Laakso-Töölöntulli -alueen liikenneoloista

Helsingin Sanomien 30.12. artikkelin mukaan Töölöntullin alueella Mannerheimintiellä on ollut vuoden 2006 aikana ilmassa liikaa katupölyä 59 päivänä viikossa, viimeksi kuluneena keskiviikkona. EU sallii ainoastaan 35 ylitystä vuodessa.

Typpidioksidipitoisuudet eivät ole katalysaattoreista huolimatta juurikaan laskeneet. Tämä johtuu liikenteen lisääntymisestä ja dieselautojen yleistymisestä. Typpidioksidi aiheuttaa hengitysoireita etenkin lapsille ja astmaatikoille.

On moraalitonta ja Yleiskaavan periaatteiden vastaista kaavoittaa tällaiselle alueelle asuntoja, ja tuoda lisää asukkaita yhdelle Helsingin epäterveellisimmistä alueista. Puiden kaataminen heikentäisi ilmanlaatua entisestään, samoin rakennuspöly useiden vuosien ajan. Lisääntyvä asukasmäärä tulisi myös lisäämään liikennettä, minkä seurauksista kärsisivät niin nykyiset kuin uudetkin asukkaat, mutta myös alueen läpikulkevat ihmiset.

Laakson sairaala-alueen sisääntuloväylät (Lääkärinkatu ja Urheilukatu) ovat jo nykyisellään tukossa, ja tämä voi aiheuttaa paitsi stressiä sairaalassa vieraileville omaisille, myös suoranaisen terveysriskin potilaille. Puhumattakaan niistä hitaasti liikkuvista, jotka henkensä kaupalla koettavat selviytyä Reijolankadun, Mannerheimintien tai Tukholmankadun ylitse.

Suunnilleen näiltä main Lääkärinkatua, aivan Laakson sairaalan kulmalta tulisi uusi ajoyhteys kulkemaan uudelle asuinalueelle.
Kuva: Juha Jakonen

Keskuspuisto Töölöläinen-lehdessä

Töölöläinen -lehden 10.12 ilmestyneessä numerossa oli keskiaukeama omistettu Lääkärinkadun aluetta koskeville kannanotoille. Siinä julkistettiin Helsinki-Seuran toiminnanjohtaja Rolf Martinsenin, professori Pertti Mustajoen, Meilahden seurakuntaneuvoston, UKK-instituutin johtaja Mikael Fogelholmin, Heikki Harman (Hector) kannanotot ja Kirsikka Bonsdorffin kolumni. Kannanotot löytyvät alkuperäisinä tästä blogista.

Töölöläisen 17.12 ilmestyneessä numerossa oli kaavoitusalueen kartta ja kaksi varatuomari Juha Jakosen kirjoitusta.

Lehtiä saa klikkaamalla allaolevaa linkkiä "comments".

Kuva: Juha Jakonen

Metsän joulurauha Keskuspuistossa keskiviikkona 20.12. klo 18

Jouluhiljentyminen

ke 20.12. klo 18 Lääkärinkadun puistossa Urheilukadun päässä.

Kirkkoherra Hannu Ronimus puhuu, muuta ohjelmaa, mehua ja pipareita.

Järj. Meilahden seurakunta ja Ei enää palaakaan Keskuspuistosta -kansalaisliike

Lisätietoja: Michael Perukangas, puh. 040-748 1437.

Metsän joulurauha julistettiin Keskuspuistossa, Lääkärinkadun alueella ensimmäisen kerran 23.12.2005. Hartaasta tunnelmasta vastasivat tällöin kirkkoherra (tällöin kappalainen) Hannu Ronimus, Kannelkuoro ja joulukertomuksen lukenut Siboné Oroza.

Kuva: Juha Jakonen

Rakastuvatko lapset hullujussiin?

Viime sunnuntaina lenkilläni havaitsin, että telaketjuajoneuvolla oltiin ajettu metsään, aivan rauhoitetun lehtonatan (festuca gigantea) kasvupaikan viereen.



Jäljet olivat kuin kaksi syvää arpea syksyisessä metsämaassa.



Oliko teko tahallista vandalismia, piittamattomuutta vai tietämättömyyttä, on parhaillaan selviteltävänä.



Mahdollisesti joku on tulkinnut niin, että alue on ei-yleishyödyllisessä käytössä olevaa jättömaata, ja siksi kaatopaikaksi soveltuvaa.



Tietoja, havaintoja tai vinkkejä tapahtuneesta ja sen mahdollisista syistä tai syyllisistä voi ilmoittaa minulle, klikkaamalla kohtaa "comments" tai soittamalla.

Lupaan viedä eteenpäin kaikkea potentiaalista asian selvittämiseen johtavaa informaatiota niille, joille asia kuuluu.

Michael Perukangas
puh. 040-748 1437

kuvalähde: http://kirsikka.info/

Kulttuurimaisema pientalomaton alle. Mari Puoskarin nettikolumni

Mitä enemmän asuntoja, sitä enemmän ihmisiä ja sitä suurempi viheraluetarve. Vaikea yhtälö, muttei aivan ilman ratkaisuja.

Lääkärinkadun alueelle metsän joulurauhaa kunniottamaan tulleita ihmisiä 23.12.2005.
Kuva: Juha Jakonen

Meilahden seurakuntaneuvosto vastustaa Keskuspuiston rakennushanketta

Uutinen Kirkko ja Kaupunki -lehdessä keskiviikkona 22.11.2006.

Kuva: Juha Jakonen
Metsän joulurauhan julistus Keskuspuistossa, Lääkärinkadun alueella 23.12.2005.

Seuraavassa Meilahden seurakuntaneuvoston kannanotto kokonaisuudessaan:

"Meilahden Kannanotto Keskuspuiston ns. Lääkärinkadun aluetta koskevan
puistoalueen rakennushankkeeseen

Meilahden seurakunnan seurakuntaneuvosto on käsitellyt kansalaisliikkeen pyynnöstä Keskuspuiston ns. Lääkärinkadun alueen rakentamishanketta ja päättänyt esittää kannanottonaan asiasta seuraavaa:

Keskuspuiston alueelle, Lääkärinkadun ja Ruskeasuon asuinalueen välille, suunnitellaan Helsinginkaupungin toimesta uutta asuinaluetta. Tämän hankkeen toteutumisen edellytyksenä on, että noin neljän hehtaarin suuruista puistoaluetta koskeva puistoasemakaava muutettaisiin rakentamisen mahdollistavaksi asemakaavaksi.

Kyseinen puistoalue on lukuisille Meilahden seuraknnan alueella asuville ihmisille ja monille muille helsinkiläisille sekä fyysisen että henkisen rentoutumisen ja virkistäytymisen näkökulmasta tarkasteltuna hyvin tärkeä. Samoin sen esteettinen merkitys tiiviisti rakennetussa kaupunkimiljöössä on huomionarvoinen. Puisto muodostaa myös luontevan kauttakulun varsinaiseen
Keskuspuistoon.

Meilahden seurakunnan käsityksen mukaan puistoalueen muuttaminen asuinalueeksi olisi huomattava menetys alueen väestön asumisviihtyvyyden ja monipuolisen virkistäytymisen kannalta. Varsinkin alueen runsaslukuisen iäkkäämmän väestönosan kohdalla menetys okisi peruuttamaton, koska
vastaavanlaista viehättävää puistoaluetta ei kohtuullisen etäisyyden puitteissa ole tarjolla.

Meilahden seurakunnan seurakuntaneuvosto toivookin, että alueen rakentamissuunnitelmasta luovuttaisiin ja puistoalue jäisi nykyiseen käyttöönsä nykyisten ja tulevien käyttäjien elämänlaatua tukevana virkistysalueena.

Helsingissä, marraskuun 8. päivänä 2006

Meilahden seurakuntaneuvosto.

Hannu Ronimus
kirkkoherra

Kaavoituskiistan historiaa 1968-1981

Lähde: Vilho Ikkala: "Vihreä oli Laaksoni"

Kuva: Juha Jakonen

Mannerheimintie 69:n muistutus Yleiskaavaan 2002

Kuva: Juha Jakonen

Hesarin "Oma kaupunki" -kysely

Äänestä, vaikuta! Merkitse oma mansikkapaikkasi Helsingin kartalle tai äänestä kaverisi ehdotusta! Kartalla voi siirtyä vasemman yläkulman nuolinäppäimillä.

Kuva: Juha Jakonen

Lääkärinkadun alueen suunnittelu: missä mennään

Lääkärinkadun alueen suunnittelun aikataulu venähtää ensi kevättalven puolelle. Kaikkia tilattuja selvityksiä ei olla vielä saatu valmiiksi, ja Kaupunkisuunnitteluvirasto on ottanut suunnittelussa aikalisän. Tarkkaa
aikataulua ei vielä voida sopia, sillä selvitykset alueen luontoarvoista pitää saada ensin valmiiksi, ja näiden selvityksien valmistumisesta riippuu se, millä aikataululla kaavaluonnos voidaan esitellä asukkaille ja lautakunnalle. Tavoiteltu aikataulu kaavaluonnoksen esittelylle on helmi-maaliskuun tietämillä.

Kuva: Juha Jakonen

Laura Kolbe: kansalaisvaikuttamisesta kaupunkisuunnittelussa. HS Mielipide

Sari Puustisen väitös kaavoittajaprofessiosta ja suunnittelun kommunikatiivisesta käänteestä

VTM Sari Puustinen väittelee Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosastolla aiheesta:
Suomalainen kaavoittajaprofessio ja suunnittelun kommunikatiivinen käänne. Vuorovaikutukseen liittyvät ongelmat ja mahdollisuudet suurten kaupunkien kaavoittajien näkökulmasta.

Väitöstilaisuus pidetään Espoon Otaniemessä, Teknillisen korkeakoulun päärakennuksen E-salissa 8.12.2006 klo 12.00. Vastaväittäjänä toimii TkT, arkkitehti SAFA Raine Mäntysalo Oulun yliopiston arkkitehtuurin osastolta. Kustoksena toimii professori Kimmo Lapintie Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosastolta.

Väitöskirjassa tarkastellaan suomalaisten suurten kaupunkien kaavoittajien näkemyksiä omasta työstään ja ammatillisesta roolistaan niin sanotun kommunikatiivisen käänteen myötä. Vuonna 2000 voimaan astunut maankäyttö- ja rakennuslaki korostaa suunnittelun avoimuutta sekä vuorovaikutteisuutta. Vuorovaikutteisen suunnittelun periaate on kohdannut kaavoittajien piirissä sekä puolustusta että vastustusta. Väitöskirjassa esitetyn tulkinnan mukaan kaavoittajien näkemykset suunnittelun luonteesta vaikuttavat siihen, millaisena nämä näkevät oman roolinsa ja valtuutuksensa yhdyskuntasuunnittelun kentällä.

Tutkimuksessa todetaan, että osa kaavoittajista korostaa suunnittelun fyysistä ja rationalistista luonnetta. Nämä kaavoittajat näkevät oman roolinsa perinteisen professionaalisen roolimallin mukaisena, jossa institutionaalinen viranomaisasema sekä professionaalinen asiantuntijuus
antavat kaavoittajalle oikeutuksen edustaa suunnittelussa yleistä etua sekä oikeutuksen arvottaa suunnitteluun osallistuvien erilaisten intressitahojen näkemykset. Toiset kaavoittajat taas korostavat suunnittelun arvolatautunutta ja kommunikatiivista luonnetta, jolloin kaavoittajan
roolina on toimia sekä hyvän ympäristön asiantuntijana että yhteisymmärrykseen tähtäävän suunnitteluprosessin mahdollistajana.

Väitöskirjassa esitellään ”reflektoivan kaavoittajan malli”, joka on yksi mahdollisuus kaavoittajien tulevaisuuden roolimalliksi. Tutkimuksessa arvioidaan myös, mitä vaikutuksia uuden roolimallin omaksumisella voisi olla koko kaavoittajaprofessiolle.

Puustinen on haastatellut väitöskirjaansa varten kaavoittajia Helsingissä, Oulussa ja Tampereella. Tämän lisäksi hän on tarkastellut suomalaisen kaavoittajaprofession kehitystä sekä muutoksia yhdyskuntasuunnittelun painotuksissa.

Sari Puustisen väitöskirja julkaistaan Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisusarjassa A.

Tutkimus kuuluu yhdyskuntasuunnittelun ja professiososiologian alaan.

Kokoomuksen ehdotus Haltialan peltojen rakentamisesta tyrmättiin: HS 27.10.2006

Miten Haltialan peltojen läheiset alueet voi kokoomuslainen kaupunginhallituksen jäsen nähdä Keskuspuistoksi, jollei Lääkärinkadunkaan alue olisi Keskuspuistoa? Kumpi on enemmän Keskuspuistoa, Helsinkipuistoksi tulkittu Haltiala vaiko Lääkärinkadun alue? Onko meillä kaksi Keskuspuistoa: arkitulkinnan ja hallinnollis-poliittisen tarkoituksenmukaisuuden Keskuspuisto, ja helsinkiläispoliitikkojen ajoittaiset lipsahdukset, joissa esimerkiksi virallisesti Helsinkipuistoksi kutsuttu alue nähdäänkin todellisuudessa Keskuspuistoksi? Onko Helsinkipuisto kaavakikkailua, kuntalaisten hämäystä, johon poliitikot eivät itsekään usko?

Jopa kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja Maija Anttila (sdp) on ryhtynyt puolustamaan Helsinkipuiston säilyttämistä puistona. Hyvän tahdon osoitus?

Suomen luonnonsuojeluliiton kannanotto: Helsinki-Puisto on Keskuspuiston statuksen huononnus

Kaupunginhallituksen jäsen Tuomas Rantasen huomioita Yleiskaavaan 2002

Lounainen osa Helsingin yleiskaavakartasta.
Kuva: Toni Amnell

Ei enää palaakaan Keskuspuistosta -ständi Kaupunkimetsäliikkeen näyttelyssä Stoassa 2.-15.10

Aineisto: Lehtileikkeitä, piirustuksia, tarinoita ja valokuvia, joista suurin osa oli Kaupunkisuunnittelulautakunnalle 8.12.2005 kokoukseen toimitetuissa mapeissa.
Valokuvat: Toni Amnell.

"Kasvun paikkana kansalaisyhteiskunta" -viimeinen luento Stoassa 12.10

Kaupunkimetsäliikkeen ja itäisen työväenopiston luentosarjan "Kasvun paikkana kansalaisyhteiskunta" viimeinen luento pidettiin torstaina 12.10 klo 18.30-20.30 Itäkeskuksessa, Stoassa.

Ensin tutkija Kirsi Mäkinen kertoi kaupunkimetsien merkityksestä ja niille annetuista merkityksistä yleisesti. Sitten Kaupunkimetsäliikkeen edustajat esittelivät rakennusuhan alaisia kaupunkimetsiä. Puheenvuorot pitivät Pro Kruunuvuori -liikkeestä Marja-Liisa Laakkonen, Pro Stansvik -liikkeestä Sampsa Karvinen, Ei enää palaakaan Keskuspuistosta -liikkeestä Michael Perukangas, Meri-Rastilan rantametsän puolustajista Jaana Pylkkänen ja Myllypuron metsän puolesta -liikkeestä Siboné Oroza. Kommenttipuheenvuorot saatiin Kaupunkisuunnitteluvirastosta Kari Piimieheltä, kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja Maija Anttilalta (SDP) ja Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkija Pia Bäcklundilta.

Marraskuussa ilmestyy tutkimus Helsingin kaupungin virastojen vuorovaikutuskäytännöistä. Tämän kirjan kantta hieman raottanut Pia Bäcklund esittää hätkähdyttävän löydön: Helsingissä ei keskushallinnon tasolla ole yhteistä vuorovaikutusstrategiaa, yhteisiä määritelmiä ja menetelmiä eikä yhteisesti jaettua osallisuuden käsitettä. Kuntademokratiaakaan ei olla pohdittu vakavasti Helsingin keskushallinnossa, missä asiassa Helsinki erottuu Suomen suurista kaupungeista epäedukseen.

Kari Piimies ja Maija Anttila vakuuttivat, että kaavoitusta tehdään virkakoneiston, poliitikkojen ja kansalaisten välisessä jatkuvassa vuorovaikutuksessa. Pia Bäcklund kuitenkin näki vuorovaikutuksen onnahtelevan. Kaupunkisuunnittelun vuorovaikutus taitaakin olla kuurojen monologia, jossa kaikki osapuolet ovat linnoittautuneet omiin puolustuslinnakkeisiinsa ja pitävät kiinni omista ennakkokäsityksistään ja arvoistaan, joista ei käydä keskustelua, koska niitä ei itsestäänselvinä tai pyhinä osata kyseenalaistaa ja niiden kyseenalaistaminen koetaan uhaksi. Jos kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja katsoo että kaupunkimetsiä puolustavat kansalaisaktiivit levittävät vääriä tulkintoja tosiasioista, tällöin kuntalaisten tehtäväksi näkyy jäävän sen todistaminen, etteivät he ole asioita tarkoitushakuisesti vääristeleviä nimbyjä, jotka ovat oletusarvoisesti väärässä kunnes toisin todistetaan. Kuuleminen ei ole kuuntelemista, ja kuuntelemisesta on vielä pitkä askel tulla vakavasti huomioiduksi.

Nyt vallitsevassa kaupunkisuunnittelukulttuurissa on siis kolme roolia: virkakoneisto, poliittiset luottamushenkilöt ja kuntalaiset. Totuuksia tai ainakin tulkintoja on monia, ja nämä tulkinnat saattavat vaihdella jopa sen mukaan, millaisen toimijaroolin puhuja on omaksunut. Tällöin asioista on mahdollista esittää useampia tulkintoja, samankin henkilön. Jos kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja yhtäältä väittää että Lääkärinkadun alue ei ole Keskuspuistoa ja kuitenkin sanoo että kaavoituksen jälkeenkin Keskuspuistoa jää vielä noin 700 hehtaaria, tämä lausahdus - tai lipsahdus? - on erittäin paljastava. Lisäksi hän tulee sanoneeksi kyseistä aluetta puistoksi, minkä luulisi tarkoittavan sitä että se ei ole rakennusmaata. Hän on tässä lausumassaan aivan oikeassa, sillä Helsingin kaupunginvaltuusto on vahvistanut Lääkärinkadun alueelle puistoasemakaavan 9.12.1981,
eikä puistoiksi kaavoitettuja alueita voida osoittaa muihin tarkoituksiin.

Sama henkilö voi siis esittää kaksi eriävää tulkintaa yhden ja saman alueen statuksesta, ja lisäksi hän tulee todenneeksi ikään kuin ilmoitusasiana, sanoessaan että "kun alue rakennetaan" että alue rakennetaan joka tapauksessa, kansalaisten kuulemisesta riippumatta ja mahdollisista poliittisten luottamushenkilöiden ryhmäkurista lipsahtamisista huolimatta. Kuinka hänellä voi olla näin varmaa tietoa? Onko Helsingin kaavoituksessa ainoa merkitsevä mielipide kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja Maija Anttilan julkisesti lausuttu käsitys? Muihin johtopäätöksiin on vaikea tulla, jos kerran hän esittää alueen kaavoituksen jo tässä vaiheessa varmana tietona.

Kun Piimies ja Anttila väittivät, että kuntalaisten peräänkuuluttamaa arvokeskustelua käydään jatkuvasti, Bäcklund taas näki tarpeelliseksi mennä pintaa syvemmälle, kysyä todella tehtyjen päätösten motiiveja. Jos esimerkiksi asumisväljyyden nostamista pidetään itseisarvoisena hyvänä, jolla kaavoittaminen perustellaan, herää kysymys, miksi? Millaisia muita asioita kuntalaiset saattaisivat arvostaa? Onko jatkuvan kasvun ideologia tarpeellinen, saatikka hyödyllinen? Kun kaavoituksen perusteeksi on valittu yksi yleinen ohjenuora, omaan tyhjään mahtipontisuuteensa hukkuva metropolistrategia, tämä ideologinen valinta sulkee pois kaikki muut valinnat. Helsingin ei kannattane kilpailla Kairon, New Yorkin ja Tokion kanssa samassa raskaassa sarjassa. Eivät turistitkaan sitä täältä hae, vaan he tulevat ihastelemaan ainutlaatuisen merellistä ja metsäistä Itämeren tytärtä.

Keskuspuiston toimintapäivä Laaksossa sunnuntaina 8.10 kello 13-15

Sunnuntaina, 8.10 Laaksossa kello 13-15 painettiin paitoja ja kasseja Ei enää palaakaan Keskuspuistosta -logolla hyvän sään ja hengen vallitessa. Painajana oli paikalla Kumppanuustalo Horisontista vapaaehtoisena Satu Linnolahti, ja sunnuntaina painettiin reilut 50 paitaa. Lisäksi tilaisuudessa saatiin vetoomukseen alueen puistona säilyttämisen puolesta 115 uutta allekirjoitusta.

Kuvat: Kirsikka Bonsdorff



Paikalle niin läheltä kuin kauempaakin saapuneet helsinkiläiset keskustelivat paikalle saapuneiden kunnallispoliitikkojen kanssa ja tässä kuvassa kaupunkisuunnitteluviraston vuorovaikutussuunnittelija Juha-Pekka Turusen kanssa (kuvassa kasvot kameraan päin, siilitukkainen mies)



Vasemmalta oikealle Kirsikka Bonsdorff, Michael Perukangas ja Saara Toivonen kankaanpainokatoksen alla.



Ensi kesänä Ei enää palaakaan Keskuspuistosta -t-paidat tulevat olemaan muotia, suoraan Laaksosta. Katoksen alla talkoohengessä painamassa artesaani Satu Linnolahti Kumppanuustalo Horisontista.



Näyte valmiista painojäljestä.



Allekirjoituksia vetoomukseen kerätään edelleenkin, vaikka tähän ei kaupunkisuunnittelulautakunta suoranaisesti rohkaisekaan.

Kasvun paikkana kansalaisyhteiskunta - kaupunkimetsäliikkeen luentosarja Stoassa torstaina 12.10 klo 18.30-20.00

Helsingin työväenopiston ja Kaupunkimetsäliikkeen yhteinen maksuton luentosarja kansalaisvaikuttamisesta. Viimeisellä luentokerralla torstaina 12.10 kello 18.30-20.00 Kaupunkimetsäliikkeen edustajien kokemuksia kansalaisvaikuttamisesta ja kaupunkisuunnittelusta; lisäksi paikalla kommentoimassa ja vastaamassa kysymyksiin Kari Piimies kaupunkisuunnitteluvirastosta, kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja Maija Anttila (SDP) ja kaupunkitutkija Pia Bäcklund.

Luentosarjaan liittyy STOA:n käytävillä ma 2.10-su 15.10 esillä oleva näyttely "Kaupunkimetsäliike - asukkaat liikkeellä viimeisten
kaupunkimetsien puolesta", jossa esitellään rakennusuhan alaisia helsinkiläisiä viheralueita.

Opiskelun anatomiaa ja ihmiselämän ihmeellisyyksiä jo vuodesta 2005; Janne Huovilan blogikirjoitus

Ihmiset tarvitsevat asuntoja. Yhtä varmaa on, että ihmisen elinpiiri ei rajoitu neljän seinän sisäpuolelle. Jos koti on ihmisen linna, luonto on ihmisen temppeli, jossa hän virkistäytyy ja latautuu.


Kuva: Juha Jakonen

KAUPUNKIMETSÄLIIKKEEN NÄYTTELY 2.-13.10.2006

KAUPUNKIMETSÄLIIKKEEN NÄYTTELY 2.-13.10.2006

Helsingin jäljellä olevia kaupunkimetsiä suojelevat liikkeet

Myllypuron metsän puolesta
Pro Mustavuori
Meri-Rastilan rantametsän puolustajat
Pro Kruunuvuori
Pro Stansvik
Ei enää palaakaan Keskuspuistosta
Pro Uutela
Malminkartanon metsän puolustajat


järjestävät valokuva-, videohaastattelu- ja pienoismallinäyttelyn
puolustamistaan Helsingin viimeisistä metsiköistä. Nämä ovat kaupungin
keuhkot. Helsingin ainutlaatuisuus maailman pääkaupunkien joukossa on sen
luonnonläheisyys. Toisen puolen luonnosta muodostaa meremme, mutta toisen
puolen pohjoinen havumetsä. Kaupunkimetsäliike vastustaa kaavoituksen
lyhytnäköisyyttä. Rakentamiselle on haluttu uhrata viimeisetkin jäljellä
olevat metsät Helsingissä.


Näyttely avataan torstaina 5. lokakuuta klo 17 Helsingin kaupungin
työväenopiston Itäisen alueopiston tiloissa (Stoa, Itäkeskus, Turunlinantie 1).

Näyttelyn avaa kaupunkiaktivisti Ritva Hartzell. Muusta ohjelmasta vastaavat
Meri-Rastilan ala-asteen lapset, jotka lausuvat runojaan metsistä ja eläimistä.


Ei meidän metsää kaataa saa
Se on tärkeä meille
Pulkkamäki menis pois
Ei se hauskaa meistä ois
Mitä tehtäis jos metsä kaadettais?

No enpä itsekään tiedä
Ei hiihtomäkee enää ois
Ja puput muuttais pois

Ei metsää saa kaataa!
(Ajatusta en siedä)

Nea, Meri-Rastilan ala-aste 5A (2005)

EI ENÄÄ PALAAKAAN KESKUSPUISTOSTA! sunnuntaina 8.10 kello 13 Lääkärinkadun ja Mannerheimintien kulmauksesta alkavalla osalla Keskuspuistoa

Kuva: Juha Jakonen. 6.11. 2005 järjestettyyn Ei enää palaakaan Keskuspuistosta -kansanjuhlaan osallistui noin 1000 ihmistä, koleasta ilmasta huolimatta.

KUTSU

Olette kaikki lämpimästi tervetulleita Lääkärinkadun puistossa 8.10. klo 13-15
järjestettävään Ei enää palaakaan Keskuspuistosta! -tapahtumaan. Lääkärinkadun
ja Mannerheimintien kulmasta alkavassa puistossa vietetään Keskuspuiston
suojelupäivää sunnuntaina 8.10. klo 13-15. Ohjelmassa paitojen ja kassien
painatusta Kumppanuustalo Horisontin kankaanpainopajan ohjaajan, artesaani
Satu Linnolahden opastamana, kaupunkilaisten ja terveysliikunnan
asiantuntijoiden kannanottoja, mahdollisuus kunnallispoliitikkojen tapaamiseen
ja muuta mukavaa. Puuhahenkilöinä allekirjoittanut sekä Kirsikka Bonsdorff.

Ei enää palaakaan Keskuspuistosta -logon voi tarkistaa oikean palkin linkeistä, joissa se on ylimpänä. Logon voi painaa mainiosti esimerkiksi omaan huppariin, yksiväriseen puseroon, t-paitaan, kankaiseen kassiin; paikalla on jonkin verran yksivärisiä t-paitoja (useita värivaihtoehtoja), mutta mukaan voi ja kannattaa tuoda oma vaate tai kassi, johon logon voi paikan päällä painaa varsin helposti.


Viestiä pitää levittää!

Minun pääkaupunkijuoksuni

Kuva: Paavo J. Airaksinen

Vuodesta -90 olen juossut vaihtelevasti 0-90 kilometrin viikkotahtia, Keskuspuistossa tuhansia ellen kymmeniä tuhansia kilometrejä. Numerolappu rinnassa en ole juossut vuoden -99 Helsinki City Maratonin, jolloin ajalla 3.44.14 sijoituin miesten yleisen sarjan sijalle 476, yhteiskilpailussa sijalle 901. Viime vuosina juoksemani kilometrimäärät ovat olleet yleisesti laskussa, ja tavoitteellisen juoksu-urheilun sijasta juoksen lähinnä omaksi ilokseni, puhdistautuakseni, rentoutuakseni ja tyhjentääkseni mieleni.

Pääkaupunkijuoksuun osallistuin nyt ensimmäistä kertaa. Koska Keskuspuiston kapeille poluille oli ahtautunut tuhansia juoksijoita, ryntäsin heti nopeimman pääryhmän perässä, tarkoituksenani päästä eroon mahdollisimman pian runsaslukuisimmasta pääjoukosta. Keskuspuiston minulle niin rakkaat ja raikkaat metsäpolut tuudittivatkin minut valheelliseen vauhdin hurmaan, ja suunnilleen 4-5 kilometrin kohdilla ymmärsin että alkuvauhtini oli liian kova. Paljon selkiä painui juoksun aikana ohitseni, mutta otin sentään jokusen itseänikin malttamattomammin aloittaneen kiinni. Jossiteltavaksi jää, kuinka paljon loppuaikani olisi ollut parempi jos olisin malttanut kiiruhtaa hitaammin. Maalissa olin lopulta miesten yleisen sarjan 194. ajalla 1.55.48, mistä ei jää muuta kuin parannettavaa tuleviin koitoksiin.

33. Pääkaupunkijuoksu Keskuspuistossa su 24.9 klo 13

Blogin ylläpitäjä, minä, Michael Perukangas juoksen puolimaratonin vihreässä Ei enää palaakaan Keskuspuistosta -t-paidassa. Juoksun jälkeen minulta voi kysyä lisätietoja Keskuspuiston kaavoitussuunnitelmista, siitä, kuinka maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen pääkaupungin sydämeen asti ulottuva ulkoilumetsä raiskataan lyhytnäköisen voitontavoittelun toivossa rikkaiden asuntoalueiksi. Haastan samalla sinut mukaan pelastamaan Keskuspuistoa tulevienkin sukupolvien ulkoilumetsänä; sunnuntaina 8.10 alkaen kello 13 Laaksossa, Keskuspuiston lounaisreunalla tempaistaan näyttävästi Keskuspuiston puolesta.

Helsinki alueittain: kävelijän Keskuspuisto

Laakson alue on Keskuspuiston parhaita.

Kuva: Juha Jakonen

EI ENÄÄ PALAAKAAN KESKUSPUISTOSTA! sunnuntaina 8.10 Lääkärinkadun puistossa

Lääkärinkadun puiston kohtalo

Keskuspuistoon pääsee suoraan Urheilukadun päästä, Tullinpuomin kohdalta. Se on uskomaton onni, hieno asia, joka pelastaa Tullinpuomin pahimmalta melu- ja pienhiukkassaasteelta. Tullinpuomin ilmanlaatu on koko maan huonoin. Surkea.

Tätä keskuspuiston aluetta käyttävät aktiivisesti työmatkapyöräilijät välillä Etelä-Helsinki-Vantaan raja, koiranomistajat, hiihtäjät, pulkkailijat, päiväkotiryhmät (erityisen ahkerasti), koululaisryhmät Ruskeasuolta, Taka-Töölöstä ja Meilahdesta, Laakson sairaalan ja terveyskeskuksen asiakkaat, HYKSin työntekijät, muut työpaikkalounastajat ja niin edelleen.

Alueen reunalla sijaitsee kaupunginosan suurin leikkipuistokokonaisuus, viime vuosina upeaksi remontoitu ja rakennettu Tullinpuomin leikkialue, joka toimii myös koululaisten iltapäiväkerhona, kaupunkilaisten perheiden leikki-, uima- ja ruokailupaikkana. Asukaspuistossa järjestetään ohjattua liikuntaa, muskareita ja niin edelleen. Laakson "lasten keskuksessa" on lisäksi jalkapallokenttä ja skeittiramppi nuorille. Skeittiramppi on kovassa käytössä.

Leikkipuisto on rakennettu suojaisten kallioiden kupeeseen, jotta lapset voivat rakentaa majojaan ja leikkiä inkkaria ja länkkäriä. Se on todellinen vihreä etuoikeus Mannerheimintien varrella asuville kaupunkilaislapsille ja heidän kehittyville keuhkoilleen!

MITÄ SEURAAVAKSI TAPAHTUU?

Tämän Lääkärinkadun puistoksi ristityn alueen kohtalon ratkaisee kaupunkisuunnittelulautakunta tänä syksynä. Ulkoilupuiston paikalle nousee kaupunkivilloja - tai sitten ei. Rakennustyömaa valtaa alueen viideksi vuodeksi, mikäli sille annetaan lupa. Leikkipuiston toiminta rampautuu koko täksi ajaksi ja myös sen jälkeen. Kalliot räjäytetään ja paikalla leijuu pölypilvi, joka yskittää ja masentaa. Kerrostalot varjostavat entisen metsän.

Syynä keskuspuiston nurkanvaltaukseen on esitetty vanha osayleiskaava, jossa alue jätettiin virallisen keskuspuiston alueen ulkopuolelle. Helsingin kaupunki halusi rakentaa paikalle sairaalarakennuksen. Optio rakentamiselle jäi vielä yleiskaava 2002:kin, vaikka kaupunki oli jo ajat sitten luopunyt sairaalahankkeestaan KHO (korkein hallinto-oikeus) määräyksestä. KHO perusteli alueen olevan tärkeämpi virkistykäytössä.

Helsingin viheralueita arvostavat ihmiset ovat olleet raivoissaan kaupunkisuunnitteluviraston suunnitelmista rohmuta tämä tärkeä alue yleisestä ulkoilukäytöstä kaupunkivillojen takapihaksi ja omaisuudeksi. Keskuspuistoa pidetään pyhänä, siihen ei saa koskea, sitä ei saa myydä rakennusliikkeille, sitä ei saa nakertaa. Ei enää palaakaan Keskuspuistosta! Vetoomukset, asukastapahtumat ja yhteydenotot eivät todellakaan ole saaneet lautakunnan päätä kääntymään. Keskustelua in käyty julkisuudessa kuitenkin vilkkaasti.

En luota lautakunnan kok-dem-enemmistön pään kääntymiseen edes rauhoitetun lehtonadan takia, saati ihmisten vahvojen mielipiteiden myötä. He ovat tottuneet rakentamisen vastustajiin, heitä ärsyttää asukasvastarinta perusteluineen, heitä huolestuttaa viheralueiden riittävyyttä enemmän asuntojen riittävyys veronmaksajille. Näin he oikeuttavat äänestyspäätöksensä. Musta on heille mustaa ja valkoinen valkoista. Uusia asuntoja sekä tärkeiden viheralueiden säästämistä ei voida Helsingissä muka toteuttaa yhtaikaa. Surullista sokeutta - kyllä voidaan.

Olo ei ole toiveikas, sillä vastikään lautakunta päätti jättää nk. virallisen keskuspuiston ilman osayleiskaavaa, vaikka osayleiskaavan laatimista on suunniteltu määrätietoisesti jo vuositolkulla. Viesti on selvä. Keskuspuiston kokonaisuus jäi yllättäen ilman yhteistä rajaa, ja kutakin keskuspuiston aluetta käsitellään jatkossakin yksittäisenä palana. Nakertaminen voi jatkua. Keskuspuiston viheralueilla ei ole edes osayleiskaavan suomaa lainvoimaa. Asemakaavoja voidaan "tarpeen tullen" muuttaa. Sehän on keino täydennysrakentaa tonttipulasta kärsivään Helsinkiin.

Lääkärinkadun puiston kohtalon myötä sinetöidään koko keskuspuiston tuleva kohtalo: onko se reservi, josta napata alueita asumiseen "tarpeen mukaan" vai rauhoitettu vihreä virkistysalue ja pääkaupungin keuhkot. Siitä päätetään nyt.

OTA KANTAA: Tervetuloa sunnuntaina 8.10. Lääkärinkadun puistoon painamaan ilmaiseksi omaan vaatteeseen tai kauppakassiin logo: EI ENÄÄ PALAAKAAN KESKUSPUISTOSTA!

Kirsikka Bonsdorff
www.kirsikka.info

6.11.2005 pidettyyn Ei enää palaakaan Keskuspuistosta -kansanjuhlaan osallistui koleallakin säällä noin 1000 ihmistä vauvasta vaariin. Paikalla nähtiin myös hevosia ja muutama poliitikko.

Joukkoliikennefoorumi: keskustelua ns.perheasuntojen tarpeesta.

Kaavoituskeskustelua, vertailukohtina Malmin lentokenttä, Sipoo ja Lääkärinkadun alue Keskuspuistosta. Matti Vanhanen on ryhtynyt puolustamaan Malmia; kuka pelastaisi lehtonadan, puhumattakaan niistä Meilahden vanhuksista, joiden ainoa elämänilon lähde Keskuspuisto on tai niistä lapsista, joiden ainoa kontakti se on luontoon? Aikuisethan kykenevät puolustautumaan itsekin...

Kuva: Juha Jakonen

Radio Helsinki: Unelmien Helsinki 4.11.2005. Michael Perukankaan haastattelu.

Ohjelman alusta 1 tunti, 8 minuuttia ja 15 sekuntia.
Tämän jälkeen saamme Laura Rädyn (kok.) vastineen. Laura Räty asui ohjelman esittämisen aikana Mannerheimintien varressa Keski-Töölössä, "aivan Keskuspuiston vieressä". Rädyn tulkinta Keskuspuiston aluerajauksesta on siis kaupunkisuunnittelulautakunnan ja -viraston virallista tulkintaa laajempi, tai sitten "vieressä" on yllättävän venyvä käsite.

Laura Rädyn jälkeen seuraa kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja Maija Anttilan (SDP) vastine. Maija Anttilan tulkinta Keskuspuiston aluerajauksista on toinen kuin Helsingin kaupunginvaltuuston päätöksessä vuodelta 1981, jonka mukaan nyt kaavoitettavaksi osoitettava alue on Keskuspuistoa, puhumattakaan korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä 12.11.1973, jonka mukaan alue on Keskuspuistoa. Anttilan mukaan alueelle olisi suunniteltu asuntoja 100 ihmiselle, ja tämä hänen mukaansa tyydyttäisi Yleiskaavan vuotuisesta asuntorakentamistavoitteesta 10%. Kuitenkin Yleiskaavassa on varaus 3500 vuotuisen asunnon rakentamiseen. Koulun laskuoppia tämä tulkinta ei vastaa.

Kuva: Juha Jakonen

Pöydälle 17.8. KSV:ssa jääneet Keskuspuiston suunnitteluperiaatteet ja Paloheinän golfkentän laajennushanke KSV:ssa 24.8.2006

Kuva: Juha Jakonen

Ei enää palaakaan Keskuspuistosta: t-paita

Ihmisiä uhmaamassa marraskuisia säitä 6.11. Ei enää palaakaan Keskuspuistosta -kansanjuhlassa. Kuva Juha Jakonen.

Tarkoituksenani on painaa vihreälle pohjalle t-paita, jonka rintapuolelle
tulisi Jarkko Kaunismäen 6.11.2005 tilaisuutemme logo "Ei enää palaakaan
Keskuspuistosta" ja selkään blogiosoitteeni keskuspuisto.blogspot.com.

Paidan voi saada myös ilman blogspot-tekstiä, eli pelkällä Ei enää -logolla. Logon
sisältävän flaierin voi käydä tsekkaamassa oheisesta linkistä "Ei enää palaakaan Keskuspuistosta -flaieri".

Paidat ovat suhteellisen laadukkaita Fruit of the loom -t-paitoja, jotka
maksavat 5 euroa kappale. Paksukaulainen malli maksaisi joko 7 tai 8 euroa.
Kun oma paitani on valmis (ensi viikolla), siihen käytettyä seulaa eli
painosapluunaa voisi käyttää paitaidean monistamiseen.

Paidan hinnan lisäksi työ maksaa 2 euroa ja olisi hyvä, että paidan valmistava työyhteisöni, Kumppanuustalo Horisontin kankaanpainopaja saisi tästä voittoa esimerkiksi 3 euroa per paita, jolloin paidan hinta voisi olla 10 euroa, suurella kaula-aukolla 13 euroa.

Ei enää palaakaan Keskuspuistosta - paidan valmistamiseen tarvitsen paidan koon (s, m, l tai xl) ja toivomuksen paidan pohjaväristä, toimitustavasta ja maksutavasta. Itse päädyin sellaiseen vihreään, joka on suht lähellä alkuperäisten mainostemme ja flaierin vihreää. Paitaa tulen käyttämään ainakin Pääkaupunkijuoksussa ja muissa sopivissa tilanteissa.

Paitojen painopaikkana toimiva Horisontin kankaanpainopaja on
kansalaisjärjestön tiloissa, tarkemmin Malminkartanon asukastalossa,
osoitteessa Vellikellontie 4. Jos haluaa oppia uutta tai kenties hankkia uuden
harrastuksen, paitoja tällä - tai millä tahansa muullakin kuva-tai
tekstiaiheella voi painaa itsekin kankaanpainopajassa.

Torstai-iltaisin välillä klo 17-20 paikalla on ohjaajana artesaani Satu Linnolahti, joka opastaa ja auttaa painamisessa. Suunnitteilla on myös tempaus Lääkärinkadun alueella, jossa voisi painaa haluamiaan t-paitoja, Ei enää -logolla tai ilman.

Mahdolliset alustavat tilaukset koko- ja väritietoineen voi jättää minulle
esimerkiksi vastaamalla tähän meiliin. Kerron mieluusti lisää myös
kankaanpainopajasta.

Michael Perukangas

Kaikki Keskuspuiston puolesta: materiaalin käytöstä ja käyttöoikeuksista

Jos jollakin on hallussaan allekirjoituksia viime syksystä lähtien kiertäneeseen vetoomukseen, jossa vaadittiin Lääkärinkadun alueen kaavoittamatta jättämistä, toivoisin, että hän laskisi allekirjoituksien määrän ja välittäisi tiedon hallussaan olevien allekirjoitusten määrästä minulle. Samassa julistetaan viime syksyisen Ei enää palaakaan Keskuspuistosta -logon suunnittelija etsintäkuulutetuksi, koska logo on hieno ja käyttökelpoinen muihinkin tarkoituksiin kuin vain ainutkertaisen tapahtuman tunnuksena.

Hallussani on alkuperäinen versio siitä mapista, joka kopioitiin ja kierrätettiin kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessa 8.12.2005. Mapissa on vetoomuksien lisäksi valokuvia, piirroksia ja tarinoita, ja joukossa on liikuttavaa, koskettavaa ja omakohtaista materiaalia. Osa tästä materiaalista on varustettu nimillä, osa ei. Osa tästä materiaalista ansaitsisi julkistamisen, nimellä tai ilman, ja se voisi auttaa yhteisen Keskuspuistomme asiaa. Tarinat on kirjoitettu sydänverellä ja piirustukset ja kuvat ovat edustavia. Osa kirjallisista mielipiteistä on kohdistettu kaupungin päättäjille suoraan, jopa heidät nimeten. Näiden päättäjien voisi olla syytä tietää, mitä heidän toiminnastaan ajatellaan ja lisäksi ne, jotka kuuluvat näiden päättäjien viiteryhmiin tai mahdollisiin äänestäjiin, voisivat saada näiden kirjoitusten julkistamisesta sellaista tietoa, joka voisi saada heidät ajattelemaan, ja vakavasti.

Saatteena tehtävänannossa "Minun keskuspuistoni" oli, että tarinat ja kuvat tultaisiin toimittamaan kaupungin päättäjille tiedoksi. Tietenkin oman mielipiteen julkistamisessa ja sen tiedoksi antamisessa päättäjille on tietty vivahde-ero, mutta luultavasti useimmat tähän työhön osallistuneet ovat valmiita kääntämään kaikki mahdolliset kivet estääkseen Lääkärinkadun alueen kaavoitussuunnitelmat. Mitään ei kuitenkaan tulla julkaisemaan ilman lupaa, koska kuvat ja tarinat on toimitettu siinä luulossa että ne ainoastaan toimitetaan tiedoksi päätöksenteon tueksi; kaikkien intresseissä ei välttämättä ole tulla omalla nimellään julkisuuteen, ja joillekin tämä voi olla suoranaisen haitallistakin.

Jos siis joku tämän lukijoista tai lukijoiden tuntema henkilö on kirjoittanut tarinoita viime syksynä aiheesta "Minun keskuspuistoni", olisi hienoa, jos materiaalia voisi valikoidusti julkaista internetissä, nimellä tai ilman. Lokakuussa Itäkeskuksessa, Stoassa pidetään Kaupunkimetsäliikkeen näyttely (2.-13.10), jossa esitellään uhattuja helsinkiläisiä viheralueita Se liittyy täälläkin mainostettuun työväenopiston luentosarjaan "Kasvun paikkana kansalaisyhteiskunta", ja myös Lääkärinkadun alue on esillä luentosarjassa ja siihen liittyvässä näyttelyssä. Erinomaista pohjamateriaalia tähän näyttelyyn voisivat olla jo mainitussa ksl:lle kerätyssä kansiossa olevat piirrokset ja kuvat, joiden valikoitu käyttömahdollisuus voisi valaista asiaamme monipuolisesti, omakohtaisesti ja koskettavasti.

Luentosarja pidetään siis Itäkeskuksessa, Stoassa torstaisin alkaen 21.9. kello 17-20. Viimeisell ä kerralla 12.10, jolloin Kaupunkimetsäliikkeen edustajia esittelee helsinkiläisiä viheralueita ja niihin liittyviä kaavoitusuhkia ja kokemuksiaan kaupunkisuunnittelusta. Paikalla kommentoimassa ja vastailemassa kysymyksiin ovat ainakin kaupunkitutkija Pia Backlund ja kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja Maija Anttila, joten paikalle kannattaa vaivautua.

Lähitulevaisuudessa asian kohtalo tultaneen ratkaisemaan suuntaan tai toiseen, ja sinä aikana asiaa on pidettävä esillä. Kannattaakin pitää silmät auki; Keskuspuisto voi tulla vastaan missä tahansa!

Tämä on avoin vetoomus. Toivoisin, että toimittaisitte minulle kuvia digitaalisessa muodossa ja tekstejä, joita voisin julkistaa tässä blogissa; lisäksi pyydän lupaa saada julkistaa jo kirjoitettuja tarinoita. Pankaa sana kiertämään, ja nykäiskää hihasta mikäli satutte törmäämään kuvan esittämän näköiseen mieheen!

Kuva: Heini Salomaa

Michael Perukangas
040-748 1437
Kanneltie 17 C 15
00420 HELSINKI

Vasemmistoliiton valtuustoryhmän aloite Lääkärinkadun alueen liittämisestä Keskuspuistoon

Aloite on nyt mitä ajankohtaisin; ksv:n tuoreesta Keskuspuisto -käsittelystä oli Lääkärinkadun alue jäänyt liitteenä olleesta Keskuspuiston kartasta pois. Sattumaa vai tuottamuksellinen lipsahdus?

Kuva: Juha Jakonen

33. Pääkaupunkijuoksu ja No Smoking -kävely Keskuspuistossa 24.9.

Lisätietoja saat klikkaamalla otsikkoa. Tämän blogin ylläpitäjä juoksee puolimaratonin Ei enää palaakaan Keskuspuistosta -t-paidassa.

Reitti kulkee pohjoisen Keskuspuiston lenkkiparatiisissa, lähtö ja maali ovat Pirkkolassa.

Michael Perukangas

Keskus- ja Helsinkipuisto KSL:ssa 17.8.2006 - tiedote päätöksistä

Peura Lääkärinkadun alueella, Laaksossa. KSL:n tuoreimman päätöksen mukaan tämäkään peura ei kävele Keskuspuiston alueella, vaan rakennusmaalla. Kuitenkin Helsingin kaupungin virallisilla Keskuspuisto -sivuilla tämän peuran kotina on Keskuspuisto. Onneksi peurat eivät ymmärrä kaavakiistoista mitään; sen sijaan meidän ihmisten velvollisuutena on huolehtia paitsi ihmisten, myös peurojen elinympäristöstä.

Kuva: Leo Bonsdorff

Keskus- ja Helsinkipuisto KSL:ssa 17.8.2006

"Yleiskaava 2002 korvaa Keskuspuiston osayleiskaavan"
"Yleiskaavassa 2002 esitetty puiston rajaus säilyy."

Lisätiedot: toimistopäällikkö Eronen, Matti p. 169 4238

Kuva: Juha Jakonen

Centralparken i Helsingfors - officiella sidor

Central Park of Helsinki: the official page

Helsingin luonnonsuojeluhdistyksen kommentteja Keskuspuiston suunnitteluperiaatteisiin

Keskuspuiston suunnitteluperiaatteet KSL:ssa 17.8.2006

Hector: Asfalttiprinssi

Hector asui lapsuutensa ja nuoruutensa Mansku 45:ssä, ja biisissä mainittu Sipoon kirkko oli Mansku 76:n kerrostalo.



Kuva: Juha Jakonen

Postimerkkikaavoitusta á la Wagner

HS 8.8.2006/Juba Tuomola

Wagnerin giljotiini

HS 5.8.2006/Juba Tuomola

Kaavojen lainvoimaisuudesta esiintyy monensuuntaisia tulkintoja, mutta siitä, että on mahdollisuus rakentaa, ei voi johtaa rakentamisvelvoitetta. Näin saamme siis päivitettyä Humen giljotiinin; tosiasioista ei voi johtaa arvoja.

Kansalaispalautteen vastaanottaminen wagnerilaisittain

HS 4.8.2006/Juba Tuomola

Toivottavasti kaupunkisuunnitteluvirkamiesten vastuullisuus on Helsingissä edes hieman korkeammalla tasolla?

Kansalaisten kuuleminen á la Wagner

Juba Tuomola/HS 3.8.2006

Kasvun paikkana kansalaisyhteiskunta - Helsingin työväenopiston luentosarja kansalaisvaikuttamisesta

Helsingin työväenopiston ja Kaupunkimetsäliikkeen yhteinen luentosarja kansalaisvaikuttamisesta. Paikalla vastaamassa kysymyksiin kaupunkisuunnitteluviraston ja -lautakunnan edustaja/edustajia.

Paikkana Itäkeskuksen Stoa torstaisin klo 18.30-20.00, 21.09.2006 - 12.10.2006. Kurssin koodi 064893

Myöhäissurrealistista kaupunkisuunnittelua á la Wagner

Helsingin Sanomat/Juba Tuomola 1.8.2006

Jari Haukan (vihr.) kunnallisvaaliohjelma 2000: Keskuspuistosta kansallinen kaupunkipuisto

Peuratkin voivat toistaiseksi ulkoilla Keskuspuistossa, vain noin kahden kilometrin päässä pääkaupunkimme ydinkeskustasta. Peurojen elintila kapenee jos Keskuspuiston nakertaminen jatkuu, milloin milläkin tekosyyllä.

Kuva: Leo Bonsdorff

Elina Turusen artikkeli "Prekaariruoska" -raportissa kansalaisvaikuttamisesta

Elina Turusen artikkeli "Perusasioita ja poliittisen osallistumisen uusia muotoja" Nuorisotutkimusseuran tuoreessa verkkojulkaisussa "Prekaariruoska" alkaen sivulta 99 pohtii erilaisia yhteiskunnallisen vaikuttamisen asteita aina yhden asian omaan välittömään elämänpiiriin vaikuttamisesta "perinteiseen" puoluepoliittiseen osallistumiseen ja sitä, missä määrin kansalaisten ääni tosiasiassa kuuluu tai ainakin voisi kuulua päätöksenteossa vaalienkin välillä.

HS:n blogikeskustelua Sipoosta, Malmin lentokentästä ja Keskuspuistosta

Kuva: Juha Jakonen

Suomen luonnonsuojeluliitto: Helsinkiin kansallinen kaupunkipuisto

Talvista Keskuspuistoa. Kuva: Juha Jakonen

HS:n blogikeskustelu "Pimeä maa"

Kuva: Juha Jakonen

Pekka Tiaisen kunnallisvaalipuheenvuoro 2004

Tämäkin pensas on vaarassa.

Kuva: Juha Jakonen

Laaja Keskuspuisto on Helsingin matkailuvaltti

Tästä näkymästä kallioilta Urheilukadun ja Lääkärinkadun suuntaan tulisi yksityinen nautintaoikeus mikäli Keskuspuisto rakennettaisiin. Onko luonnonläheisyydestään maailmalla tunnetulla Helsingillä varaa tähän?

Kuva: Juha Jakonen

Paavo Arhinmäen kolumni Helsingin Uutisissa 26.11.2005

Paavo Arhinmäki Kumppanuustalo Horisontissa 21.3.

Kuva: Arend Oudman