomataan, tällä puistoalueella ei koskaan ole ollut muuta lainvoimaista asemakaavaa kuin puistokaava. Kantakaupungin osayleiskaavan alueeseen se ei ole kuulunut. On tärkeää huomata, että valtuusto puistokaavasta päättäessään katsoi, kuten Korkein hallinto-oikeuskin oli päätöksessään katsonut, että tämä alue on Keskuspuiston osa.
Tämän Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto sivuuttaa suunnitellessaan nyt tämän puistoksi kaavoitetun Keskuspuiston osa-alueen muuttamista rakennusmaaksi. On hämmästyttävää, että vielä meidän päivinämme Helsingissä esiintyy tällaista puistopolitiikkaa. Siksi on sanottava suoraan, että puistoihin rakentamista ei voi hyväksyä, ei varsinkaan Keskuspuistossa ja, kuten nyt suunnitellaan, sen kapeimmassa osassa. Sillä seikalla ei ole merkitystä, että tämä puistoalue on voimassa olevassa yleiskaavassa merkitty rakennusmaaksi.
Vahvistamaton yleiskaava on ainoastaan ohjeellinen, ei velvoittava, ja alistuu oikeudellisesti lainvoiman saaneelle asemakaavalle: kaavoituksessa yksityiskohtaisempi kaava syrjäyttää yleispiirteisemmän kaavan. On myös pidettävä ilmeisenä, että yleiskaavan valmistelijat eivät ole saattaneet tämän alueen kaavoitushistoriaa ja kaavallista asemaa luottamusmiesten tietoon, kun yleiskaavaa käsiteltiin kaupunginhallinnossa.
Helsingin Keskuspuiston luoja, kaupunginarkkitehti Bertel Jung lausui vuonna 1911 valmistuneen osayleiskaavansa merkityksestä ja noudattamisesta seuraavaa: "Lopuksi haluaisin tuoda esille sen seikan tärkeyden, että niitä alueita, jotka luovutetaan virkistyskäyttöön, ei tulevaisuudessa millään tavalla käytettäisi sellaisiin tarkoituksiin, jotka ovat niille vieraita, kuten esim. huvila- ja sairaala-alueiksi". Toivottavasti nämä Jungin viisaat ja kaukokatseiset sanat ovat lujasti iskostuneet Helsingin luottamusmiesten ja -naisten mieliin, kun tämä yritys puheena olevan puistoalueen muuttamiseksi rakennusmaaksi tulee heidän käsiteltäväkseen.
Paineet Keskuspuistoa kohtaan ovat kovat. Laaksoon on rakennettu uusi rakennus, Länsi-Pasilan reunassa on meneillään asemakaavan muutos, Kehä I:n varteen Keskuspuistoon on sallittu rakentaa puutarhamyymälä, golf-kentän laajentamisesta Paloheinässä kiistellään. Mikä on seuraava Keskuspuistoa murentamaan tarkoitettu hanke?
Helsinki-Seuran puolesta
Rolf Martinsen
Helsinki-Seuran toiminnanjohtaja
Helsinki-Seura
Runeberginkatu 6 b B 20
00100 Helsinki puh. 454 3034 e-mail: tiedotus@helsinkiseura.fi www.helsinkiseura.fi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti