tiistaina, joulukuuta 14, 2010

Metsän joulurauha 21.12.


Jo perinteeksi muodostunut Metsän joulurauha toivotetaan jo 7.kerran Lääkärinkadun kallioilla tiistaina 21.12 kello 18. Järjestäjinä Ei enää palaakaan -Kansalaisliike, paikalliset asukkaat, Meilahden asukasyhdistys, Meilahden seurakunta ja Keskuspuiston puolesta ry. Tarjolla aikaisempien vuosien tapaan kirkkoherra Hannu Ronimuksen saarna, joululauluja, pipareita ja glögiä.

keskiviikkona, joulukuuta 08, 2010

perjantaina, marraskuuta 26, 2010

Kuusmiehentie meni eteenpäin lautakunnassa


Kuusmiehentien linjaus meni eteenpäin kaupunkisuunnittelulautakunnassa 25.11. Tämän mukaisesti nykyisen Kuusmiehentien pohjoispuolelle rakennetaan uusi tie Jokeri II-poikittaisbussille, koska säännöllisen tiheästi liikennöivää bussia ja epäsäännöllistä lähitalojen autoliikennettä on kuulemma vaikeaa sovittaa samalle kadulle.

Samalla nytkähti eteenpäin Paloheinä-golfin vaatimus saada lisää parkkitilaa. Lähellä olevan Paloheinän ulkoilumajan valtavat parkkialueet ovat suurimman osan aikaa vajaakäytössä; sitäpaitsi jo nyt, ennen Jokeri-linjan liikennöinnin aloittamista Paloheinään pääsee hyvin bussilla. Onkin tulkittava, että suurin osa golfinpelaajista on nähtävästi niin heikkoja, etteivät he nähtävästi jaksa kantaa omin voimin bägejään paria sataa metriä. Tästä on todisteena villi pysäköinti golfkentän viereiselle hietikolle ja nurmikolle. Ja nähtävästi väärinpysäköintiin on nyt sitten lautakunta alistunut normina.

keskiviikkona, marraskuuta 24, 2010

Kuusmiehentien uusi linjaus

Kaupunkisuunnittelulautakunnassa tällä viikolla:

Kuusmiehentiellä varaudutaan Jokeri 2:n perustamiseen
Jokeri 2 on Vuosaaresta Malmin kautta Myyrmäkeen kulkeva joukkoliikenteen runkolinja, jota on tarkoitus alkaa liikennöidä busseilla vuonna 2014. Liikennöinnin aloittaminen edellyttää uusia liikennejärjestelyjä Kuusmiehentiellä ja Kuusmiehenkaaren länsipäässä. Kadun nykyinen rakenne ei kestä Jokeri 2 linja-autojen tuomaa raskaan liikenteen lisäystä. Asemakaavanmuutos mahdollistaa erillisen Jokeri 2 -linjaa palvelevan noin 1,1 km:n pituisen joukkoliikennekadun rakentamisen Kuusmiehentien pohjoisreunaan. Näsinojan uoma ja Kuusmiehentien suuntainen virkistysreitti siirtyvät hiukanpohjoisemmaksi ja säilyvät osana Paloheinän virkistysaluetta. Jokamiesgolfkentän pysäköintialue laajenee.

Lisätiedot: maisema-arkkitehti Raisa Kiljunen-Siirola, p. 310 37209 ja insinööri Markus Ahtiainen, p. 310 37088

keskiviikkona, marraskuuta 10, 2010

Riston lenkki: Keskuspuisto

Näyttelijä Risto Kaskilahti on käynyt juoksemassa eri puolilla Suomea, myös Keskuspuistossa, aloittaen Olympiastadionilta. Otsikkoa klikkaamalla saa vinkkejä lenkeiksi, ja Riston luonnehdinnat reiteistä.

torstaina, lokakuuta 28, 2010

Sporalla Keskuspuistoon

We love Helsinki-nimisen verkkolehden kuvallisen reportaasin retkestä Keskuspuistoon voi lukea klikkaamalla otsikkoa.

sunnuntaina, lokakuuta 10, 2010

KAUPUNKILUONTO JA EKOLOGISET YHTEYDET

KAUPUNKILUONTO JA EKOLOGISET YHTEYDET

Maanantaina 18.10.2010 klo 17.30 T-hetki, Helsinki, Kampin ja Forumin yhdyskäytävä (käynti Narinkka-aukiolta)

Tervetuloa kuulemaan Helsingin yliopiston professorin Jari Niemelän esitystä "Kaupunkiluonto ja ekologiset yhteydet". Tilaisuuden järjestää Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin Ekologiset yhteydet-ryhmä. Esityksen jälkeen on mahdollisuus keskusteluun, muun muassa suunnitellaan Ekologiset yhteydet 6 -seminaaria keväälle 2010. Tapiola tarjoaa kahvit, joten ilmoittaudu tilaisuuteen osoitteessa http://tapahtumat.tapiola.fi/ tunnuksella LUONTO.

Tätä kutsua saa levittää! Tervetuloa!

lauantaina, syyskuuta 18, 2010

Pääkaupunkijuoksu ja No Smoking-kävely su 26.9. Pirkkolassa


37. kerran Helsingin Keskuspuistossa järjestettävä Pääkaupunkijuoksu ja 23. No smoking-kävely ovat tänä syksynä sunnuntaina 26.9. 6,5 kilometrin kävely starttaa kello 11.30, neljännesmaraton klo 13 ja puolimaraton klo 13.15, kaikki Pirkkolasta. Tapahtuman kotisivulle ja ilmoittautumaan pääsee klikkaamalla otsikkoa. Olen siellä minäkin, nauttimassa tutuista ja rakkaista lenkkimaastoistani, joissa olen juossut tuhansia ja taas tuhansia kilometrejä.

maanantaina, syyskuuta 06, 2010

Pirkkolassa palaa

Helsingissä Pirkkolan urheilupuistossa on syttynyt raju tulipalo. Pelastuslaitoksen mukaan tulessa on omakotitalon kokoinen risukasa.

Liekit löivät alkuun puiden latvojen korkeudella, mutta palokunta pyrkii estämään tulen leviämisen. Paikalla on useita pelastuslaitoksen yksiköitä.

Palopaikka sijaitsee Kehä I:n lähellä.

Alueella oli tehty metsätöitä.

Paloa epäillään tuhopoltoksi.

Videopätkän sammutustöistä voi katsoa klikkaamalla otsikkoa.

Lähde: www.hs.fi

keskiviikkona, elokuuta 04, 2010

Masokistin unelma Paloheinässä 21.8.

Alla oleva on suora leikkaus ja liimaus tapahtuman järjestäjän nettisivulta (jonne pääsee klikkaamalla otsikkoa). En valitettavasti itse kykene osallistumaan tapahtumaan, mikä saattaa olla terveydelleni siunaukseksi...

Matka
Masokistin Unelma on 100 kilometrin juoksun Peräkylän Ponnistuksen avoin mestaruuskilpailu.

Paikka ja aika
Kilpailupaikka sijaitsee Paloheinän ulkoilumajan välittömässä läheisyydessä Helsingin keskuspuistossa.

Kilpailu alkaa n. klo 08.00. Kilpailun aikaraja on 15 tuntia eli kilpailu loppuu n. klo 23. Lupaamme ottaa maaliin kaikki, jotka ovat viimeisellä kierroksella 15 tunnin aikarajan mentyä umpeen; jos hyvää tahtoa, intoa ja vireyttä riittää, niin saatamme jäädä vielä tämänkin jälkeen, mutta tästä ei anneta mitään takuuta.

Reitti
Kilpailureitti on mitattu virallisesti (Tero Töyrylä / 07.08.2003), jonka mukaan reitin pituus on 1808.3876 metriä. Täysiä kierroksia on 100 kilometrillä 55 ja rapioiksi jäävät 538,682 m juostaan aluksi.

Reitti kulkee kokonaan päällystämätöntä ulkoilureittiä. Kierroksella on yksi merkittävämpi nousu, jonka korkeusero on muutama metri.

Reitti kiertää Paloheinän jätemäen ja on käytännössä loogisin reitti mäen ympäri. Google-maps kuva reitistä: Hilipati hei!

Maratonin väliaikapiste on 63,4 metrin päässä juoksusuuntaan, joka seuraa 23 täyden kierroksen jälkeen.


Huolto
Huoltopisteitä on reitillä yksi, joka on samassa kohtaa kuin väliaikapiste ja 100 kilometrin maali. Huoltopisteessä on tarjolla minimissään vettä, urheilujuomaa (Dexal), mustikkakeittoa, banaaneita, rusinoita, suklaata suolakeksejä ja suolakurkkuja. Lisäksi omat eväät ja huolto on sallittu.

Paloheinän ulkoilumajan WC ja suihkut ovat käytettävissä klo 18 asti. Valitettavasti Helsingin kaupungin liikuntavirasto ei antanut tiloja käyttöömme tämän jälkeen. Selvitämme mahdollisuutta käyttää viereisen jäähallin suihkutiloja klo 18 jälkeen. Lisäksi lähellä sijaitsevan Pirkkolan urheilukeskuksen tilat ovat auki klo 21 asti.

Vakuutukset
Järjestäjien puolesta kilpailijoille ei ole vakuutusta, vaan KAIKKI KILPAILEVAT OMALLA VASTUULLAAN.

Tavaroiden säilytys
Haluttaessa järjestävät voivat ottaa arvo-esineitä ym. säilytykseen, mutta emme ota niistä vastuuta. Säilytyspaikka on tällöin järjestäjien lukittu auto.

Ilmoittautuminen
Ilmoittautuminen: 08.08.2010 mennessä, osanottomaksu 25 € (Juoksija-kortilla 20 €); 08.08.2010 jälkeen 35 € (Juoksija-kortilla 30 €). OKO-pankki 554223-4324847; Nimi: Pekka Ylä-Nikkilä / Peräkylän Ponnistus; Viite: Masokistin Unelma. Myös paikan päällä ilmoittautuminen mahdollista.
Kannatusseurojen jäsenille 2 € alennus osanottomaksusta (so. 23/18, 33/28 €).
Jäsenmaksun maksaneille Peräkylän Ponnistuksen jäsenille osanottomaksu 15 €, mistä palautetaan 10 € mikäli taivaltaa vähintään maratonin.

Palkinnot
Kaikille maaliinpäässeille Tiplomi. Sponsorien armollisuudesta riippuen jaamme palkintojakin, tavoitteena palkinto kaikille maaliinpäässeille.

Kaikille viisi kertaa maaliin kärsineille arvonimi ja erikoistiplomi.

Masokistin Unelma on osa Suomalaiset Sataset -kilpailusarjaa.


Lisätietoja
Suinulan Teräsmies (terasmies@ otapois.perakylanponnistus.com, +358-50-597 1325)
Iin Puhuri (puhuri@ otapois.perakylanponnistus.com, +358-40-772 5469)

perjantaina, heinäkuuta 16, 2010

Keskuspuiston aluetta ei saa nakertaa asumiskäyttöön

Kuten Helsingin Sanomissa 14.7. todettiin, Helsingin Keskuspuisto on ihan mahtava paikka! HS vain oli tehnyt siitä vielä virallista, kaupunkisuunnitteluviraston siunaamaakin versiota mahtavamman joko tietämättään tai harhaanjohdettuna.
Myös Helsingin kunnallispoliitikkojen Keskuspuistomyönteisyydestä annettiin aivan liian ruusuinen kuva. Monet näistä päättäjistä ovat olleet ajamassa Keskuspuistoa nakertavia hankkeita.

Hankkeista mainittakoon mm. Lääkärinkadun alueen kaupunkivilla-alue ja Kuninkaantammen asuinalue. Ne molemmat on nähty mahdollisina siksi, että ne eivät Yleiskaava 2002:n mukaan – joka korvasi vuoden 1978 osayleiskaavan – sijaitse Keskuspuistossa.

Keskuspuiston ystävää tietenkin ilahduttaa puiston saama huomio, samaten HS:n varsin salliva tulkinta siitä, mikä on Keskuspuistoa. Hesarin kartassa esimerkiksi kiistanalainen Lääkärinkadun alue kuuluu Keskuspuistoon, samaten alueet Paloheinästä itään. Molemmat alueet kuitenkin pudotettiin Keskuspuistosta pois yleiskaavatyön yhteydessä, oletettavasti juuri siksi, että ne halutaan säilyttää tonttimaareserveinä.

Yleiskaavassa kyllä Paloheinästä itään sijaitseville metsäalueille Haltialalle, Niskalalle, Haltiavuorelle kyllä annettiin puistostatus, mutta hieman heikennettynä: näitä alueita kutsutaan Helsinkipuistoksi.

Helsingin kunnallispoliitikkojen keskuudessa ei siis vallitse niin hyvä tahto ja rauha päällä metsämaan kuin lehti antoi ymmärtää. Juuri äskettäin kaupunginvaltuusto torppasi – taas – aloitteen, jossa Keskuspuistosta tehtäisiin kansallinen kaupunkipuisto, jollainen on muun muassa Aulangolla.

Mitä enemmän Helsingissä on asukkaita, sitä enemmän virkistysalueille on tarvetta. Asumisen ja virkistyksen tarpeet eivät kuitenkaan ole ristiriidassa. Jos esimerkiksi Kuninkaantammen joihinkin taloihin olisi kaavoitettu lisäkerros, urheilukenttä olisi mahtunut kaava-alueen sisään ilman tarvetta nakertaa myös virallista Keskuspuistoa.

Kun valtuusto siunasi Kuninkaantammen suunnitelman, Kokoomus, SDP ja RKP osoittivat odotuksien mukaista seteliselkärankaisuutta.

Erityinen pettymys oli, että näiden lisäksi Keskusta ja Vasemmistoliitto osoittivat huonoa moraalia tai muistinmenetystä: ne julistivat vain muutamia vuosia sitten vastustavansa kaikkia sellaisia suunnitelmia, jotka pienentävät Keskuspuistoa.

New Yorkissa, jonka keskuspuisto on oman Keskuspuistomme esikuva, on ymmärretty, että kaupungin virkistysalueet ovat luovuttamaton, demokraattinen oikeus. Puistomaan kaikkein arvokkainta käyttöä on säilyttää se kaikkien yhteisessä virkistyskäytössä!

Michael Perukangas
Helsinki

Mielipidekirjoitus on julkaistu HS:n mielipidesivulla perjantaina 16.7.2010.

keskiviikkona, kesäkuuta 23, 2010

Keskuspuiston asema puhuttaa Helsingissä

Yleisradion nettisivulla julkaistiin jutttu Helsingin valtuuston päätöksestä, jossa torpattiin Keskuspuiston nostaminen kansallisen kaupunkipuiston asemaan. Jutussa kuullaan valtuutetuista RKP:n Astrid Thorsia, joka kannattaa Keskuspuistoa kansalliseksi kaupunkipuistoksi, ja Maija Anttilaa, SDP, joka vastustaa Keskuspuistoa kansalliseksi kaupunkipuistoksi. Maija Anttilan kannan ei hänen aikaisemman poliittisen toimintansa perusteella voi sanoa olevan yllätys.

Jutun pääsee lukemaan klikkaamalla otsikkoa.

keskiviikkona, kesäkuuta 16, 2010

Kuninkaantammen kaavaehdotus hyväksyttiin

Valtuusto hyväksyi tänään Kuninkaantammen alueen kaavaehdotuksen, joka luo Keskuspuiston luoteisreunalle kokonaan uuden asuinalueen. Ei siinä vielä mitään, vaikka metsää meneekin, sillä Kuninkaantammen alue on virallisen Keskuspuiston ulkopuolella, joskin samaa, yhtenäistä metsävyöhykettä, mutta asuinalueen itäreunalle tuleva urheilukenttä ulottuu virallisen Keskuspuiston alueelle. Valtuustossa torpattiin lisäksi - jälleen kerran - aloite kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta, jonka ydinalue olisi Keskuspuisto. Lisäksi valtuusto hyväksyi ponnen ns. matalan hoitoluokituksen liikuntakenttien rakentamisesta Keskuspuistoon.

En vastusta liikuntalaitoksia, sillä oman kunnon hoitaminen on hyödyllistä. Oli Tahko Pihkalasta sitten muuten mitä mieltä hyvänsä, niin kaupunkimetsien virkistyskäyttöä tulisi ohjata pihkalalainen periaate, jonka mukaan sellainen liikunta, jota voi harrastaa omalta kotiovelta - hiihtoa, juoksua, kävelyä, sauvakävelyä, pyöräilyä - kuuluu kaupunkimetsiin, eikä mikään muu. Toki jo olemassaolevia yleishyödyllisiä liikuntalaitoksia ei tarvitse purkaa, kuten Pirkkolan uima- ja jäähallia. Ne jääköön.

En ole yllättynyt siitä, että SDP ja Kokoomus hyväksyivät Keskuspuiston nakertamisen, mutta olen erityisen pettynyt Vasemmistoliittoon ja Keskustaan, jotka myivät periaatteensa ja maansa. Tai siis, ei se tietenkään ollut heidän maansa, vaan englantilaisen commons-periaatteiden mukaan, kaikkien yhteistä maata. Ne unohtivat edellisellä valtuustokaudella hyväksymänsä ponnen - Arhinmäen ponnen - ja Keskustan ryhmäpäätöksen, joiden mukaan he sitoutuvat Keskuspuiston jatkosuunnittelussa siihen, etteivät he hyväksy mitään sellaisia hankkeita, jotka pienentävät Keskuspuiston pinta-alaa. Samalla ne unohtivat periaatteen, jossa Keskuspuisto on kaikkien yhteinen virkistysmetsä, kaikkien kaupunkilaisten yhteisomaisuutta, mikä on erityisesti Vasemmistoliitolta kummallinen takinkäännös.

Vasemmistoliiton jos minkä olettaisi luulla rakentavan politiikkansa sille periaatteelle, että ei-kaupallinen, yleishyödyllinen, koko kansaa hyödyttävä virkistysalue on tärkeämpi tapa käyttää yhteistä omaisuutta kuin varata se yhden urheilumuodon harrastajien tarpeisiin, samalla unohtaen sen, että he edustavat tätä mainittua kansaa, ja etenkin sen vähäosaisia, joille erityisesti yleishyödyllisen arkiliikunnan tukeminen on elinehto. Vihreisiin liittyivät Keskuspuiston nakertamisen vastustajina ainoastaan yksi rkp:läinen ja SKP:n Yrjö Hakanen.

maanantaina, toukokuuta 31, 2010

Keskuspuiston pohjoisosan kaavamuutosesitys

Kopioitu sellaisenaan Kaupunginhallituksen esityksestä; materiaaliin pääsee tutustumaan tarkemmin klikkaamalla otsikkoa. Sieltä löytyvät mm. havainnekuvat ja kartat. Suurin yksittäinen Keskuspuiston statukseen vaikuttava yksityiskohta suunnitelmassa on Kuninkaantammen alueen urheilukenttä.

KAARELAN RETKEILY- JA ULKOILUALUEEN YM. ALUEIDEN JA TUOMARINKYLÄN LÄHIVIRKISTYSALUEEN YM. ALUEIDEN ASEMAKAAVAN HYVÄKSYMINEN SEKÄ SAMOJEN KAUPUNGINOSIEN PUISTO- YM. ALUEIDEN (KESKUSPUISTON POHJOISOSA) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11905)

Khs 2009-1572

PÄÄTÖSEHDOTUS

Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 33. kaupunginosan (Kaarela, Maununneva) retkeily- ja ulkoilualueen, palstaviljelyalueen sekä maisemallisesti arvokkaiden peltoalueiden ja 35. kaupunginosan (Tuomarinkylä, Haltiala) lähivirkistysalueen, urheilu- ja virkistyspalvelujen alueen, retkeily- ja ulkoilualueen, luonnonsuojelualueiden, maisemallisesti arvokkaiden peltoalueiden ja vesialueen asemakaavan sekä 33. kaupunginosan (Kaarela, Maununneva, Hakuninmaa, Kuninkaantammi) puistoalueen ja retkeily- ja ulkoilualueen ja 35. kaupunginosan (Tuomarinkylä, Paloheinä, Haltiala) urheilu- ja virkistyspalvelujen alueen ja puisto- ja katualueiden asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 4.6.2009 päivätyn ja 28.1.2010 muutetun piirustuksen nro 11905 (A–D) mukaisena.

Liitteet

keskiviikkona, toukokuuta 19, 2010

Kaupunkimaiset hiljaiset alueet ovat tärkeitä helsinkiläisille

Helsingin kaupungin ympäristökeskus

Tiedote 18.5.2010

Kaupunkimaiset hiljaiset alueet ovat tärkeitä helsinkiläisille

Helsingin kaupungin ympäristökeskuksessa on valmistunut selvitys Helsingin hiljaisia alueita käsitelleen asukaskyselyn tuloksista. Helsinkiläisten mielestä kaupunkiin kuuluu myös suhteellisen hiljaisia alueita. Niiden olemassaolo ja saavutettavuus on erittäin tärkeää. Hiljaisia alueita vastaajat löysivät etenkin suurehkoilta alueilta, hyvin tunnetuista metsistä, puistoista, rannoilta ja saarista.

Asukkailta kysyttiin hiljaisista alueista
Selvityksessä käsiteltiin asukaskyselyaineistoa, jossa tiedusteltiin helsinkiläisten kokemuksia asuinympäristön melusta, meluntorjunnasta ja Helsingissä sijaitsevista hiljaisista alueista. Kysely toteutettiintalvella 2007–2008 meluntorjunnan toimintasuunnitelman laatimisen yhteydessä posti- ja Internet-kyselynä. Vastauksia saatiin yhteensänoin 2 100. Vastaajia pyydettiin nimeämään paikkoja, joiden hiljaisuudella tai äänimaiseman rauhallisuudella on heille erityistä merkitystä.

Hiljaisuutta pidetään tärkeänä
Selvityksen mukaan helsinkiläiset pitävät hiljaisten alueiden olemassaoloa kaupungissa hyvin tärkeänä. Kaikkiaan 64 prosenttia vastaajista arvioi hiljaisten alueiden tärkeydeksi 8–10 asteikolla 1–10.

Vastaajista 69 prosenttia oli sitä mieltä, että Helsingistä löytyy hiljaisia tai äänimaisemaltaan rauhallisia paikkoja. Suurin osa oli nimennyt itselleen erityisen tärkeän paikan. Myös sanallisia kuvauksia alueista, niiden miellyttävistä ja ei-toivottavista äänistä ja muista arvoista esitettiin runsaasti.

Mainitut hiljaiset paikat keskittyivät suurehkoille alueille, hyvin tunnettuihin metsiin, puistoihin ja rantoihin sekä saariin. Keskuspuisto Laaksosta Haltialaan oli vastausten määrän mukaan tarkasteltuna selvä ykkönen. Seurasaari, Viikin-Vanhankaupunginlahden kokonaisuus sekä Vuosaaren metsä- ja ranta-alueet, Mustavuori, Uutelaja Kallahti, saivat myös runsaasti mainintoja. Erityinen hiljainen keidas on lähes liikenteetön Suomenlinna. Vantaanjoen varsi oli tärkeä hiljainen reitti kaupungin keskellä. Tärkeitä ovat myös pienet rauhallisuudet taskut sekä pienemmät esikaupunkivyöhykkeen suhteellisen hiljaiset viheralueet, jotka ovat saavutettavissa ilman henkilöautoa.

Ranta-alueet ja kaupungin ulkoilusaaret ovat erityisen tärkeitä alueita erityisesti tiiviisti rakennetussa kantakaupungissa. Myös Töölönlahti ympäristöineen mainitaan varsin usein hiljaisena alueena,vaikka puistoalue tosiasiassa onkin arkipäivinä varsin meluinen. Keskuspuiston laajat viheralueet ovat Pohjois-Helsingin tärkeimpiä hiljaisuuden alueita. Itä-Helsingissä omassa luokassaan olivat Vuosaaren alueen suurimmat rakentamattomat viheralueet.

Suhteellisen hiljaisen alueen kokemiseen ja arvostukseen vaikuttavat melutason lisäksi myös muut tekijät kuten alueen suuruus ja yhtenäisyys, sen saavutettavuus ja helppo pääsy. Vastauksissa kuvattiin paljon myös muita kuin äänimaisemaan liittyviä arvoja. Erityisen tärkeitä ominaisuuksia yhdessä suhteellisen hiljaisuuden kanssa olivat luontoarvot – luonnossa liikkumisen ja luonnonhavainnoinnin mahdollisuudet, luonnon monimuotoisuus – ja kulttuurimaiseman arvot.

Kyselyn tulosten perusteella äänimaisema koetaan erittäin merkityksellisenä osana virkistysalueiden laatua. Helsingin meluntorjunnan toimintasuunnitelman tavoite turvata kaupunkimaisten hiljaisten alueiden säilyminen ja alhaiset melutasot virkistysalueilla on kaupunkilaisille hyvin tärkeä.

Lisätietoja: ympäristötarkastaja Anu Haahla, puh. (09) 310 28916, anu.haahla@hel.fi Lähde: Jani Päivänen ja Paula Leppänen: Helsingin hiljaiset alueet -asukaskyselyn tuloksia. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksenjulkaisuja 5/2010.