lauantaina, joulukuuta 19, 2009

Metsän jouluhiljentyminen Laaksossa 21.12.


Metsän joulutapahtuma Keskuspuistossa ma 21.12. kello 18-19 Mannerheimintie 71:n takana Lääkärinkadun varrella. Järjestäjinä Meilahden seurakunta, Helsingin Keskuspuiston puolesta ry. ja vapaa kansalaisliike Ei enää palaakaan Keskuspuistosta.

Kirkkoherra Hannu Ronimus ja järjestöneuvos Mauri Helovirta puhuvat Lisäksi katsaus uhatun metsän nykytilanteeseen. Kuoro- ja yhteislaulua, mehua ja pipareita. Myös joulupukki piipahtaa. Vapaa pääsy.

Lisätietoja Jussi Vapaasalo,040-966 5101
jussi.vapaasalo@kolumbus.fi

HS 7.9.73: Osayleiskaava suojelee Helsingin Keskuspuistoa

keskiviikkona, joulukuuta 02, 2009

Yleisten töiden ltk:n lausunto Keskuspuiston pohjoisosan asemakaavan muutosesityksestä

Yleisten töiden lautakunnan kokouksessa 22.10 annetun lausunnon, asemakaava-alueen kartan ja muutosesityksen voi tarkistaa klikkaamalla otsikkoa. Muutosesitys on luettavissa myös alla.

Alueen sijainti
Alue sijaitsee Pohjois-Helsingissä ja on pohjoisin osa Keskuspuistoa. Aluetta rajaavat lännessä Maununnevan ja Hakuninmaan asuinalueet, Pitkäkosken vesilaitos sekä tulevaisuudessa myös Kuninkaantammen asuinalue. Pohjoisessa rajana on Vantaanjoki sekä Vantaan kaupunki. Idän suunnalla alue liittyy Haltialan metsään ja Helsinkipuistoon sekä Paloheinän ja Länsi-Pakilan asuinalueisiin. Eteläsuunnassa alue rajoittuu Keskuspuistoon Elontien kohdalla.

Tiivistelmä
Keskuspuiston pohjoisosa varataan yleiskaavan mukaisesti virkistyskäyttöön. Kaava turvaa Keskuspuiston luonto-, maisema- ja virkistysarvojen säilymisen. Keskuspuiston pohjoisosan luonne ulkoilumetsänä ja luonto- ja retkeilyalueena säilytetään. Luonnonsuojelualueet, maisemallisesti arvokkaat pellot, suojeltava tie ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat linnoituslaitteet on merkitty kaavaan.

Kaavan tavoitteena on turvata tärkeät seudulliset virkistysyhteydet ja Keskuspuiston virkistyskäyttöarvot. Tavoitteena on myös sovittaa yhteen maan alle suunniteltu joukkoliikennekatu ja maanalainen vedenpuhdistuslaitos sekä virkistyskäyttö siten, että maanalaiset hankkeet toteutetaan virkistyskäytön ja maiseman ehdoilla.

Kaava mahdollistaa Paloheinän ulkoilumajan laajentamisen ja sen ympäristön parantamisen sekä Paloheinänhuipun ulkoilupalvelujen kehittämisen. Keskuspuiston pohjoisosan länsireunassa on tulevan Kuninkaantammen asuntoalueen vieressä varaus urheilukenttää varten. Alueen eteläosassa sijaitsevaa Elontien viljelypalsta-aluetta on mahdollisuus laajentaa.

Jokeri 2 -linjan toteuttaminen edellyttää noin 1,3 km pituisen ja 14 m leveän joukkoliikennetunnelin rakentamista Keskuspuiston ali Paloheinästä Kuninkaantammeen.

Asemakaava ja asemakaavan muutos mahdollistavat Keskuspuiston alitse kulkevan joukkoliikennettä palvelevan Jokeri 2 -tunnelin (Paloheinäntunnelin) rakentamisen. Paloheinän majan ympäristössä esitetään Paloheinäntunnelin ajoluiskan järjestelyt sekä Jokeri 2 raideva¬raus. Kaavassa määritetään myös tunnelin ajoluiskan sijoittuminen Keskuspuiston länsiosassa, Kuninkaantammen uuden asuinalueen reunassa.

Kaava turvaa osaltaan kaupungin vesihuollon kehittämisen. Haltiavuoreen suunniteltu viimeistään 2030-luvulla toteutettava talousvedentuotantoon tarkoitettu vedenpuhdistuslaitos on pääkaupunkiseudun vesihuollon kehittämisstrategian mukainen.

Keskuspuiston pohjoisosaan osoitettu uusi maanalainen vedenpuhdistuslaitos ja Jokeri 2 -linjan tunneliosuus on suunniteltu rakennettavaksi kallioon siten, että laitoksen ja tunnelin katto ovat vähintään kymmenen metrin syvyydessä. Kaavamääräysten mukaan vedenpuhdistuslaitos on suunniteltava siten, ettei siitä aiheudu haittaa Keskuspuiston virkistyskäytölle ja maisemalle. Vedenpuhdistuslaitoksen toteuttaminen vaatii vielä erillisen maanalaisen asemakaavan.

Aloite Kaavoitustyö on käynnistetty kaupungin aloitteesta.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan aikaisemmat päätökset

Keskuspuiston suunnittelua, rakentamista ja hoitoa on ohjannut vuonna 1978 vahvistettu Keskuspuiston osayleiskaava, jossa määriteltiin Keskuspuiston rajaus ja esitettiin Keskuspuistoa koskevat kaavamääräykset. Yleiskaava 2002 korvaa Keskuspuiston osayleiskaavan. Yleiskaava 2002:ssa Keskuspuiston rajaus on esitetty, mutta se ei sisällä Keskuspuistoa koskevia määräyksiä.

Kaupunkisuunnittelulautakunta on päättäessään Helsingin Yleiskaavasta 2002 antanut seuraavan Keskuspuiston jatkosuunnittelua koskevan ohjeen: "Keskuspuiston asemakaavoittamattomat alueet asemakaavoitetaan noudattaen aiempia osayleiskaavan määräyksiä. Asemakaavoittamattomat alueet laitetaan rakennuskieltoon kaavoituksen ajaksi. Lisäksi jatkossa valmistellaan Keskuspuiston ajanmukaistettu osayleiskaava."

Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt Keskuspuiston suunnitteluperiaatteet jatkosuunnittelun pohjaksi 24.8.2006. Samalla kaupunkisuunnittelulautakunta päätti, että uuden erillisen Keskuspuiston osayleiskaavan laatimisesta luovutaan.

Keskuspuistoa koskevat suunnitteluperiaatteet ovat ohjeena laadittaessa Keskuspuiston asemakaavoittamattomien alueiden asemakaavoja ja laadittaessa asemakaavan muutoksia jo asemakaavoitetuille Keskuspuiston osille.

Kaupunkisuunnittelulautakunta antoi 15.5.2008 myönteisen lausunnon Jokeri 2, Keskuspuiston tunneli -hankesuunnitelmasta.

Kaupunkisuunnittelulautakunta antoi 29.1.2009 lausunnon tarkennetusta Jokeri 2 -hankesuunnitelmasta.

Lähtökohdat

Maakuntakaava

Ympäristöministeriön 8.11.2006 vahvistamassa Uudenmaan maakuntakaavassa suunnittelualue on virkistysaluetta ja kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeää aluetta.

Yleiskaava

Helsingin Yleiskaava 2002:ssa (kaupunginvaltuusto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on merkitty Keskuspuiston alueeksi, virkistysalueeksi ja luonnonsuojelualueeksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta on puoltanut Maanalaisen yleiskaavan hyväksymistä 11.12.2008. Asemakaavaehdotuksessa esitetyt joukkoliikennetunneli ja vedenpuhdistuslaitos ovat Maanalaisen yleiskaavan mukaisia. Alueen länsireunassa sijaitsevan Kuninkaantammen osayleiskaava on saanut lainvoiman 5.12.2008. Osa kaava-alueesta alueen länsireunassa kuuluu Kuninkaantammen osayleiskaava-alueeseen. Alue on osoitettu lähivirkistysalueeksi (VL). Nyt laadittu asemakaava ja asemakaavan muutokset ovat yleiskaavan mukaisia.

Asemakaavat

Alue on pääosin asemakaavoittamaton lukuun ottamatta Hakuninmaan metsäaluetta ja Paloheinän ulkoilumajan ympäristöä ja Keskuspuiston reuna-alueita. Kaavoitettavaan alueeseen on liitetty Keskuspuiston alueeseen kuuluvat jo voimassa olevissa asemakaavoissa osoitetut kapeat puistoalueet. Asuntoalueen reunojen puistoalueet säilyvät edelleen virkistyskäytössä.

Paloheinän ulkoilumajan ympäristössä ja Kuusmiehentien varrella on voimassa asemakaava nro 10745 (28.7.2000). Kaavan mukaan ulkoilumajan ympäristö on urheilu- ja virkistyspalvelualuetta (VU). Kuusmiehentien ja Pakilantien risteysalue bussin kääntöpaikkoineen on merkitty katualueeksi.

Paloheinän jäähallin pysäköintialueella on voimassa asemakaava nro 10382 (27.11.1996). Kaavamuutosalue on VU-aluetta, jossa on pysäköintipaikka (p) ja puistoaluetta (VP). Jäähallin eteläosassa on voimassa asemakaava nro 9805 (8.5.1991). Alue on puistoa (VP).

Paloheinän asuntoalueen reunassa on voimassa kaava nro 6555 (29.11.1972). Kaavamuutosalueet ovat puistoa (P).

Alueen länsiosassa on voimassa kaava nro 11186 (22.10.2003). Keskuspuistoon kuuluva alue on kaavassa puistoaluetta.

Leilipuiston kohdalla on voimassa kaava nro 7145 (5.4.1975). Keskuspuistoon kuuluva alue on kaavassa puistoaluetta (P).

Alueella, joka liittyy Kuninkaantammen osayleiskaava-alueeseen, on voimassa asemakaava nro 9360 (26.5.1989). Alue on retkeily- ja ulkoilualuetta (VR).

Rakennuskiellot

Alueella on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 1 momentin mukainen rakennuskielto asemakaavan muuttamiseksi ja laatimiseksi.

Muut suunnitelmat ja päätökset

Uudenmaan lääninhallitus rauhoitti 10.5.1984 Pitkäkosken rinnelehdot.

Pitkäkosken rinnelehtojen hoito- ja käyttösuunnitelma valmistui vuonna 2008 (Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 8/2008).

Kaava-alueen pohjoisosa on osa Vantaanjokilaakson valtakunnallisesti merkittävää maisema-aluetta (Ympäristöministeriö, ympäristönsuojeluosasto, mietintö 66/1992, Valtioneuvoston periaatepäätös 1995).

Joukkoliikennelautakunta teki Keskuspuiston alittavasta Jokeri 2 jouk¬koliikennetunnelista myönteisen päätöksen 17.4.2008.

Joukkoliikennelautakunta teki 13.11.2008 Jokeri 2 -hanketta koskevan myönteisen päätöksen.

Kaupunginvaltuusto päätti 27.5.2009 hyväksyä Jokeri 2 -linjan hankesuunnitelman ehdotuksen mukaan.

Ympäristölautakunta hyväksyi 12.8.2008 esityksen Helsingin luonnonsuojeluohjelmasta vuosiksi 2007–2016.

Ympäristöministeriö on esittänyt, että Suomen Natura 2000 -verkostoa täydennetään vuollejokisimpukan kannalta tärkeän Vantaanjoen osal-ta. Helsingin kaupunginhallitus on antanut 11.5.2009 lausunnon Uudenmaan ympäristökeskukselle ympäristöministeriön esityksestä Suomen Natura 2000 -verkostoehdotuksen täydentämiseksi. Antamassaan lausunnossa kaupunginhallitus katsoi, että ennen päätöstä Vantaanjoen liittämisestä Natura 2000 ohjelmaan siitä aiheutuvat edut ja haitat on selvitettävä monipuolisesti yhdyskuntarakenne huomioon ottaen. Erityisesti Vantaanjoen asema Helsingin seudun kriisiajan juomaveden varalähteenä tulee varmistaa. Kaupunginhallitus ehdotti, että hankkeiden ja suunnitelmien arviointimenettelyyn sovitaan toimintalinja valtion ympäristöhallinnon ja Vantaanjokivarren kuntien välillä. Kaupunginhallitus esitti lopuksi, että ympäristöministeriö laatisi lisäohjeita vuollejokisimpukan huomioon ottamiseksi ja suojelemiseksi käytännön toimijoita, kuten joen varren kuntia varten. Kaupunginhallitus oli sitä mieltä, että Vantaanjoki voidaan liittää Natura-alueeseen, jos edellä mainitut ehdot täyttyvät.

Maanomistus

Kaupunki omistaa pääosan alueesta. Hakuninmaan metsäalueen omistaa Sponda Oyj.

Alueen yleiskuvaus

Alue muodostaa Keskuspuiston pohjoisimman osan. Alue on pääosin vilkkaassa virkistyskäytössä olevaa metsää ja sen pohjoisreunassa on maisemallisesti arvokkaita peltoja. Liikuntaviraston tietojen mukaan Paloheinän alueella käy arviolta noin 100 000 ulkoilijaa kuukausittain. Puistoa rajaavat lännessä Maununnevan ja Hakuninmaan asuinalueet, Pitkäkosken vesilaitos sekä tulevaisuudessa myös Kuninkaantammen asuinalue. Pohjoisessa rajana on Vantaanjoki sekä Vantaan kaupunki. Idän suunnalla alue liittyy Haltialan metsään ja Helsinkipuistoon sekä Paloheinän ja Länsi-Pakilan asuinalueisiin. Eteläsuunnassa alue rajoittuu Keskuspuistoon.

Alue on kaupungin suosituimpia lenkkeily- ja ulkoilumaastoja. Alueen kautta kulkee seudullinen, aina Vihtiin saakka ulottuva Reitti 2000. Paloheinän ulkoilumaja ympäristöineen tarjoaa kaupunkilaisille hyvin monipuoliset liikuntapalvelut. Talvisin alue on erityisesti hiihtäjien suosiossa. Paloheinänhuipun täyttömäeltä aukeaa maisema Keskuspuistoon. Alueen eteläosassa Elontien lähellä on laajahko palstaviljelyalue.

Alueella on hyvin merkittäviä luontoarvoja. Kaava-alueella on myös sotahistoriallisesti merkittäviä linnoituslaitteita. Alueen pohjoisosan poikki kulkee kulttuurihistoriallisesti merkittävä Kuninkaantammentie. Vantaanjokilaakso vanhoine peltoineen on osa valtakunnallisesti merkittävää maisemakokonaisuutta.

Rakennettu ympäristö

Rakennettua ympäristöä kaava-alueella edustaa Paloheinän ulkoilumajan alue ja Paloheinänhuipun täyttömäki.

Palvelut Paloheinän ulkoilumaja ympäristöineen tarjoaa merkittävän osan Pohjois-Helsingin talvi- ja kesäliikuntapalveluista. Maastojuoksussa, suunnistuksessa ja hiihdossa järjestetään vuosittain yli 200 kilpailua.

Luonnonympäristö

Alue koostuu pääosin eri-ikäisistä hoidetuista metsistä, joissa risteilee kattava, paikoin tiheä hiekkapintainen ulkoilutieverkosto. Alueella on lehtoja, niittyjä sekä kosteita korpipainanteita. Kaava-alueella on myös peltoa, joista Vantaanjoen ranta-alueelle sijoittuvat kuuluvat Helsingin vanhimpiin. Alueeseen sisältyy myös Haltiavuoren mäki (54 m mpy) sekä kovassa ulkoilukäytössä oleva Paloheinänhuipun (60 m mpy) täyttömäki. Haltialan metsäalue Keskuspuiston pohjoisosassa on osa Helsingin ekologista verkostoa ja muodostaa laajuutensa takia yhden Helsingin luonnon ydinalueista.

Suojelukohteet

Kaava-alueella on useita arvokkaita luontokohteita. Pitkäkosken rinnelehto on rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla (Uudenmaan lääninhallitus 10.5.1984). Sen itäpuolelle on ehdotettu uutta, osittain kaava-alueelle ulottuvaa Vantaanjoen ahteen (luontotietojärjestelmän nro 10/93) luonnonsuojelualuetta. Nykyisistä arvokkaista luontokohteista Haltialan lehtoalue (nro 8/93 ja Paloheinän lehtokorpi (nro 9/93) on ehdotettu tarkistetuin rajauksin muutettavaksi luonnonsuojelualueiksi. Yllä mainitut uudet alueet sisältyvät vireillä olevaan kaupungin uuteen luonnonsuojeluohjelmaan.

Kaava-alueeseen kuuluu osa Vantaanjoen vesialueesta. Ympäristöministeriö on esittänyt Vantaanjokea Suomen Natura 2000 -ohjelman täydennysalueeksi (Vantaanjoen Natura-alue F10100104). Alueen valinnan perusteena verkostoon on joessa esiintyvä luontodirektiivin liitteeseen II sisältyvä simpukkalaji, vuollejokisim-pukka. Pitkäkosken alueella on havaittu myös saukkoja ja lepakoita.

Alueella on myös muita arvokkaita kasvillisuuskohteita ja paljon merkittävää linnustoa ja muuta eläimistöä.

Alueen pohjoisosassa sijaitseva peltoalue on osa usean kunnan alueelle ulottuvaa, Vantaanjokilaakson valtakunnallisesti merkittävää maisema-aluetta (Ympäristöministeriö, ympäristönsuojeluosasto, mietintö 66/1992, Valtioneuvoston periaatepäätös 1995).

Kaava-alueen poikki kulkee kulttuurihistoriallisesti merkittävä Kuninkaantammentie. Kaava-alueen eteläosassa lähellä Pakilan asuinalueen reunaa sijaitsevat ensimmäisen maailmansodan aikaisen linnoituslaiteketjun jäänteet.

Haltiavuoren koillispuolella on pieni kalkkikivilouhos, joka on rauhoitettu muinaismuistolain nojalla.

Yhdyskuntatekninen huolto

Kaava-alue on nykyiseen verkostoon liitettävissä. Alueen poikki kulkee vuonna 1965 käyttöön otettu Pitkäkoski–Vanhakaupunki-raakavesi¬tunneli. Tunneli on paineellinen raakavesitunneli. Tunnelin katon korkeus vaihtelee alueella +6,6:n ja +3,0:n välillä. Maanalaisen rakentamisen suojavyöhyke on 50 metrin etäisyys tunnelin seinistä vaakatasosta mitaten.

Maaperä

Olemassa olevien tietojen mukaan alueen pohjoisosan maaperä on pääosin kallioista kitkamaa-aluetta, jossa kallion pinta on näkyvissä tai hyvin lähellä maanpintaa. Vantaanjoen ja Haltiavuoren länsi- ja kaakkoispuolella esiintyy savialueita.

Paloheinän ulkoilumajan pohjoispuolella maaperä on tiiviin kerroksen yläpuolella hiekkaa. Kaava-alueen keskiosassa esiintyy saven päällä oleva yli 3 metriä paksu täytekerros, jota ympäröi kitkamaakerroksen yläpuolinen täytealue sekä 1–3 metriä paksu savialue.

Kaava-alueen eteläosan maaperä koostuu savialueesta sekä kallioisesta karkearakeisesta kitkamaasta, jossa kallion pinta on näkyvissä tai hyvin lähellä maanpintaa.

Paloheinänhuipun täyttömäki Paloheinän majan länsipuolella on maisemoitu virkistyskäyttöön. Pitkäkoskenkentän pohjoispuolella on myös metsittynyt täyttöalue.

Tavoitteet Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen ensisijaisena tavoitteena on Keskuspuiston osayleiskaavan 1978 ja Keskuspuiston suunnitteluperiaatteiden (kaupunkisuunnittelulautakunta 24.8.2006) mukaisesti turvata Keskuspuiston alue sekä alueen säilyminen luonteeltaan virkistyskäyttöön tarkoitettuna ulkoilumetsänä. Tavoitteena on myös turvata alueen hyvin merkittävien luontoarvojen säilyminen sekä merkittävien kulttuurihistoriallisten ja maisemallisten arvojen säilyminen ja kehittäminen. Kaavan tavoitteena on myös turvata tärkeät seudulliset virkistysyhteydet.

Kaava mahdollistaa Paloheinän ulkoilumajan ja sen ympäristön kehittämisen alueen jatkuvasti kasvavien liikunnallisten tarpeiden mukaisesti sekä alueella hyvin suositun hiihtotoiminnan kehittämisen. Kaavaan tavoitteena on myös Keskuspuiston toimintojen parantaminen tulevaisuudessa rakennettavan Kuninkaantammen asuinalueen tarpeita varten.

Kaavan tavoitteena on sovittaa yhteen virkistyskäyttö ja maanalaiset hankkeet siten, että maanalaiset hankkeet toteutetaan virkistyskäytön ja maiseman ehdoilla.

Tavoitteena on myös luoda toimiva maanalainen joukkoliikenneyhteys tulevalta Kuninkaantammen asuinalueelta Paloheinän suuntaan. Poikittaisen joukkoliikenteen kehittäminen on ollut jo pitkään eräänä kaupungin kehittämistavoitteena. Jokeri 2 sisältyy pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaan (PLJ 2007) ensimmäisen kauden (2008–2015) hankkeena.

Liikennelaitos on yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston, kiinteistöviraston ja rakennusviraston kanssa laatinut suunnitelmat joukkoliikenteen poikittaisesta runkolinjasta Jokeri 2, joka kulkee Vuosaaresta Myyrmäkeen. Valmistelussa yhteistyötä on tehty myös Vantaan kaupungin, YTV:n ja Tiehallinnon kanssa. Joukkoliikenneyhteys parantaa merkittävästi seudullisia ja Helsingin sisäisiä poikittaisyhteyksiä.

Kaavan yhtenä tärkeänä tavoitteena on mahdollistaa kaupungin vesihuollon asianmukainen kehittäminen keskipitkällä aikajaksolla. Tätä tarvetta varten kaavassa on osoitettu paikka uudelle maanalaiselle vedenpuhdistuslaitokselle.

Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus

Yleisperustelu ja -kuvaus

Keskuspuiston pohjoisosan alue varataan pääosin virkistysalueeksi. Kaavamääräykset perustuvat Keskuspuiston osayleiskaavan määräyksiin ja Keskuspuiston suunnitteluperiaatteisiin. Alueelle suunnitellut maanalaiset hankkeet toteutetaan siten, että virkistyskäytön ja luonto- ja maisema-arvojen kannalta arvokas kokonaisuus säilytetään. Asemakaava ja asemakaavan muutos mahdollistaa Keskuspuiston alitse kulkevan joukkoliikennettä palvelevan Jokeri 2 -tunnelin (Paloheinäntunnelin) rakentamisen. Alueen pohjoisosaan on osoitettu myös maanalainen varaus vedenpuhdistuslaitosta varten. Paloheinän majan ympäristössä asemakaavan muutos mahdollistaa Jokeri 2 -joukkoliikenne¬tunnelin (Paloheinäntunnelin) ajoluiskan järjestelyt sekä raidevarauksen. Myös ulkoilumajatoimintojen laajentamiseen on varauduttu. Elontien viljelypalsta-aluetta on mahdollisuus laajentaa ja Keskuspuiston pohjoisosan länsireunassa Kuninkaantammen asuntoalueen vieressä on varaus urheilukenttää varten. Keskuspuiston länsireunaan mahdollistetaan Jokeri 2 -joukkoliikennetunnelin läntisen ajoluiskan toteuttaminen.

Yleiskaavan 2002 Keskuspuiston alueeseen kuuluvat jo asemakaavoitetut kapeat puistoalueet asuinalueiden reunoista on liitetty asemakaavan muutoksilla Keskuspuiston pohjoisosan asemakaava-alueeseen.

Mitoitus Asemakaavan ja asemakaavan muutosalueen pinta-ala on 249 hehtaaria. Retkeily- ja ulkoilualueeksi varataan 152,2 hehtaaria, lähivirkistysalueeksi 8,8 hehtaaria, urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi 28,0 hehtaaria, luonnonsuojelualueeksi 34,7 hehtaaria, palstaviljelyalueeksi 5,5 hehtaaria, maisemallisesti arvokkaiksi alueiksi 17,6 hehtaaria, vesialueeksi 2,0 hehtaaria ja katualueeksi 0,3 hehtaaria. Paloheinän majan kaavamuutosalueella on kerrosalaa 2 067 k-m2, jossa on lisäystä 500 k m2.

Lähivirkistysalue (VL)

Keskuspuiston pohjoisosan länsireunassa alueelle, joka rajoittuu Kuninkaantammen asuntoalueeseen, on osoitettu lähivirkistysalue. Alueella sijaitsevat nykyiset koirapuiston aitaukset. Kaavamuutosalueella Paloheinäntunnelin länsipäähän on varattu lähivirkistysalue (VL/k) alueelle, jota tunnelin suuaukon rakentamisen takia on maisemoitava. VL-alue varataan kaupungin tarpeisiin (/k). Alue tulee kunnostaa erikseen laadittavan maisemasuunnitelman mukaisesti. Kunnostustoimilla on mahdollista saada Keskuspuistoon liittyvä lampi paremmin esiin maisemassa. Kaavamuutosalueilla Keskuspuiston länsireunassa puistoalueet (P) muutetaan lähivirkistysalueiksi (VL). Leilipuiston alue laajenee.

Urheilu- ja virkistyspalvelujen alueet (VU)

Keskuspuiston pohjoisosan länsireunassa on osoitettu urheilu- ja virkistyspalveluiden alue, johon on mahdollista rakentaa urheilukenttä.

Paloheinän ulkoilumajan kaavamuutosalue säilyy urheilu- ja virkistyspalveluiden alueena. Majan rakennusoikeutta lisätään 1 500 k-m2:stä 2 000:een k-m2:iin. VU-aluetta on laajennettu myös Paloheinänhuipun alueelle, jossa virkistystoiminnot on sallittu. Paloheinän majan ympäristö tulee kunnostaa tunnelin rakentamisen jälkeen siten, että alueen maisemalliset arvot ja edellytykset hiihto- ja ulkoilutoiminnoille säilyvät (vr).

Kaavamuutosalueella jäähallin länsipuolella kapea puistokaistale muutetaan VU-alueeksi, jolloin se liittyy luontevasti Paloheinänhuipun alueeseen. Kuusmiehentien ja Pakilantien liikennejärjestelyjen takia jäähallin pysäköintipaikka pienenee ja ajoyhteys muuttuu. Huoltoajo Paloheinän majalle sallitaan jalankulku- ja pyörätietä pitkin.

Retkeily- ja ulkoilualue (VR)

Pääosa kaava-alueesta on osoitettu retkeily- ja ulkoilualueeksi. Pääulkoilureitit on osoitettu jalankululle ja polkupyöräilylle varatuiksi alueen osiksi (pp). Pääreitit on myös nimetty. Muut ulkoilureitit on osoitettu ohjeellisiksi ulkoiluteiksi (ut). Lisäksi on osoitettu luonnonsuojelun kannalta arvokkaat kohteet (sl) ja muinaismuistoalueet (sm). Keskuspuiston itäreunan kaavamuutosalueilla asuntoalueen puistomerkintä (P) muutetaan merkinnäksi VR (retkeily- ja ulkoilualue). Kaavamuutosalueella Kuninkaantammen kohdalla kaavamerkintä VR säilyy. VR-alue on varattu kaupungin tarpeisiin (/k) ja alueelle on osoitettu alueen osa maanalaista joukkoliikennekatua varten (ma–jl) Koko kaava-aluetta koskevissa kaavamääräyksissä todetaan seuraavaa:

– Keskuspuiston luonne ulkoilumetsänä säilytetään.

– Luonnonsuojelualueiden ja muiden säilytettävien luontokohteiden sekä luonnon monimuotoisuuden säilymisedellytykset turvataan.

– Kulttuurihistorialliset kohteet ja maisemat säilytetään.

– Toimintojen, reittien, kasvillisuuden ja valaistuksen suunnittelussa otetaan huomioon turvallisuus- ja viihtyisyysnäkökohdat.

– Ympäristöhäiriöiden vähentämiseen kiinnitetään erityistä huomiota.

– Keskuspuiston alueelle ei saa sijoittaa uusia maanpäällisiä moottoriajoneuvoliikenteen väyliä.

– Keskuspuiston alueelle ei saa sijoittaa kaavassa osoitettujen teknisen huollon rakenteiden lisäksi uusia rakenteita.

– Istutukset ja maastotyöt on tehtävä ympäröivää maisemaa ja luontoarvoja kunnioittaen.

– Linnustolle ja lepakoille aiheutuvat haitat on minimoitava.

Palstaviljelyalue (RP)

Nykyiselle Elontien palstaviljelyalueelle on osoitettu lisäalueita nykyisen palsta-alueen luoteispuolelta siten, että palstamäärää voidaan lisätä nykyisestä noin 300 palstasta noin 400 palstaan. Alueella on kesävesijohto. Palsta-alueen pysäköinti on Elontien varren pysäköintipaikalla. Palstaviljelyalueen läpi on osoitettu ulkoilutie (ut). Pysäköintialue on Elontien varressa.

Luonnonsuojelualue (SL)

Pitkäkosken rinnelehdot on merkitty luonnonsuojelualueeksi aluetta koskevan rauhoituspäätöksen mukaisesti.

Luonnonsuojelulain perusteella suojeltavaksi tarkoitettu alue (SL-1)

Vantaanjoen ahteen (arvokas luontokohde nro 10/93) kaava-alueella oleva osa on osoitettu luonnonsuojelulain perusteella suojeltavaksi tarkoitetuksi alueeksi Helsingin ympäristölautakunnan luonnonsuojeluohjelmasta vuonna 2008 tekemän päätöksen mukaisesti.

Luonnonsuojelulain perusteella suojeltavaksi tarkoitettu alue,
jolla on erityinen virkistyskäyttömerkitys (SL-2)

Haltialan metsäalueen kaava-alueella sijaitsevat arvokkaat luontokohteet nro 8/93 (Haltialan pohjoinen lehtoalue) ja nro 9/93 (HaltiavuorenPaloheinän lehto- ja korpilaaksojakso) on osoitettu luonnonsuojelulain perusteella suojeltavaksi tarkoitetuksi alueeksi Helsingin ympäristölautakunnan luonnonsuojeluohjelmasta vuonna 2008 tekemän päätöksen mukaisesti. Alueella on erityinen virkistyskäyttömerkitys ja virkistyskäytön ja luonnonsuojeluarvojen yhteensovittamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Luonnonsuojelualueiksi tarkoitetut alueet on nimetty kaavassa Haltialanlehdoksi ja Paloheinänkorveksi.

Maisemallisesti arvokas pelto- tai niittyalue (MA)

Avoimet peltoalueet kaava-alueen pohjoisosassa ovat valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta, minkä perusteella alueet on osoitettu maisemallisesti arvokkaiksi pelto- tai niittyalueiksi. Myös Elontien peltoalue ja Maununpelto on osoitettu maisemallisesti arvokkaiksi pelto- tai niittyalueiksi.

Vesialue (W)

Vantaanjoen vesialue on osoitettu kaavassa. Vesialue (W) kuuluu Suomen Natura 2000 verkostoon ehdotettuun Vantaanjoen alueeseen (nat).

Liikenne ja pysäköinti

Jalankulku- ja pyöräilyreitit

Keskuspuiston ulkoilureitistö on nykyisellään riittävä ja se turvaa myös seudulliset yhteydet. Pääulkoilureitit on osoitettu jalankululle ja polkupyöräilylle varattuina likimääräisinä alueen osina (pp). Niiden leveys on 4 m ja muiden ulkoiluteiden (ut) leveys on 3,5 m. Pääulkoilureitit on nimetty.

Joukkoliikenne ja huoltoajo

Pakilantie ja Kuusmiehentie ovat alueellisia kokoojakatuja. Pakilantien pohjoispään liikennemäärä vuonna 2007 oli 5 900 ja Kuusmiehentien länsipään 3 600 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kaavan vaikutus Pakilantien liikenteeseen on vähäinen. Paloheinäntunneliin sijoittuvalla joukkoliikennekadulla tulee liikennemäärä olemaan noin 360 ajon./vrk Jokeri 2 linjan aloittaessa liikennöintinsä. Jokeri 2:n aiheuttama muutos Kuusmiehentien länsipään melutasossa on noin 1,5 dB. Jokeri 2:n liikennöintiä Kuusmiehentiellä selvitetään erillisen kaavan yhteydessä.

Pakilantien ja Kuusmiehentien liittymään on suunniteltu sijoitettavaksi kiertoliittymä. Se parantaa jalankulkijoiden turvallisuutta ja selkeyttää liikennettä myös autoilijoiden osalta. Jäähallin liikenne ja Paloheinän majan huoltoliikenne ohjataan uuden liittymän kautta.

Paloheinän majan huoltoliikenne on vähäistä ja se sallitaan kevyen liikenteen raittia pitkin. Paloheinän ulkoilualueen pysäköintipaikoille ajetaan ainoastaan Kuusmiehentiellä sijaitsevan nykyisen liittymän kautta. Tämä selkeyttää liikennejärjestelyjä joukkoliikennetunnelin suuaukolla.

Keskuspuiston alitse kulkeva joukkoliikennetunneli (ma–jl) on osoitettu kaavassa retkeily- ja ulkoilualueelle (VR) ohjeellisena alueen osana, jolle saa sijoittaa maanalaisen joukkoliikennettä palvelevan kadun. Tunnelin kokonaispituus on 1 148 metriä. Kuninkaantammen päässä on 81 metrin pituinen avoluiska ja Pakilantien päässä 51 metrin pituinen avoluiska. Avoluiskat on mahdollista osin kattaa. Tunnelin ajoluiskat sijoittuvat Pakilantien ja Paloheinäntunneli-nimisen kadun alueille. Kaavassa on määräykset tunnelin suuaukkojen maisemoinnista ja ympäristön huomioon ottamisesta. Keskuspuiston alue tulee säilyttää mahdollisimman koskemattomana. Kadunrakentamiseen liittyvät välttämättömät toimenpiteet tulee tehdä siten, ettei tarpeettomasti vahingoiteta kasvillisuutta tai vahingoiteta maisemakuvaa.

Pysäköinti

Elonpalstojen pysäköintipaikat sijaitsevat nykyisellä paikallaan Elontien varressa. Pysäköintiin varattu alue säilyy asemakaavan nro 10310 mukaisena. Tällä hetkellä Elontien länsipään liikennemäärä on noin 100 ajon./vrk ja Pakilantien puoleisen pään liikennemäärä 600 ajon./vrk. Uusien palstojen vaikutus Elontien liikenteeseen on vähäinen.

Kaava-alueella Kuninkaantammentien länsipäähän on osoitettu ohjeellinen 200 autopaikan pysäköintialue talvikäyttöä varten. Aluetta käytetään jo nykyisin talvipysäköintiin.

Kaavamuutosalueella jäähallin pohjoispuolen VU-alueella maksullisen pysäköintipaikan pysäköintipaikat vähenevät 95 paikasta 85 pysäköintipaikkaan Kuusmiehentien kiertoliittymäsuunnitelman takia.

Paloheinän majan pysäköintipaikat on osoitettu asemakaavassa nro 10745.

Maanalaiset varaukset

Jokeri 2 -joukkoliikennetunneli

Poikittaisen joukkoliikenteen kehittämiseen liittyvä Jokeri 2 joukkolii-kennetunneli (Paloheinäntunneli) yhdistää tulevan Kuninkaantammen alueen katuverkon Pakilantien pohjoisosaan. Tunneli varataan pelkästään joukkoliikenteen käyttöön. Kaavassa osoitettu joukkoliikennekatu on osa Vuosaaren ja Myyrmäen välistä poikittaista joukkoliikenneyhteyttä.

Tunnelin kokonaispituus on noin 1,3 km. Tulevan Kuninkaantammen alueen puoleisessa päässä tunnelin linjaus laskee tasolta +32 tasolle +3 ja nousee Pakilantien kohdalla tasolle +19. Molemmissa päissä tunnelin enimmäiskaltevuus on raideliikennevaihtoehdon mukaisesti 6 %) ja muualla se on 1–4 %.

Tunnelin leveys on 14 m ja korkeus 6 m. Tunneli on yksiaukkoinen ja sen sivussa on 1,7 m leveä pelastautumiskäytävä. Tunnelin avoluiskaosuudet ovat 50–80 metriä ja betonitunneliosuudet 80–120 metriä. Tunnelin katon yläpuolella on lähes koko matkan kalliota yli 10 m.

Jokeri 2 risteää raakavesitunnelin (katto +6,6 ja lattia +3,0) kanssa sen länsipäässä. Tunneleiden väliin jää kalliota noin 14 m. Raakavesitunnelin kohdalla liikennetunneliin sovelletaan rakentamistapaohjeita, jotka koskevat tärkeälle pohjavesialueelle rakentamista. Tunneli mm. injektoidaan raakavesitunnelin kohdalla tiiviiksi noin 50 m vaakaetäisyydellä tunnelin seinistä.

Jokeri 2 joukkoliikennetunneliin ei rakenneta Keskuspuistoon maan pintaan tulevia kuiluja eikä muita rakennelmia. Tunnelin ilmanvaihto hoidetaan kattoon ripustettavilla pitkittäisimpulssipuhaltimilla suuaukkojen kautta. Poistumistiet on suunniteltu tunnelin sivulle rakennettavilla pelastuslaitoksen hyväksymällä poistumistiekäytäväratkaisulla.

Tunnelin suuaukkojen räjäytystyöt tulee tehdä lintujen pesimäkauden ulkopuolella. Ympäristökeskus on määritellyt pesimäkaudeksi 1.4.–31.7. välisen ajan.

Vedenpuhdistuslaitos

Asemakaavaehdotuksessa on kaupunkisuunnittelulautakunnan 11.12.2008 puoltaman Maanalaisen yleiskaavan mukainen maanalainen tilavaraus vedenpuhdistuslaitokselle. Keskuspuiston alle kallioon suunniteltu laitos toteutuu viimeistään 2030-luvulla. Laitos korvaa Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksen. Hankkeen toteutuksen tullessa ajankohtaiseksi sille laaditaan aikanaan erillinen yksityiskohtainen maanalainen asemakaava.

Pitkäkosken alue on vesihuollon infrastruktuurin kannalta tärkeä ja keskeinen alue. Alueelle päättyy Päijänne-tunneli sieltä alkaa Vanhankaupungin ja Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitosten välinen raakavesitunneli. Alueella tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevat varavesijärjestelyihin liittyvät Silvolan tekoallas sekä Pitkäkosken jokivedenottamo ja niihin kuuluvat putkistot ja tunnelirakenteet. Tulevan laitoksen vaatimien raakavedensaantijärjestelyjen kannalta on keskeistä, että se tulee sijaitsemaan olemassa olevien rakenteiden välittömässä läheisyydessä. Lisäksi Pitkäkoskelta lähtevät vedenjakelun kannalta keskeiset runkolinjat koko pääkaupunkiseudulle.

Laitokselle voidaan laatia maanalainen asemakaava vasta, kun on realistiset suunnitelmat hankkeesta ja sen kustannuksista. Keskuspuiston asemakaavalla ennakoidaan, että puiston alueelle ei sallita pintaan laitoksen ajoyhteyksiä eikä puistoa avata päältä ilmanvaihtokuiluja ja poistumisteitä lukuun ottamatta.

Ajoyhteydet laitokseen on suunniteltu toteutettavaksi Helsingin Veden nykyiseltä tontilta siten, että Keskuspuiston alle tuleva osuus on kalliotunnelia. Pintaan tulevien ilmanvaihto- ja poistumistiekuilujen suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota maisema- ja ympäristönäkökohtiin arvokkaalla Keskuspuiston alueella. Laitosta ei ole vielä tarkem¬min suunniteltu, koska sen toteutus tulee ajankohtaiseksi noin 20 vuoden päästä.

Palvelut Keskuspuiston pohjoisosan virkistysalue palvelee läheisiä asuinalueita ja lisäksi se on seudullisesti tärkeä virkistysalue. Alue tarjoaa mahdollisuuden liikuntaan ja luontokokemuksiin. Paloheinän ulkoilumaja ja hiukan kaava-alueen ulkopuolella sijaitseva Pitkäkosken ulkoilumaja ulkoilureitistöineen ovat hyvin suosittuja ulkoilu- ja liikuntapaikkoja. Talvella hiihto on suosituin ulkoilumuoto. Kaava turvaa hiihtotoimintojen järjestämisen. Paloheinän majan kahvion ja pukusuojatilojen sekä liikuntaviraston huoltotilojen kehittäminen on mahdollista. Myös hiihtoon liittyviä palveluita voidaan kehittää. Paloheinänhuipun alueella on mahdollista harrastaa liikun-taa ja pelejä monipuolisesti.

Pitkäkoskenkenttä ja lähivirkistysalueet palvelevat lähinnä Kuninkaantammen asuntoalueen tarpeita. Pitkäkosken alueella Kuninkaantammen asuntoalueen palveluista muun muassa uima-ranta monipuolistaa myös Keskuspuiston toimintoja.

Luonnonympäristö

Lähes koko kaava-alue on osoitettu virkistys- ja retkeilyalueeksi. Alueella on jo nyt tiheä ulkoilureitistö, joka ohjaa kulutusta pois aroilta luontoalueilta. Luonnonsuojelun kannalta tärkeimmät alueet on osoitettu luonnonsuojelualueiksi. VR-alueella on lisäksi osoitettu myös alueenosia, joilla on luonnonsuojeluarvoa (sl).

Suojelukohteet

Pitkäkoskenlehdon luonnonsuojelualue ja luonnonsuojelualueiksi tarkoitetut Haltialanlehto, Paloheinänkorpi ja Vantaanjoen ahde on osoitettu kaavassa SL-, SL-1- ja SL-2-merkinnöin. Vantaanjoen Natura 2000 -verkostoon ehdotettu vesialue (W–nat) on merkitty kaavaan. Alueenosat, joilla on muuta luonnonsuojeluarvoa, on osoitettu merkinnällä sl. Ensimmäisen maailmansodan aikaiset linnoitteet (sm), Kuninkaantammentie (sm-1) ja karsikivilouhos (sm-2), jotka ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä sekä maisemallisesti arvokkaat alueet (MA) on osoitettu kaavassa.

Yhdyskuntatekninen huolto

Kaava-alue on liitettävissä olemassa olevan teknisen huollon verkostoon. Kaavan toteuttaminen ei vaadi teknisen huollon lisärakentamista.

Maaperän rakennettavuus ja puhtaus

Olemassa olevan tiedon mukaan osalla tunnelin linjausta kallion pinta esiintyy paljaana, maapeitteisillä alueilla on suoritettu porakonekairauksia kalliopinnan määrittämiseksi eikä kallion heikkousvyöhykkeistä ole erityisiä viitteitä.

Suunnitellun Pitkäkosken urheilukentän alueella olevan täytemaan puhtaus tulee varmistaa ja mahdollisesti pilaantunut maa-aines kunnostaa ennen maanrakennustöihin ryhtymistä.

Ympäristöhäiriöt

Asemakaavan toteuttamisesta aiheutuu rakentamisen aikana lähialueille häiriötä Jokeri 2 -joukkoliikennetunnelin louhinnasta sekä siihen liittyvästä raskaasta liikenteestä.

Asemakaavan maanalaisesta vedenpuhdistuslaitoksesta ei ole tiedossa haitallista ympäristöhäiriötä. Myöhemmin laadittavassa erillisessä maanalaisessa asemakaavassa selvitetään tarkemmin ympäristövaikutukset. Laitoksen katto on vähintään 10 m kallion pinnan alapuolella ja ajo laitokseen järjestetään kalliotunnelissa vesilaitoksen tontilta.

Ajoluiskien ja betonitunneleiden rakentamisesta aiheutuu maisemahaittoja ja häiriötä virkistysalueen käyttäjille sekä eläimille ja linnuille. Kaavassa on annettu maisemointia ja räjäytystöiden ajankohtaa koskevat määräykset.

Nimistö Nimistötoimikunta päätti kokouksissaan 17.10.2007, 12.11.2008 ja 25.2.2009 esittää alueelle seuraavia nimiä: Haltiala–Tomtbacka, Uudentorpanpelto–Nytorpsängen, Pitkäkoskenlehto–Långforslunden, Pitkäkoski–Långforsen, Pitkäkoskenniitty–Långforsängen, Pitkäkoskenpuisto–Långforsparken, Pitkäkoskenkenttä–Långforsplanen, Haltiavuori–Högberget, Haltialanmetsä–Tomtbackaskogen, Paloheinänhuippu–Svedängstoppen, Paloheinänmaja–Svedängsstugan, Maununpelto–Magnusängen, Pakilanmetsä–Baggböleskogen, Elonpalstat–Elolotterna, Elonniitty–Eloängen, Paloheinänkorpi–Svedängsskogen, Haltialanlehto–Tomtbackalunden, Paloheinäntunneli–Svedängstunneln, Kuninkaantammentie–Kungseksvägen, Haltiavuorentaival–Högbergsstråket, Hiirenportaanpolku–Majbräkensstigen, Karsikivenpolku–Skarnstigen, Maununpellonpolku–Magnusåkersstigen, Pitkäkoskentaival–Långforsstråket, Pitkäniemenmetsä–Pitkäniemiskogen.

Kaava-alue kattaa pohjoisosan Keskuspuistosta. Nimistötoimikunta päätti 19.9.2007 esittää Helsingin keskeiselle viheralueelle nimeä Keskuspuisto–Centralparken.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön

Asemakaava ja sen määräykset turvaavat osaltaan Keskuspuiston osayleiskaava 1978 ja Yleiskaava 2002 osoitetun Keskuspuiston säilymisen laajana yhtenäisenä ja seudullisena virkistysalueena.

Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen

Kaava mahdollistaa osaltaan poikittaisen Jokeri 2 -yhteyden rakentamisen, joka on osa seudullista joukkoliikenteen kehittämishanketta. Kaava selkiyttää Paloheinänmajan ja Paloheinän jäähallin liikenne- ja pysäköintijärjestelyjä.

Kaava turvaa seudullisten ja paikallisten virkistysreittien jatkuvuuden.

Maanalaisen talousveden puhdistuslaitoksen varaus turvaa Helsingin vesihuollon toiminnan tilatarpeet pitkällä tähtäyksellä olemassa olevien rakenteiden läheisyydessä ja mahdollistaa puhdistuslaitoksen rakentamisen.

Vaikutukset luontoon, maisemaan, kulttuuriarvoihin ja virkistyskäyttöön

Luonnonsuojelualueiden ja luonnonsuojelun kannalta tärkeiden alueiden osien osoittaminen vahvistaa alueen luontoarvojen säilymistä. Kaavaehdotuksen maankäyttö ei aiheuta muutoksia Natura 2000 verkostoon liitettäväksi ehdotetun Vantaanjoen vesialueen luontoarvoihin. Asemakaavaehdotus turvaa osaltaan alueen maisemallisten ja kulttuurihistoriallisten arvojen säilymisen.

Valtakunnallisesti arvokkaat Vantaanjoen peltomaisemat suojellaan osoittamalla ne maisemallisesti arvokkaiksi pelto- tai niittyalueiksi. Lisäksi maisemallisesti arvokkaita alueita ovat Maununpelto, Elonpelto ja Elonpalstat.

Jotta Jokeri 2 -linjan ja vedenpuhdistuslaitoksen vaikutukset Keskuspuistoon olisivat mahdollisimman vähäisiä, hankkeet on suunniteltu sijoitettavaksi maan alle vähintään 10 metrin syvyyteen. Jotta Keskuspuiston luonto- ja maisema-arvot säilyvät, toteutukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Tunnelin suuaukkojen rakentaminen vaikuttaa Paloheinänmajan ympäristöön ja Keskuspuiston länsiosaan. Haitalliset vaikutukset voidaan kuitenkin estää hyvällä suunnittelulla ja toteutuksella.

Ensimmäisen maailmansodan aikaiset linnoituslaitteet ja Kuninkaantammentie sekä Haltiavuoren karsikivilouhos suojellaan.

Paloheinän majan laajentaminen ja sen ympäristön kohentaminen parantaa alueen virkistystarjontaa.

Elonpalstojen laajentaminen mahdollistaa viljelyharrastuksen lisääntymisen.

Alueen vesitasapaino ei tule muuttumaan. Tunnelin käytön kannalta vuotovedet ovat haitta, joten jo silläkin perusteella liikennetunnelit injektoidaan tiiviiksi. Käytännössä injektointi on riittävä keino estämään pohjaveden alenemista.

Varsinaisen tunnelin osalla rakennustyön aikaiset porauksen ja räjäytysten vaikutukset ympäristöön ovat vähäiset. Sen sijaan avolouhintaosuuksilla kummassakin päässä louhinta aiheuttaa ympäristölle enem¬män haittaa. Linnuston suojelemiseksi on asemakaavassa määräys pesimäaikaista louhintojen rajoittamisesta avolouhinnan osalta.

Vaikutukset ihmisten terveyteen, turvallisuuteen, eri väestöryhmien
toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä ja sosiaalisiin oloihin

Kaava-alueen virkistyspalvelujen saanti turvataan ja niiden tarjonta paranee.

Kaava-alueella Paloheinäntunneliin sijoittuvalla joukkoliikennekadulla tulee liikennemäärä olemaan noin 360 ajoneuvoa/vrk Jokeri 2 bussi¬linjan aloittaessa liikennöintinsä. Arvioidaan, että raskaiden ajoneuvojen osuus Kuusmiehentiellä nousee 6 %:sta 16 %:iin, jolloin Jokeri 2:n aiheuttama muutos Kuusmiehentien länsipään päivämelutasossa on noin 1,5 dB. Kaava-alueen vieressä Pakilantien pohjoisosissa ja Kuus¬miehentien länsipäässä sijaitsevien asuinrakennusten kohdalla tieliikenteen keskiäänitaso ylittää nykyisellään melutason ohjearvot (Helsingin kaupungin meluselvitys 2007). Pakilantien puolella melutaso tontin rajalla on n. 66 dB ja Kuusmiehentien puolella 64 dB. Melun ohjearvo on 55 dB virkistysalueilla ja ulkona oleskelupihoilla.

Kuusmiehentien meluntorjuntaratkaisut selvitetään Kuusmiehentietä koskevassa asemakaavanmuutoksessa. HKL:n hankesuunnitelmassa on todettu, että toteutuksessa varaudutaan Jokeri 2 -linjan raitiotievaihtoehtoon ja korkealuokkaisen ajokaluston käyttöön.

Joukkoliikennetunnelin ja aikanaan vedenpuhdistuslaitoksen rakentamiseen liittyvä louhinta ja louheenajo aiheuttavat väliaikaisesti melu- ja pölyhaittoja Paloheinässä ja Kuninkaantammessa.

Kaikkein tehokkainta ja oleellisesti halvinta on suorittaa joukkoliikennetunnelin louhinta puoliksi kummastakin päästä. Tämä tarkoittaa kummastakin päästä 65 000 kiinto-m3 louhetta eli 11 000 autokuormallista kummastakin tunnelin päästä, jolloin louhintavaiheeseen menisi noin 9 kk. Yhdessä päivässä tulisi kummastakin päästä ulos 67 kuormaa, eli yksi kuorma 13 minuutin välein klo 7.00–22.00.

Louheenajo aiheuttaa pölyn lisääntymistä, mutta pölyämistä voidaan vähentää pyörien pesulla ja kuorman kastelulla. Ongelma on suurin ensimmäisen sadan metrin matkalla.

Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset

Asemakaavan toteuttamisesta kaupungille aiheutuvat kustannukset ilman arvonlisäveroa ovat noin 29 milj. euroa.

Helsingin kaupungin kiinteistöviraston geoteknisen osaston laatiman hankesuunnitelman päivityksen mukaan (GEO 11045, 3.2.2009) Keskuspuiston tunnelin rakentamiskustannukset ovat ilman rakennuttajan kustannuksia ja arvonlisäveroa pelkästään bussiliikenteen sallivan vaihtoehdon mukaan 27,1 milj. euroa ja bussi- että raitiovaunuliikenteen mahdollistavalle ratkaisulle 27,6 milj. euroa (kustannustaso syyskuu 2008).

Pitkäkosken liikuntapaikan rakentamiskustannukseksi on arvioitu 400 000 euroa ja puistojen sekä lähivirkistysalueiden kunnostaminen 500 000 euroa. Asemakaavan toteuttamisen kustannuksiin ei sisälly Paloheinän majan laajennus eikä Elontien palsta-alueen laajennus. Vedenpuhdistuslaitoksen kustannuksia ei ole myöskään arvioitu tässä vaiheessa.

Toteutus Jokeri 2 -joukkoliikennetunnelin rakentaminen kestää noin kaksi vuotta. Toteutus alkaa aikaisintaan vuoden 2010 lopulla ja se valmistuu vuonna 2012. Tunnelin kustannusarvio on noin 28 milj. euroa. Kaupunginvaltuusto on tehnyt Jokeri 2 -linjaa koskevan hankepäätöksen 27.5.2009.

Helsingin vesihuollon kannalta tärkeä pitkän tähtäyksen hanke, maanalainen vedenpuhdistuslaitos tulee rakennettavaksi viimeistään 2030-luvulla. Asiasta ei ole tehty hankepäätöstä.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeillä, joiden mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelmat (päivätty 4.10.2005 ja 12.5.2008).

Vireilletulosta ilmoitettiin myös vuosien 2005–2008 kaavoituskatsauksissa.

Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmien mukaisesti. Sitä sekä kaavan lähtökohtia ja tavoitteita esiteltiin yleisötilaisuuksissa 18.10.2005 ja 16.6.2008.

Asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa, Paloheinän ulkoilumajalla ja Paloheinän kirjastossa 24.11.–12.12.2008 ja viraston internetsivuilla. Luonnosta koskeva yleisötilaisuus pidettiin 2.12.2008.

Viranomaisyhteistyö

Kaava on laadittu yhteistyössä HKL-liikelaitoksen, rakennusviraston, kiinteistöviraston, ympäristökeskuksen, kaupunginmuseon, liikuntaviraston, Helsingin Veden ja pelastuslaitoksen kanssa.

Helsingin kaupungin ympäristökeskus on ilmoittanut, ettei sillä ole huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Kaavoituksen yhteydessä tulee selvittää ja huomioida suunnitellun liikennetunnelin meluvaikutukset tunnelin suuaukkojen lähiympäristössä.

Helsingin kaupunginmuseo 9.6.2008 ja 1.12.2008 on ilmoittanut, et-tei museolla ole huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta eikä asemakaavaluonnoksesta, mutta on osallisena asiassa.

Vantaan kaupunki on ilmoittanut 6.6.2008, ettei sillä ole huomautettavaa suunnitelmaan.

Helsingin Vesi on 16.1.2009 esittänyt mielipiteenään seuraavaa:

Vuonna 2008 laaditussa Pääkaupunkiseudun vesihuollon kehittämisstrategiassa todettiin, että vedentuotantokapasiteettia tulee lisätä, jotta alueen kasvava vedentarve voidaan tyydyttää ja parantaa vedentuotannon toimintavarmuutta. Nykyiset vedenpuhdistuslaitokset toimivat ajoittain kapasiteettinsa ylärajoilla. Laaditun strategian mukaisesti toimintavarmuutta tullaan aluksi kehittämään olemassa olevia laitoksia saneeraamalla ja niiden tuotantokapasiteettia lisäämällä. Kolmas vedenpuhdistuslaitos tulee rakennettavaksi viimeistään 2030-luvulla.

Pitkäkosken alue on vesihuollon infrastruktuurin kannalta keskeinen alue. Suurin osa raakavedenhankintaan liittyvästä infrastruktuurista on sijoitettu alueelle. Sinne päättyy Päijänne-tunneli sieltä alkaa Vanhankaupungin ja Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitosten välinen raakavesi¬tunneli. Alueella, tai sen välittömässä läheisyydessä, sijaitsevat varavesijärjestelyihin liittyvät Silvolan tekojärvi, Pitkäkosken jokivedenottamo sekä niihin kuuluvat putkistot ja tunnelirakenteet. Tulevan laitoksen vaatimien raakavedensaannin järjestämisen kannalta on aivan keskeistä, että se tulee sijaitsemaan olemassa olevien rakenteiden välittömässä läheisyydessä. Lisäksi Pitkäkoskelta lähtevät vedenjakelun kannalta keskeiset runkolinjat koko Pääkaupunkiseudulle. Maantieteellisesti Pitkäkosken alue sijaitsee pääkaupunkiseudun yhteisen vedenjakelun kannalta hyvin keskeisellä paikalla ja sen keskeinen sijainti korostuu entisestään vesilaitosyhteistyön edelleen tiivistyessä.

Maankäytön tehokkuuden ja yhteiskunnallisesti tärkeiden toimintojen turvaamisen kannalta tulevan laitoksen sijoittaminen maan alle kalliotiloihin on perusteltua. Alueelta löytyy tähän tarkoitukseen sopivat kallioresurssit Haltiavuoren alta. Sijainti on myös toiminnan kannalta suotuisa, koska yläpuolella ei ole asutusta ja kulku tulevalle laitokselle kyetään järjestämään Pitkäkosken vesilaitoksen alueelta. Näin ollen sen toiminta tulee häiritsemään ympäristöä mahdollisimman vähän.

Uutta vesilaitosta ei ole siis edellä mainituin perustein tarkoituksenmukaista sijoittaa muualle kuin nykyisen Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksen välittömään läheisyyteen.

Kaupunkisuunnittelulautakunta

Kaavaehdotuksessa on osoitettu Haltiavuoreen alueen osa, jolle saa sijoittaa maanalaisen vedenpuhdistuslaitoksen talousveden tuotantoa varten.

Esitetyt mielipiteet

Asemakaavan ja kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosastolle saapunut kirjeitse 13 mielipidettä, joista 9 koski osallistumis- ja arviointisuunnitelmia ja 4 asemakaavan muutosluonnosta. Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty keskustelutilaisuudessa ja puhelimitse.

Mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta
nro 589 (4.10.2005)

Vantaan kaupunki 19.10.2005 huomauttaa, että raja-alueiden suunnitteluyhteistyö on tärkeää. Suunnittelualueen pohjoisosa kuuluu Vantaanjokilaakson valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen, joka tulisi ottaa suunnittelussa huomioon.

Kaupunkisuunnittelulautakunta

Vantaan kaupungin edustajan kanssa on neuvoteltu osallistumis- ja arviointisuunnitelman esittelytilaisuudessa. Asemakaava turvaa seudullisen ulkoilureitin jatkuvuuden. Silta Vantaanjoen yli Vantaan suuntaan jää asemakaavoitettavan alueen ulkopuolelle suunnittelualueen länsireunassa. Alueen ulkoilureitit ovat myös Vantaan puolella asuvien suosiossa. Vantaanjokilaakson valtakunnallisesti arvokas maisema-alue on osoitettu kaavassa suojeltavaksi.

Suunnistava Uusimaa ry:n, Helsingin Suunnistajien ja Pääkaupunkiseudun suunnistajien puolesta Reimo Uljas 31.10.2005 muistuttaa, että riittävät pysäköintitilat Pitkäkosken majan ympäristössä ovat välttämättömiä hiihtokaudella. Pitkäkosken pysäköintipaikat tasaavat Paloheinänmajan alueen pysäköintipainetta. Hän ehdottaa vähintään 50–100 pysäköintipaikan varaamista alueelle.

Kaupunkisuunnittelulautakunta

Kuninkaantammentien länsipäähän, Pitkäkosken majan läheisyyteen on osoitettu ohjeellinen 200 autopaikan pysäköintialue talvikäyttöä varten. Aluetta käytetään jo nykyisin talvipysäköintiin.

Kimmo Parkkinen ja Talin Tallaajat 6.4.2006 toivovat, että frisbeegolfradan perustaminen otetaan huomioon Keskuspuiston kaavoituksessa.

Kaupunkisuunnittelulautakunta

Frisbeegolfradan sijoittamisesta Paloheinänhuipulle on neuvoteltu liikuntaviraston edustajan kanssa. Frisbeegolfratoja on Helsingissä tällä hetkellä useita. Uuden radan perustaminen edellyttää, että nykyiset radat inventoidaan ja arvioidaan ratojen kokonaistarve. Paloheinänhuipun alue on osoitettu VU-alueeksi, mikä mahdollistaa frisbeegolfradan perustamisen, jos radan perustaminen ja toiminta eivät häiritse muuta virkistyskäyttöä.

Mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta
nro 810 (12.5.2008) ja asemakaavaluonnoksesta

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry 15.8.2008 ja 12.12.2008 muistuttaa, että Keskuspuiston suunnittelussa on muistettava tiukasti noudattaa Keskuspuiston suunnitteluperiaatteita. Uudet rakennettavat alueet, kuten pelikentät ym., on suunniteltava siten, ettei metsäalueen pinta-ala pienen eivätkä maisema-, luonto- tai virkistysarvot heikkene. Lisäksi yhdistys toteaa, että yleisiä virkistysalueita ei asemakaavassa saa osoittaa yksittäisten harrastajaryhmien käyttöön. Helsy muistuttaa myös, että ympäristönsuojelulautakunnan hyväksymän luonnonsuojeluohjelmassa esitetyt kaksi uutta luonnonsuojelualuetta, Haltialan pohjoinen lehtoalue ja Paloheinän lehto- ja korpilaakson metsä, tulee huomioida asemakaavassa. Helsy suhtautuu Jokeri 2 -linjan tunneliin periaatteessa myönteisesti. On kuitenkin varmistettava ettei tunneli aiheuta haittaa luonto-, virkistys- ja maisema-arvoille. Helsy vaatii, että tunnelin suuaukot suunnitellaan siten, että ne sulautuvat ympäristöön. Tunneliin ei tule rakentaa tulo- ja poistumisaukkojen lisäksi muita tuuletus- ja ulosmenoaukkoja, joilla saattaisi olla vaikutuksia ympäröivään luontoon. Helsy painottaa, että tunnelissa ajo tulee rajoittaa ainoastaan joukkoliikenteelle. Helsy vastustaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitettyä hiihtoputkea taloudellisin ja ekologisin perustein. Helsy toteaa, asemakaava-alue on kokonaisvaltaisesti arvokas ja ennen kaavan laatimista tulisi selvittää tarve mahdollisille luonto- ja maaperäselvityksille ja ympäristövaikutusten arvioinnille. Lisäksi suunnittelussa tulee ottaa huomioon Kuninkaantammen asuinalueen aiheuttama virkistyskäytön lisääntyminen Keskuspuistossa.

Kaavaluonnoksesta antamassaan mielipiteessä Helsy katsoo, että suunnitelmassa on pääosin otettu huomioon Keskuspuiston suunnitteluperiaatteet. Kaavoitusta on jatkossakin tehtävä yhteistyössä Helsingin ympäristökeskuksen asiantuntijoiden, kansalaisjärjestöjen, asukkaiden ja virkistyskäyttäjien kanssa. Helsy pitää hiihtoputkesta luopumista hyvänä asiana ja muistuttaa, että Jokeri 2 -hankkeen sekä Haltiavuoren alle suunnitellun vesivaraston rakentamisessa on huomioitava laajasti vaikutukset luontoon, ympäristöön, maisemaan ja virkistykseen.

Kaupunkisuunnittelulautakunta

Keskuspuiston suunnitteluperiaatteet (kaupunkisuunnittelulautakunta 24.8.2006) ovat olleet ohjeena Keskuspuiston pohjoisosan suunnitelmia laadittaessa. Uudet rakennettavat kentät, kuten Pitkäkoskenkenttä Kuninkaantammen asuntoalueen itäreunassa on osoitettu siten, että metsää jouduttaisiin kaatamaan mahdollisimman vähän. Maisemassa tapahtuu muutoksia Paloheinän majan ja Paloheinäntunnelin länsipäässä Keskuspuiston länsireunassa joukkoliikennetunnelin ajoluiskien ja betonitunneliosuuksien rakentamisen takia. Asemakaavaehdotuksessa on näiden alueiden maisemointia ja alueiden luontoarvojen säilyttämistä koskevat kaavamääräykset. Kaavoitusvaiheessa tehdyillä alustavilla maisemointisuunnitelmilla pyritään ohjaamaan tunnelin suuaukkojen ympäristön maisemointia rakennusvaiheen jälkeen. Asemakaavassa ei osoiteta yleisiä virkistysalueita yksittäisten harrastajaryhmien käyttöön. Haltialan pohjoisosan luonnonsuojelualueet sekä muut tärkeät luontoalueet on osoitettu kaavassa.

Jokeri 2:n tunneli osoitetaan kaavassa ainoastaan joukkoliikenteen käyttöön. Hankkeen jatkosuunnitelmissa tutkitaan tarkemmin millaisin keinoin muu liikenne tunnelissa estetään.

Hiihtoputkesta on luovuttu saatujen lausuntojen perusteella. Kaavaa laadittaessa on tehty riittävät luonto- ja maaperäselvitykset.

Kuninkaantammen asuntoalueen rakentaminen lisää Keskuspuiston pohjoisosan virkistyskäyttöä. Keskuspuiston pohjoisosassa on olemassa suuri koirapuisto, joka säilyy. Kasvavaa virkistyskäyttöä varten on varattu paikka uudelle urheilukentälle Keskuspuiston länsireunasta. Kuninkaantammen lammen ympäristöön kaava-alueen ulkopuolelle on suunniteltu uimaranta, kahvio ja sauna. Kunnostettava lampi ja sen ympäristön toiminnat liittävät Kuninkaantammen asuinalueen Keskuspuistoon. Keskuspuiston nykyiset reitit ovat riittävät lisääntyvän virkistyskäytön tarpeisiin.

Jokeri 2 -hankkeen Keskuspuiston alittavan tunnelin suunnitteluperiaatteena on ollut, että se aiheuttaa mahdollisimman vähän haittaa Keskuspuiston maisemalle, luonnolle ja virkistyskäytölle. Tunneliin ei tule maanpäällisiä rakenteita, tunnelin ajoluiskia lukuun ottamatta. Tunnelinajoluiskat sovitetaan maastoon, mutta rakennustyöt muuttavat maisemaa ajoluiskien kohdilla. Haltiavuoren maanalaista vedenpuhdistuslaitosta (toteutuu 2030-luvulla) varten on laadittava ennen toteuttamista erillinen maanalainen asemakaava, jossa arvioidaan tarkemmat vaikutukset. Tässä asemakaavassa on määrätty, että laitoksen ajoyhteys tulee järjestää kalliotunnelissa nykyisen vesilaitoksen tontilta. Myös lai-toksen maanpinnalle tulevista rakenteista on annettu määräykset. Laitos tulee toteuttaa siten, ettei siitä aiheudu haittaa Keskuspuiston maisemalle, luontoarvoille ja virkistyskäytölle.

Helsingin Keskuspuiston puolesta ry 15.8.2008 ja 12.12.2008 vaatii maanalaisen vedenpuhdistuslaitoksen varauksen poistamista asemakaavaluonnoksesta. Yhdistys perustelee varauksen poistamista sillä, että Haltiavuoren alue soveltuu huonosti maanalaiseen hallimaiseen rakentamiseen. Yhdistys toteaa myös, että hankkeesta tehty alustava rakennettavuusselvitys on ylimalkainen. Heidän tietoonsa ei ole tullut, että alueella olisi tehty geodeettisia kallioperätutkimuksia varausalueella. Yhdistys edellyttää, että tehdään riittävästi geoteknisiä tutkimuksia. Yhdistys kiinnittää huomionsa pelastustoimen ajoyhteyksiin, jotka sijaitsevat avoleikkauksissa. Yhdistys vastustaa hiihtoputken rakentamista, mutta suhtautuu varovaisen myönteisesti Jokeri 2 -tunneliin. Rakentaminen tulee tehdä Keskuspuiston suunnitteluperiaatteiden mukaisesti siten, että maanpintaan näkyisivät vain suuaukot ja nekin hyvin maisemoituina. Myös tunnelista on tehtävä riittävästi geoteknisiä tutkimuksia.

Yhdistys puoltaa Paloheinän majan laajennusta, sillä maja on ahdas ja epäkäytännöllinen. Myös pelikentän rakentaminen Pitkäkosken alueelle Keskuspuistoon on mahdollista. Muilta osin kaavaluonnos on Keskuspuiston suunnitteluperiaatteiden mukainen.

Kaupunkisuunnittelulautakunta

Keskuspuiston alapuolelle Pitkäkosken läheisyyteen suunniteltu maanalainen vedenpuhdistuslaitos on osoitettu maanalaisessa yleiskaavassa, jonka hyväksymistä kaupunkisuunnittelulautakunta on puoltanut 11.12.2008. Suunnitelma perustuu kiinteistöviraston geoteknisen osaston 13.12.2006 laatimaan selvitykseen, joka on riittävä yleiskaavatason pitkän tähtäyksen tilavaraukselle myös kallioteknisen rakennettavuuden osalta. Hankkeen toteutus alkaa Helsingin Vedeltä saadun tiedon mukaan noin vuonna 2030.

Maanalainen vedenpuhdistuslaitos turvaa osaltaan kaupungin vesihuollon kehittämisen. Laitoksen tarpeellisuuden osalta kaupunkisuunnittelulautakunta viittaa Helsingin Veden kirjeeseen edellä.

Asemakaavaehdotuksessa on esitetty maanalaisen yleiskaavan mukainen tilavaraus vedenpuhdistuslaitokselle. Sitä ei toteuteta tämän Keskuspuiston pohjoisosan asemakaavan pohjalta, sillä hanke vaatii jatkossa erillisen maanalaisen asemakaavan, jossa hankkeen vaikutukset arvioidaan tarkemmin. Maanalainen asemakaava voidaan laatia vasta, kun on realistiset suunnitelmat hankkeesta ja sen kustannuksista. Sitten myös tehdään hankkeen asemakaavatason edellyttämät riittävät vaikutusarvioinnit sekä tutkitaan kallioalueen rakennettavuus tarkemmin. Tässä Keskuspuiston asemakaavassa hankkeelta edellytetään, että puiston alueelle ei tule sallia maanpäällisiä laitoksen ajoyhteyksiä eikä puistoa saa louhia päältäpäin ilmanvaihtokuiluja ja poistumisteitä lukuun ottamatta.

Kiinteistöviraston geotekninen osasto on todennut, että mitään rakennusteknistä estettä ei ole odotettavissa ja että tässä vaiheessa tarkempia tutkimustietoja ei vielä tarvita.

Poikittaisen joukkoliikenteen kehittäminen on ollut jo pitkään eräänä kaupungin kehittämistavoitteena. Jokeri 2 sisältyy pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaan (PLJ 2007) ensimmäisen kauden (2008–2015) hankkeena.

Hiihtoputken rakentamisesta Paloheinäntunnelin yhteyteen on luovuttu. Kaupunginvaltuusto päättää Jokeri 2 -hanketta koskevasta hankesuunnitelmasta toukokuussa 2009.

Jokeri 2 -hankkeen suunnitelmassa on otettu huomioon Keskuspuis-ton suunnitteluperiaatteet. Tunnelin ja sen suuaukkojen suunnittelussa maisema- ja ympäristönäkökulmiin on kiinnitetty erityistä huomiota. Tavoitteena on, että tunnelin vaikutukset Keskuspuistoon jäävät hyvin vähäisiksi. Tunnelin länsipää liittyy Kuninkaantammen suunnitteilla olevaan katuverkkoon ja ajoluiskasta tehdään osa ympäröivää maisemaa.

Asunto Oy Kuusmiehentie 72 hyväksyy 12.8.2008 ja 10.12.2008 antamissaan mielipiteissä suunnitelman ja kannattaa Jokeri 2 -linjan rakentamista. Yhtiön mielestä Kuusmiehentien pohjoispuolella oleva avo-oja tulisi täyttää, jolloin Kuusmiehentietä voitaisiin hieman siirtää kauemmaksi taloyhtiön A-talosta. Yhtiö vastustaa uutta bussipysäkkiä Pakilantien varteen taloyhtiön kohdalle. Jokeri 2 -linja tulee kaavassa määrätä vain joukkoliikenteen ja hälytysajoneuvojen käyttöön sekä Jokeri 2 -bussien tulee olla uusia ja vähän saastuttavia. Kuusmiehen- ja Pakilantien varteen tulee rakentaa meluaita. Taloyhtiö ei kannata hiihtoputkea ja esittää uuden ulkoilumajan paikaksi Suomen Ladun hiihtomajan pohjoispuolta.

Asunto Oy Kuusmiehentie 70 ja Ilpo Seppälä 6.8.2008 hyväksyvät periaatteessa suunnitelman ja kannattavat hiihtotunnelin rakentamista. Nykyistä Kuusmiehentietä on kuitenkin asunto-osakeyhtiön kohdalla siirrettävä pohjoiseen 10 metrillä. Tunnelin liikennöinti tulisi sallia vain joukkoliikenteelle, ja bussien tulee olla mahdollisimman äänettömiä ja viimeistä alan tekniikkaa sisältäviä. Yhtiön mielestä suunnitelmaluonnos on liian epätarkka ja paikoitusalueelle osoitettu läntinen ajoyhteys on liian lähellä liikenneympyrää. Luonnoksesta ei selviä, miten nykyisten bussien (66A ja 66) pysäkit tullaan järjestämään ja liikenneympyrä on siinä määrin epäselvästi luonnosteltu, ettei siihen voi ottaa kantaa. Lopuksi yhtiö toteaa, että liikennemäärät ja melu Kuusmiehentiellä tulevat varmuudella lisääntymään, ja esittävät että jatkosuunnitteluun on pa-nostettava.

Kaupunkisuunnittelulautakunta

Kaupunginvaltuusto on tehnytJokeri 2 -hanketta koskevan päätöksen 27.5.2009. Jokeri 2 hankkeen tarkennettu hankesuunnitelma sisältää uuden joukkoliikenneväylän nykyisen Kuusmiehentien pohjoispuolelle. Kaupunkisuunnitteluvirasto käynnistää Kuusmiehentien joukkoliikenneyhteyden kaavamuutoksen vuoden 2009 aikana. Kuusmiehentien liikenneratkaisut, linjaus sekä avo-ojan ratkaisu esitetään laadittavassa kaavassa.

Bussipysäkkien sijoittelua selvitetään tarkemmin bussiliikenteen tarpeiden mukaan. Jatkosuunnittelussa korostuu sujuva vaihtoyhteys Paloheinän majan pysäkeillä. Tästä johtuen on tärkeää että Pakilantieltä tulevan linjan ja Jokeri 2 linjan pysäkit sijaitsevat lähellä toisiaan.

Jokeri 2:n tunneli määritellään kaavassa joukkoliikenteen käyttöön. Suunnittelussa varaudutaan myös siihen, että Jokeri 2 linjaa liikennöidään raitiovaunuilla. Alkuvaiheessa HKL liikennöi reittiä busseilla, joiden aiheuttamat päästöt ja melu on arvioitu vähäisiksi. Meluntorjunnan tarpeet Kuusmiehentiellä kartoitetaan Jokeri 2 hankkeen suunnitelmien tarkentuessa. Liikuntaviraston ulkoilumaja on Pakilantien päässä. Kaava mahdollistaa nykyisen majan laajentamisen.

Paloheinän majan pysäköintialueelle järjestetään kulku nykyisestä liittymästä pysäköintialueen itäpäässä. Kuusmiehentie ei ole kaava-alueella, joten sen linjaukseen ei tämän kaavan puitteissa puututa.

Suunnitelma oli osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheessa epätarkka, koska suunnittelu oli vasta alkamassa. Kaavassa luodaan aluevarauksin mahdollisuudet suunniteltujen liikennejärjestelyjen toteuttamiseen. Kuusmiehentien liikennesuunnittelua jatketaan kaupunkisuunnitteluvirastossa aluetta koskevan asemakaavatyön yhteydessä. Rakennusviraston katu- ja puisto-osasto laatii aluetta koskevan katusuunnitelman.

Asunto Oy Elonpuisto 119 on 4.12.2008 ilmoittanut, ettei voi hyväksyä muuntajan sijoittamista rakennusvalvontaviraston luvassa esitetylle paikalle Keskuspuistoon. Muuntaja tulisi olemaan 25 metrin etäisyydellä olohuoneen ikkunoista. Yhtiö on esittänyt muuntamon sijoittamista vaihtoehtoisille paikoille Keskuspuistoon.

Kaupunkisuunnittelulautakunta

Kaavatyön yhteydessä 18.12.2008 on neuvoteltu isännöitsijän kanssa muuntamon uudesta paikasta. Mielipide on otettu huomioon asemakaavaehdotuksen valmistelussa. Valmisteilla olevaan asemakaavaehdotukseen on osoitettu uudessa toimenpidelupahakemuksessa esitetty muuntamon rakennusala, joka tyydyttää asunto-osakeyhtiötä ja jonka voidaan katsoa olevan kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymien Keskuspuiston suunnitteluperiaatteiden mukainen.

Suomen Latu 18.8.2008 puoltaa hiihtoputken rakentamista Paloheinään Jokeri 2 joukkoliikennetunnelin yhteyteen. Hiihtoputken rakentamispäätöksestä riippumatta Paloheinän ulkoilumajan edustalla sijaitsevaa lasten hiihtomaata tulisi kehittää ja laajentaa.

Pakilan Veto ry 15.8.2008 puoltaa hiihtotunnelin rakentamista. Hiihtotunnelista tulee menestys sen keskeisen sijainnin, alueella toimivan urheiluseuran valmennustoiminnan ja joukkoliikenteen läheisyyden vuoksi.

Kaupunkisuunnittelulautakunta

Hiihtoputken rakentamisesta Paloheinäntunnelin tunnelin yhteyteen on luovuttu asiasta saatujen lausuntojen ja hankkeen kustannusten takia. Alun perin hiihtoputken oli tarkoitus toimia samalla Jokeri 2 -joukko¬lii¬kennetunnelin pelastusreittinä. Tarkennetussa suunnitelmassa Paloheinäntunnelin pelastautumisyhteytenä on liikennetunnelista rakenteellisesti erotettu pelastautumiskäytävä. Kaava turvaa hiihtomahdollisuuksien säilymisen Paloheinässä. Tunnelin rakennustöiden aikana joudutaan hiihdon lähtöpaikoille etsimään tilapäisratkaisuja ja esim. hiihtokilpailujen järjestämisajankohdista on hyvä neuvotella rakennushankkeesta vastaavien kanssa.

Suulliset mielipiteet

Keskustelutilaisuudessa 13.12.2005 keskusteltiin Keskuspuiston suunnitteluperiaatteista, jotka kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 24.8.2006. Laajassa keskustelussa otettiin kantaa Keskuspuiston rajaukseen, puiston luonteeseen ja toimintoihin. Keskuspuiston pohjoisosan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa koskevassa tilaisuudessa 16.6.2008 esiteltiin Jokeri 2 -hankesuunnitelma ja Keskuspuiston suunnitteluperiaatteet. Esille tulivat Jokeri 2 -linjan reittivaihtoehdot. Esille nousi myös kysymys siitä miten käytännössä Paloheinäntunnelin osoitetaan ainoastaan joukkoliikenteen käyttöön. Hiihtoputkea kannatettiin ja toisaalta epäiltiin sen tarpeellisuutta. Kerrottiin, että jäähallin pysäköintipaikan maksullisuus aiheuttaa pysäköintiongelmia lähiympäristössä. Kuusmiehentien katulinjauksesta oltiin huolissaan. Asemakaavaluonnosta esiteltiin 3.12.2008 Paloheinän majalla. Jokeri 2 hank¬keesta todettiin, että siitä on hyötyä ja haittaa lähiympäristölle. Huolta aiheuttavat mahdollinen bussiliikenteen melu ja tärinä, rakentamisen aikaisen louheenajon haitat ja pysäköintipaikkojen riittävyys. Positiivisena nähtiin ajatus hiihtobussista, jolla pääsee helposti Paloheinän hiihtoreiteille.

Kaupunkisuunnittelulautakunta

Mielipiteet on otettu huomioon niiltä osin kuin ne ovat kaavan tavoitteiden mukaisia.

Tilastotiedot

Voimassa olevat asemakaavat

Käyttötarkoitus Pinta-ala Kerrosala
m2 k-m2

Puisto (P) 7 6971
Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue 15 538 1 567
Retkeily- ja ulkoilualue 212 620
Katualue 2 050

Yhteensä 307 179

Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus

Käyttötarkoitus Pinta-ala Kerrosala
m2 k-m2

Lähivirkistysalue (VL) 87 552
Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue (VU) 280 200 2 067
Retkeily- ja ulkoilualue (VR) 1 521 973
Palstaviljelyalue (RP) 54 861
Luonnonsuojelualue (SL) 347 410
Maisemallisesti arvokas pelto- tai niittyalue (MA) 176 081
Vesialue (W) 20 210
Katualue 3 446

Yhteensä 2 491 733

Jatkotoimenpiteet Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa aluetta.

Ehdotus asetetaan nähtäville 30 päivän ajaksi.

Kiinteistövirasto käynnistänee yksityisen maanomistajan kanssa neuvottelut maan hankkimiseksi.

Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto.

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti lähettää 4.6.2009 päivätyn asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro 11905 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä. Asemakaavaehdotus koskee 33. kaupunginosan (Kaarela, Maununneva) retkeily- ja ulkoilualuetta, palstaviljelyaluetta sekä maisemallisesti arvokkaita alueita ja 35. kaupunginosan (Tuomarinkylä, Haltiala) lähivirkistysaluetta, urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta, retkeily- ja ulkoilualuetta, luonnonsuojelualueita, maisemallisesti arvokkaita peltoalueita sekä vesialuetta. Asemakaavan muutosehdotus koskee 33. kaupunginosan (Kaarela, Maununneva, Hakuninmaa, Kuninkaantammi) puistoaluetta sekä retkeily- ja ulkoilualuetta ja 35. kaupunginosan (Tuomarinkylä, Paloheinä, Haltiala) urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta sekä puisto- ja katualueita.

Merkittiin, että esittelijä ilmoitti esityslistatekstiin seuraavat korjaukset:

Kohdan "Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus" alakohdan "Maanalaiset varaukset" kohdan "Jokeri 2-joukkoliikennetunneli" toisen kappaleen ensimmäisessä virkkeessä tulee lukea seuraavasti: "Tunnelin kokonaispituus on noin 1,3 km."

Kohdan "Toteutus" neljäs virke muutetaan kuulumaan seuraavasti: "Kaupunginvaltuusto on tehnyt Jokeri 2 -linjaa koskevan hankepäätöksen 27.5.2009."

Asunto Oy Kuusmiehentie 70:n ja Ilpo Seppälän mielipiteeseen annetun vastinetekstin (esityslistan sivu 126) ensimmäinen virke muutetaan kuulumaan seuraavasti: "Kaupunginvaltuusto on tehnyt Jokeri 2 -han¬ketta koskevan päätöksen 27.5.2009."

Asunto Oy Elonpuisto 119:n mielipiteeseen annetun vastinetekstin (esityslistan sivu 127) ensimmäisessä virkkeessä tulee lukea seuraavasti: "Kaavatyön yhteydessä 18.12.2008 on neuvoteltu isännöitsijän kanssa muuntamon uudesta paikasta."

Lisätiedot:
Kiljunen-Siirola Raisa, maisema-arkkitehti, puhelin 310 37209
Sarmaja Päivi, arkkitehti, puhelin 310 37279
Rekola Maija, diplomi-insinööri, puhelin 310 37132, liikennesuunnittelu
Narvi Seija, insinööri, puhelin 310 37255, maanalainen rakentaminen
Salonen Peik, insinööri, puhelin 310 37248, teknistaloudellinen suunnittelu