"Vielä 1950 -luvulla Helsingissä saattoi liikkua liikenteen pahemmin häiritsemättä. Virkistyskäyttöön tarkoitetut viheralueet kuitenkin supistuivat rakentamisen edetessä samalla kun kaupunkilaisten vapaa-aika lisääntyi. Keskuspuistossa on ollut ulkoiluteiden muodostama reitistö jo 1960-luvulla. Mielipiteet virkistysalueiden ja kevyen liikenteen puolesta voimistuivat 1970-luvun alussa."
"Ensimmäinen Helsingin seudulle laadittu lakisääteinen seutukaava käsitti maa- ja metsätalousalueet sekä virkistys- ja suojelualueet. Seutukaavaliiton liittovaltuusto hyväksyi kaavan vuonna 1975. Helsingin Keskuspuiston olemassaolo vahvistettiin osayleiskaavalla vuonna 1978".
Sitaatti Harry Schulmanin luvusta (ss. 65-66) "Suunnittelu ja rakentaminen" kirjasarjan "Helsingin historia vuodesta 1945" II osasta "Suunnittelu ja rakentaminen, sosiaaliset ongelmat ja urheilu". Julkaisija Helsingin kaupunki.
Kirjan sivulla 66 olevassa Helsingin Keskuspuiston yleissuunnitelman kartasta vuodelta 1975 näkyy selvästi, että kyseisessä kartassa Lääkärinkadun aluetta on käsitelty Keskuspuiston osana. Tarkemmin ottaen, siinä Lääkärinkadun alueesta suurin osa on merkitty syvänvihreällä, joka tarkoittaa ulkoilumetsää. Lääkärinkadun alueen reunat on merkitty kyseisessä kartassa vaaleanvihreällä, joka tarkoittaa puistometsää ja siihen liittyvää avointa tilaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti