torstaina, toukokuuta 31, 2007

Vetoomus merellisen kansallisen kaupunkipuiston puolesta


Vuonna 2000 useat järjestöt vetosivat sen puolesta, että Helsinkiin perustettaisiin kansallinen kaupunkipuisto. Asia hautautui pian vetoomuksen esittämisen jälkeen, vaikka jo vuonna 1998 61 Helsingin 85 valtuutetuista allekirjoitti vetoomuksen kansallisen kaupunkipuiston puolesta.


Vetoomuksen voi lukea klikkaamalla otsikkoa.

tiistaina, toukokuuta 29, 2007

Mari Puoskari Vihreiden varapuheenjohtajaksi


Vihreät - de Gröna r.p.n puoluekokouksessa Dipolissa 26.-27.5. yhdeksi Vihreiden varapuheenjohtajista valittiin Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen, diplomi-insinööri, konsultti Mari Puoskari, joka on sitkeästi pitänyt lautakunnassa Lääkärinkadun alueen puolta. Lisäksi Vihreiden puoluekokous hyväksyi yksimielisesti Länsi-Helsingin Vihreiden aloitteen, jossa esitettiin Keskuspuistosta ja Helsinkipuistosta kansallista kaupunkipuistoa.

tiistaina, toukokuuta 22, 2007

Länsi-Helsingin Vihreiden puoluekokousaloite: Helsingin keskuspuistosta ja Helsinkipuistosta kansallinen kaupunkipuisto


Kallio n. 300 metriä pohjoiseen Lääkärinkadusta, Lääkärinkadulta pohjoiseen lähtevän ulkoilutien varrella. Kuva: Michael Perukangas

Kaikki puoluekokousaloitteet voi lukea klikkaamalla otsikon linkkiä.

Länsi-Helsingin Vihreät LäHeVi ry:

Helsingin keskuspuistosta ja Helsinkipuistosta kansallinen kaupunkipuistoVuonna 2000 voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain 9. luvun mukaan "Kaupunkimaiseen ympäristöön kuuluvan alueen kulttuuri- tai luonnonmaiseman kauneuden, historiallisten ominaispiirteiden tai siihen liittyvien kaupunkikuvallisten, sosiaalisten, virkistyksellisten tai muiden erityisten arvojen säilyttämiseksi ja hoitamiseksi voidaan perustaa kansallinen kaupunkipuisto. Kansalliseen kaupunkipuistoon voidaan osoittaa alueita, jotka tämän lain mukaisessa kaavassa on osoitettu puistoksi, virkistys- tai suojelualueeksi, arvokkaaksi maisema-alueeksi tai muuhun kansallisen kaupunkipuiston tarkoituksen kannalta sopivaan käyttöön."

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys Helsy ry on ehdottanut Helsingin Keskuspuistosta - mukaan lukien Lääkärinkadun alue, jolla on voimassaoleva puistoasemakaava - kansallista kaupunkipuistoa. Siihen on lisäksi kuitenkin liitettävä nyttemmin Helsinki-puistoksi nimetty alue virallisesta Keskuspuistosta itään ja alas Vantaanjoen vartta aina Vanhankaupunginlahdelle saakka, paitsi alueellisen virkistysaluetasapainon takia mutta myös jotta se voisi toimia tyydyttävästi vihersormia yhdistävänä ekologisena vyöhykkeenä.

Helsingin kaupunginvaltuuston Vihreiden ja Vasemmistoliiton valtuustoryhmien mielestä Lääkärinkadun alue on kiinteä osa toiminnallista Keskuspuistoa, ja ne ovat edellyttäneet sen liittämistä myös viralliseen Keskuspuistoon, jolla tosin silläkään ei ole vallitsevassa kaavoitustulkinnassa riittävää suojaa niiltä uhkilta, joita Helsingin Keskuspuiston isänä hyvällä syyllä pidettävä asemakaava-arkkitehti Bertel Jung ounasteli jo vuonna 1911: ”Lopuksi haluaisin tuoda esille sen seikan tärkeyden, että niitä alueita, jotka luovutetaan
virkistyskäyttöön, ei tulevaisuudessa millään tavalla käytettäisi sellaisiin tarkoituksiin, jotka ovat niille vieraita, kuten esim. huvila- ja sairaala-alueiksi”. Keskustan valtuustoryhmän mukaan kaupunkilaisilla on oikeus virkistysalueisiin, mainiten Keskuspuiston ja sen Lääkärinkadun alueen.

Lokakuussa 1998 61 Helsingin kaupunginvaltuutettua allekirjoitti valtuustoaloitteen, jossa esitettiin Keskuspuistosta kansallista kaupunkipuistoa. Perusteluna oli, että Keskuspuisto on ainutlaatuinen virkistysalue, joka tarjoaa kaupunkilaisille ulkoilumahdollisuuksia ja toimii kaupungin keuhkoina. Kuitenkin Helsingin kaupunginvaltuusto päätti 24.8.2006, että Yleiskaava 2002 - jossa on Keskuspuiston asemaa heikentäviä kaavoitusvarauksia - korvaa Keskuspuiston osayleiskaavan vuodelta 1978.

Kansallisen kaupunkipuiston kriteerit
Ympäristöministeriö on asettanut neljä kriteeriä, jotka kansallisen kaupunkipuiston on täytettävä.
Sisällön kriteeri
Puiston tulee sisältää kaupunkiluonnon monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta tärkeitä luonnonalueita, kansallisen historian tai kaupungin omien kehitysvaiheiden ymmärtämisen kannalta merkittäviä kulttuuriympäristöjä rakennuksineen sekä puistoarkkitehtonisesti tai esteettisesti merkittäviä puistoja ja viheralueita.
Laajuuden ja eheyden kriteeri
Sen tulee olla puisto- ja viherympäristönä riittävän laaja ja häiriötön sekä viherrakenteeltaan niin yhtenäinen, että sitä pitkin on mahdollista siirtyä kaupunginosasta toiseen.
Ekologisuuden ja jatkuvuuden kriteeri
Ekologisessa mielessä on tärkeää, että alueelle muodostuu lajiston siirtymisen ja vuorovaikutuksen mahdollistavia ekologisia käytäviä ja että se on jatkuva ja liittyy välittömästi ilman selvää rajaa kaupungin ulkopuolisiin luonnonalueisiin tai sitä ympäröivään maaseutuun.
Kaupunkikeskeisyyden kriteeri
Kansallinen kaupunkipuisto on osa kaupunkirakennetta. Olennaista on, että se alkaa kaupungin ydinkeskustasta tai sen välittömästä läheisyydestä.

Helsingin Keskuspuiston ja Helsinkipuiston muodostama yhtenäinen viheralue täyttää kaikki edellä mainitut kriteerit. Kansallinen kaupunkipuisto turvaisi nykyistä Yleiskaavaa 2002 paremmin Helsingin Keskuspuiston ja Helsinkipuiston luonteen virkistyskäytössä olevana, arvokkaita luontokohteita sisältävänä viheralueena. Sillä on merkitystä paitsi paikallisesti mutta myös valtakunnallisesti; Helsingin kaupungin virallisen Keskuspuiston retkioppaan mukaan: "Metsäisempi osuus ja talvella erinomaiset hiihtoladut alkavat Laaksosta, jonne pääsee mm. raitiovaunuilla 3B ja 3T (Auroran sairaalan pysäkki). Täältä voi hiihtää tai kävellä metsissä vaikka Lappiin asti!"

UKK-instituutin johtaja, dosentti Mikael Fogelholm ja kansanedustaja Tuija Brax valmistelivat kesällä 2006 julkistetun Vihreän liiton terveyden edistämisen linjapaperin. Fogelholmin ja dosentti Pertti Mustajoen kannanottojen mukaan Helsingin Keskuspuisto on juuri sellainen kansanterveydellisesti elintärkeä arki- ja lähiliikkumiseen käytetty virkistysalue, jota ei saa pilkkoa. Professori Liisa Tyrväisen mukaan virkistysmetsien taloudellista merkitystä on vaikea mitata, mutta kansallinen kaupunkipuisto olisi matkailuvaltti ja virkistysalueet ovat pitkän tähtäimen ennalta ehkäisevän terveydenhuollon kannalta merkittäviä myös taloudellisesti.
15.5.2000 julkaistussa vetoomuksessa seuraavat helsinkiläisjärjestöt toivoivat kansallisen kaupunkipuiston perustamista pääkaupunkiseudulle: Natur och Miljö rf., Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry., Saariston ystävät ry. , Liikennepoliittinen yhdistys Enemmistö ry., Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry., Helsingin seudun lintutieteellinen yhdistys Tringa ry., Kumpulan-Toukolan-Vallilan-Hermannin-Vanhankaupungin paikallisagendaryhmä, Käpylän seudun ympäristöryhmä, Käpylä-Seura ry., Lauttasaari-Seura ry., Lehtisaari-Seura ry., Myllypuro-Seura ry., Puotila-Seura ry., Siltasaari-Seura ry., Töölöläisen kulttuurikerho ry., Vanhankaupungin kulttuuri-ekologinen klubi ry., Vartiosaari-Seura ry., Vuosaaren paikallisagendaryhmä

Länsi-Helsingin Vihreät LäHeVi ry edellyttää, että Vihreä liitto r.p. ryhtyy toimiin, joilla Helsingin Keskuspuistosta ja Helsinkipuistosta saataisiin Suomen ensimmäinen kansallinen kaupunkipuisto, jollainen jo on esimerkiksi Tukholmassa. Bertel Jung ei tuntenut kansallisen kaupunkipuiston käsitettä, mutta Vihreiden puoluekokouksen toivoisi osoittavan edes osaa siitä visionäärisyydestä, jota Jung esitti jo lähes sata vuotta sitten.

Puoluehallituksen lausunto:
Aloitteessa on selostettu kansallisen kaupunkipuiston perustamisen edellytyksiä. Hakemuksen kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta tekee kaupunki. Hakemus valmistellaan yhteistyössä kaupunkilaisten, puiston alueella maata tai rakennuksia omistavien sekä ympäristöviranomaisten - lähinnä ympäristöministeriön - kanssa.

Päätöksen kaupunkipuiston perustamisesta tekee ympäristöministeriö. Päätöksen yhteydessä voidaan antaa määräyksiä, jotka kaupunginhallitus on ennen päätöksentekoa hyväksynyt.
Kansalliset kaupunkipuistot on aiemmin perustettu Hämeenlinnaan, Heinolaan ja Poriin, joten toisin kuin aloitteessa sanotaan, Helsingin puisto ei olisi Suomen ensimmäinen. Arviointihankkeita on tällä hetkellä käynnissä ainakin Turussa, Forssassa, Porvoossa, Jyväskylässä ja Vaasassa.

Helsingin keskuspuistoon kohdistuu jatkuvasti kaavoituspaineita, mm. aloitteessakin mainittuun Lääkärinkadun alueeseen. Kansallisen kaupunkipuiston perustaminen suojelisi aluetta nykyistä paremmin, koska kaavamuutoksiin tarvittaisiin tällöin ympäristöministeriön hyväksyntä. Jo 1998 Helsingin valtuustossa 61 valtuutettua teki aloitteen kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta, mutta asia ei kuitenkaan ole edennyt kaupunkisuunnittelulautakuntaa edemmäksi.

Esitys:
Vihreä liitto tukee kansallisen kaupunkipuiston perustamista Helsinkiin, mutta siirtää käytännön toimet asian edistämiseksi Helsingin vihreälle valtuustoryhmälle.
Päätös:
Vihreät - de Gröna r.p.:n puoluekokous päätti yksimielisesti kannattaa tehtyä aloitetta.

tiistaina, toukokuuta 15, 2007

Terveysliikunnan teemavuoden kunniaksi Keskuspuiston peijaiset?


Helsingin kaupungin liikuntavirasto on julistanut kuluvan vuoden 2007 terveysliikunnan teemavuodeksi. Teemavuoden tavoitteena on "ylläpitää ja edistää kaupunkilaisten terveyttä ja hyvinvointia". Ehkä Helsingin kaupungin virastoissa ei tiedetä, mitä toisissa virastoissa tapahtuu, jos kerran kaupunkisuunnitteluvirasto on kaavoittamassa Helsingin merkittävintä virkistyskäytössä olevaa viheraluetta, Keskuspuistoa, vaikka teemavuotta ovatkin olleet yhdessä suunnittelemassa liikuntaviraston lisäksi Helsingin kaupungin terveyskeskus ja sosiaalivirasto. Onko kaavoitus siis omalakinen saareke, villiä länttä, täysin piittaamaton sektori?
Ainoa johtopäätös, johon on mahdollista tulla, on se, että syy virastojen väliseen nokitteluun tai ainakin dialogisuuden puuttumiseen lienee yksikkökohtainen tulosbudjetointi. Mitä tämä tarkoittaa? Ne, jotka ovat pelanneet "maata", tietänevät tilanteen.
Maan säännöt ovat lyhyesti seuraavat:
Peliin osallistuu kaksi pelaajaa, joilla molemmilla on keppi. Pelaajat seisovat omistamansa maatilkun päällä, ja maatilkku on pelin alussa juuri sen kokoinen että siinä mahtuu seisomaan. Pelaajat koettavat hajottaa toisen maatilkun heittämällä sitä kepillä, ja jos keppi osuu maa-alueen sisään, vastapuolen maa-alueeksi jää suurempi kepin jakamista maatilkun osista. Vastaavasti pelaaja voi itse vallata maata torjumalla jalallaan vastustajan kepin hyökkäykset, ja jos keppi torjutaan jalalla esimerkiksi 50 jalanmitan päähän, oma maatilkku kasvaa tuon 50 jalanmitan verran, ja maata voi laajentaa haluamallaan tavalla.
Pelimetafora kuvannee virastojen toimintaa. Toinen yrittää hajottaa caterpillariksikin
kutsutulla"kepillä" toisen puistoja, ja toinen taas torjua caterpillarin jaloillaan.

Keskuspuiston pilkkominen - kepillä tai kauhakuormaajalla - on hyvin ristiriitainen teko terveysliikunnan edistämistavoitteiden kannalta. Alta voi klikata, mitä asiasta sanovat Suomen merkittävimmät terveysliikunnan asiantuntijat, dosentit Pertti Mustajoki ja Mikael Fogelholm:





Lisätietoja terveysliikunnan teemavuodesta saa klikkaamalla otsikkoa.


keskiviikkona, toukokuuta 09, 2007

Läppä - Lääkärinkadun pyöräilypäivä lauantaina 12.5.


Jo perinteeksi muodostunut Läppä järjestetään tänä vuonna lauantaina 12.5. alkaen kello 12. Lähtöpaikkana on Keskuspuiston lounaisin kulmaus, Urheilukadun pää, nk. Lääkärinkadun alue.

Mikä sitten on Läppä? Aikaisemmin Länsi-Helsigin Pallottelupäivänä tunnettu tapahtuma on tänä vuonna Länsi-Helsingin Pyöräilypäivä.

Vajaan kymmenen kilometrin mittainen leppoisa fillarireitti lähtee kaavoitusuhan alaiselta Lääkärinkadun palaselta Keskuspuistoa, ja laskeutuu alas Urheilukatua Töölönlahden rantaa musiikkitalon huoltotunnelitöiden miltei tuhoamaan Kaupunginmuseon puistoon. Siitä jatketaan niissä maisemissa, jonne kaupunki asukkaidensa suureksi iloksi suunnittelee nk. Finlandia-puistoa. Matkalla voidaan tarkistaa, onko Aulis Juneksen huvila jo kenties tipahtanut
ratakuiluun. Takaisin lähtöpisteeseen kuljetaan Kasvitieteellisen puutarhan ja Eläintarhan urheilukentän ja skeittirampin kautta.

Kutsu on avoin kaikille polkupyörän omistajille.

Mukaan uteliaisuutta ja vaatteet sään mukaan.

Tervetuloa!

Michael Perukangas

tiistaina, toukokuuta 08, 2007

Kuninkaantammen osayleiskaavaehdotus KSL:ssa 15.3.2007

Kuninkaantammen osayleiskaavaehdotus herättää tunteita sekä puolesta että vastaan. Yhtäältä asuntorakentamisen mukanaan väistämättä tuoma liikenteen kuormitus huolettaa, samoin se, kuinka veteen piirretty on Keskuspuiston ja yksityispihojen välinen raja. Toisaalta, Kuninkaantammen kaavaehdotus tuo helsinkiläisten käyttöön ikioman järven, nyt vedenpuhdistamon altaana olevan lammen.


Keväistä Vantaankoskea miltei kaava-alueen reunalla. Kuva: Michael Perukangas

Sukset lennossa Keskuspuistossa

Ehkä vielä ensi talvena Lääkärinkadulta alkaa hiihtolatu, jos KSL ja säiden haltija niin suovat? Blogia voi lukea klikkaamalla otsikkoa.


Metsäpolku Lääkärinkadun alueella?
Kuva: Michael Perukangas

sunnuntaina, toukokuuta 06, 2007

Hakamäentien suunnitelma

Ruuhka Hakamäentiellä? Ei sinne päinkään, työmatkaliikenteessä tilanne on tätäkin paljon pahempi.


Onko tässä kenties uusi ulkoilutie Keskuspuistoon?




Tiehallinnon suunnitelmaan Hakamäentien leventämiseksi Kivihaan ja Ilmalan välillä voi tutustua klikkaamalla otsikkoa.

Suunnitelma herättää ristiriitaisia tuntemuksia. Jos tien laajennus ajetaan Haagan paloaseman jälkeen tunneliin, jonka toinen suuaukko tulee Kivihaantien kohdalle, miksei saman tien tunnelia voitu jatkaa Ilmalaan asti? Nyt Keskuspuiston puita ollaan jouduttu kaatamaan sekä Hakamäentien etelä- että pohjoispuolelta, pannen palttua Kaupunginvaltuuston hyväksymälle Arhinmäen ponnelle, jonka mukaan Keskuspuiston pinta-alaa ei pienennetä.

Kaikilla tiehankkeilla - vaikka niiden julkilausuttuna tavoitteena olisikin sujuvoittaa liikennettä - on taipumus lisätä liikennettä. Liikenteen sujuminen sinänsä on ympäristön etu; pahimmillaan Munkkivuoren ostarilta Käpylään asti kävelyvauhtia matelevassa autojonossa poljetaan tyhjäkäynnillä.
Kuvat: Michael Perukangas

torstaina, toukokuuta 03, 2007

KSV:n toimintasuunnitelma vuosille 2007-2009



Kaupunkisuunnitteluviraston toimintasuunnitelman voi lukea klikkaamalla otsikon linkkiosoitetta.

Kuvassa (Saara Toivonen) toteutetaan julkisessa kaupunkiympäristössä, yhden Helsingin keskeisimmän virkistysaluekokonaisuuden - Keskuspuiston - reunalla KSV:n arvoista yhteistyöhenkisyyttä, avoimuutta ja luovuutta, keskustelemalla ja kuuntelemalla. Lisäksi sovitellaan sisäisten asiakkaiden - kuten KSL:n ja muiden kaupungin päättäjien - sekä ulkoisten asiakkaiden - helsinkiläisten ja muiden Keskuspuiston käyttäjien - joskus ristiriitaisiakin intressejä.
Hankkeen 228 - Lääkärinkadun korttelien - muutosluonnoksen oli määrä mennä KSL:n käsittelyyn maaliskuussa 2007, ja asemakaavan muutosehdotuksen olisi määrä mennä KSL:n käsittelyyn lokakuussa 2007. Tästä aikataulusta ei kuitenkaan voitane pitää kiinni.
Lähde: KSV:n toimintasuunnitelma vuosille 2007-2009