Helsinki: Close to the Forest, Nature in the City

The Michael Michalik report on the green areas of Helsinki with a section of Central Park can be read through clicking the headline.

Maija Anttila hiihtää Keskuspuistossa

Stadin demarien valtuustoryhmän entisestä puheenjohtajasta, kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajasta Maija Anttilasta sanotaan oheisessa jutussa, että hän hiihtää talvisin Keskuspuistossa, ja mikä on kiitettävää ja valitettavan harvinaista, hän matkustaa hiihtoretkilleen julkisilla kulkuvälineillä. Kun Maija Anttilalta kysyttiin Kaupunkimetsäliikkeen syksyllä 2006 pidetyn luentosarjan päätösluennolla Keskuspuiston arvosta hyötyliikuntaan tarkoitettuna alueena ja Lääkärinkadun alueesta porttina Keskuspuistoon - sieltä alkavat ladut syvemmälle Keskuspuistoon - hän mainitsi että kaavoituksenkin jälkeen Keskuspuistoa jäisi jäljelle 700 hehtaaria ja myös tuolloin mainitsi hiihtävänsä Keskuspuistossa. Anttila sanoi siis, että alue, jolla hän hiihtää, on Keskuspuistoa. Sopisi kuitenkin toivoa, että myös muille ihmisille suodaan sama oikeus hiihtää Keskuspuistossa kuin Anttilalla, ja ettei Anttilalla olisi yksinoikeus myöskään sen määrittelemiseen, mistä hiihtoladut Helsingissä alkavat.

Jutussa todetaan myös, että Anttilalla on hallinnassa paitsi maankäytön ja asumisen suunnittelu, hän sairaanhoitajana ja terveysjärjestöaktiivina tietää myös, miten terveydenhuoltojärjestelmämme pitäisi toimia. Eikö sen pitäisi toimia siten, että panostetaan ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon, jolloin pitkällä tähtäimellä yhteiskunta säästäisi sievoisen summan sairaanhoitokustannuksissa? Ennaltaehkäisevän terveydenhuollon kannalta taas juuri Keskuspuiston kaltaiset arkiliikuntaan sopivat alueet ovat elintärkeitä; tästä aiheesta voi lukea kansanterveyden asiantuntijoiden Mikael Fogelholmin ja Pertti Mustajoen kannanotot - jotka löytyvät tästä blogista - joissa molemmissa todetaan, että olisi hyvin lyhytnäköistä politiikkaa kaavoittaa Keskuspuiston nk. Lääkärinkadun alue asumiseen. Tämä paitsi vaikeuttaisi pääsyä kantakaupungista Keskuspuistoon, esimerkiksi juuri hiihtoladuille, vaikeuttaisi pääsyä pohjoisesta päin ulos Keskuspuistosta ja olisi alueen vanhusväestölle ja lapsille kohtalokasta.

Anttila puhuu haastattelussaan kohtuuhintaisten asuntojen tarpeesta, mikä onkin kiistatonta. Kohtuuhintaisten asuntojen tarjontaa ei kuitenkaan lisätä rakentamalla kalliita asuntoja Laaksoon.

Stadin Ruusussa sanotaan, että Maija Anttilan antamat lupaukset pitävät. On vaikea sanoa, tarkoittaako tämä juuri edellämainittuun kohtuuhintaisten asuntojen tarpeeseen vastaamista edellämainituilla keinoilla, jotka ovat susia jo syntyessään. On myöskin vaikea sanoa, miten suhtautua sellaisen henkilön lupauksiin, joka yhdessä lauseessa sanoo aluetta Keskuspuistoksi ja kieltää tämän toisessa lauseessa, saman puheenvuoron aikana. On edelleenkin vaikea sanoa, miten suhtautua sellaisen henkilön kaavoituksellisten näkemyksien realistisuuteen, joka Radio Helsingin haastattelussaan (joka myöskin löytyy tästä blogista) suorittaa prosenttilaskua Anttilan laskuopin mukaan, joka tiivistettynä on sellaista, että 10n = n.

Maija Anttilan kunniaksi on sanottava, ettei hän yritä mielistellä - paitsi ehkä viiteryhmiään Hakaniemessä - yrittäessään keksiä keinoja "kaupunkiköyhyyteen" ja ratkaisuja asuntojen tarpeeseen, ei edes niitä kuntalaisia, joista on tullut puskiessaan päätään Maija Anttila -nimiseen seinään hänen entisiä ystäviään. Itse olen tyytyväinen asumistasooni, mutta se ei ole Maija Anttilan tai kaupunkisuunnittelulautakunnan ansiota.

Asumistasoa ei voi mitata yksioikoisesti neliömetreillä per asukas. Minulle on tärkeää se, että asuinpaikastani on erinomaiset joukkoliikenneyhteydet ja että lähialueella on riittävästi viheralueita, ikään kuin oman olohuoneeni jatkeena.

Stadin Ruusussa julkaistun jutun voi lukea klikkaamalla otsikkoa.

Helsinkiläiset eivät halua kaavoittaa Keskuspuiston reunalle

Suomen Gallupin kunnallisvaalien 2004 alla tekemän mielipidetutkimuksen mukaan

helsinkiläiset eivät halua kaavoittaa pientalotontteja viher- ja virkistysalueiden, kuten keskuspuiston, reunoille helpottamaan kaupungin tonttipulaa.Erityisen voimakkaasti ehdotusta virkistysalueiden reunoille kaavoittamisesta vastustavat Ruotsalaisen kansanpuolueen kannattajat, joista 69 prosenttia suhtautuu ajatukseen kielteisesti. Tiedot ilmenevät Suomen Gallupin Helsingin Sanomien toimeksiannosta tekemästä kyselystä, jossa haastateltiin 1102 helsinkiläistä kahden päivän aikana lokakuussa 2004.

Kysymystä viher- ja virkistysalueiden reunoille kaavoittamisesta alustettiin haastattelussa usein esitetyllä väitteellä, että lapsiperheet muuttavat pois Helsingistä, koska kaupungissa ei ole tarjolla tarpeeksi pientalotontteja.
Enemmistö, 58 prosenttia, kaikkien puolueiden kannattajista suhtautuu kielteisesti ehdotukseen. Selvä vähemmistö, 36 prosenttia, suhtautuu myönteisesti ajatukseen kaavoittaa tontteja viheralueiden läheisyyteen. Seitsemän prosenttia vastaajista ei osannut sanoa mielipidettään asiaan.

Vasemmistoliiton kannattajista 64 prosenttia ja vihreiden kannattajista 66 prosenttia ei helpottaisi tonttipulaa kaavoittamalla viher- ja virkistysalueiden reunoille. Myös kokoomuksen, keskustan ja Sdp:n kannattajista yli puolet vastustaa ajatusta, mutta samojen puolueiden kannattajista hieman keskimääräistä useammat suhtautuvat myönteisesti pientalotonttien kaavoitusehdotukseen virkistysalueiden reunoille. Keskustan ja kokoomuksen kannattajista 40 prosenttia kaavoittaisi viheralueiden laidalle, demareidenkin tukijoista 39 prosenttia.

Tutkimustulosten virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

Mielipidekyselystä tehdyn HS-verkkouutisen voi lukea myös klikkaamalla otsikkoa.

Etutöölöläisen naisen Keskuspuiston puolustus

Varhaisin muistoni Lääkärinkadun vaiheilta on perheemme vierailu 1940-luvulla sukulaissedän, ylilääkäri Väinö Seppäsen virka-asunnossa Tuberkuloosisairaalassa. Kun vanhemmat joivat palmuin koristellussa salissa kahvia, me lapset nautimme hopeateetä.

Seuraavat muistot ovat hiihtoretkiltä, jotka aina alkoivat Laakson kentältä ja suuntautuivat kuusimetsän halki kohti pohjoista. Kun lumi suli, retkeiltiin kallioilla, juuri niillä, joille nyt suunnitellaan asuntoja. Vuonna 1950, 13 -vuotiaana ostin (vähän äidinkin avustamana) Hercules -merkkisen retkeilypyörän. Kun paras ystäväni sai pyörän hänkin, alkoi todellinen pyöräilyinnostus. Aina koulun jälkeen kiipesimme pyörän selkään: Urheilukatu - Nordenskiöldinkatu - Laakson kenttä - Metsälä - Pasila oli vakioreittimme. Eläinten hautausmaalta otimme suojelukseemme Krux -nimisen koiran huoltoa vaille jääneen haudan. VR:n vaneriselle osoitelaatalle maalasin sinisellä maalilla nimen KRUX. Ja niin oli pyöräretkillämme tärkeä päämäärä.

Juuri näinä päivinä olemme saaneet lukea sanomalehdistä, että Helsingillä on odotettavissa suuret tulot, kun se suursataman valmistuttua pääsee myymään tontteja nykyisiltä satama-alueilta. Myös Keski-Pasilan rakentaminen tietää tuloja Helsingille. Tätä taustaa vasten on suorastaan irvokasta, että puhutaan taas Keskuspuiston rakentamisesta = nakertamisesta. "Kaupunkivillat!"
Mikä typerä keksintö! Ne, jotka haluaisivat asettua asumaan Keskuspuistoon, odottakoot hieman ja hankkikoot asuntonsa tulevilta uusilta asuntoalueilta, niiltä jotka kaavoitetaan asumiseen, ei sieltä mikä on kaavoitettu virkistysalueeksi.

etutöölöläinen nainen

Trombi: Keskuspuistoon kaavaillaan kaupunkivilloja

HEO:n (Laajasalossa sijaitsevan Helsingin evankelisen opiston) harjoitusprojektina syntynyt opiskelijalehti Trombi omisti kaksikin mainintaa Lääkärinkadun alueen kaupunkivilla-hankkeelle. Ne voi lukea klikkaamalla otsikkoa.

Keskuspuisto on keidas sotaveteraanille

Kaupungin päättäjät!

Keskuspuisto sellaisena kuin se on nyt, on keidas tällaiselle sotaveteraanille. (81 v, vaimo 79 v), joka kaipaa rauhallista luontoa ihmismielelle.

Päivittäisellä puistokierroksella tapaamme
- äitejä
- lapsia
- koululaisia
- kevyen liikenteen käyttäjiä
- sauvakävelijöitä
- vanhuksia
- koirien ulkoiluttajia

Kaikkien kasvot kertoo tämän Laakson alueen mittaamattomasta merkityksestä jokapäiväisiin toimintoihin.

Sodassa metsä oli suoja, siviilissä mielenrauhan tuoja.

Päättäjät!

Älkää tehkö vääriä ratkaisuja.

33. Pääkaupunkijuoksu 23.9.2007 Pirkkolassa

33. kerran järjestettävän Pääkaupunkijuoksun ilmoittautumistiedot ja reitti löytyvät klikkaamalla otsikon alta avautuvaa Juoksija-lehden linkkiä. Reitti kiemurtelee taas tutuissa maisemissa, lähtö on Pirkkolassa, ja juoksijat taivaltavat Paloheinän,
Niskalan ja Pitkäkosken kautta takaisin Pirkkolaan.

Viime vuonna taapersin juoksun läpi aikaan 1.55.48, vaikka pelottavan hyvin mennyt "viimeistelylenkki" antoikin odottaa puolentoista tunnin hujakoille menevää aikaa. Tämänvuotinen osallistumiseni on vielä auki.

Asuntoministeri Vapaavuori Keskuspuiston puolestapuhujana

Yksi Helsingin kunnallispolitiikan pitkäaikaisista voimahahmoista, asuntoministeri Jan Vapaavuori toteaa oheisessa nettikolumnissaan, että "Puolustan vakaasti keskuspuiston asemaa Helsingin keskeisenä viher- ja virkistysalueena." Siihen, kuuluuko sitten myös Lääkärinkadun kaavoituskiistan alainen alue Vapaavuoren puolustuspiiriin, hän on sanonut ottavansa kantaa vasta sitten kun asia on "ajankohtainen" eli sitten jos kaavasuunnitelma etenee kaupunkisuunnittelulautakunnasta kaupunginhallitukseen. Tosin hänen jättäessään kaupunginhallituksen puheenjohtajan tehtävänsä 23.4.2007, asia ei edes tule hänen päätettäväkseen. Niinpä varaa olisikin yksilölliseen ulostuloon.

Vapaavuoren kolumnin voi lukea klikkaamalla otsikkoa.

On hyvä muistaa, että Helsingin ylipormestari Jussi Pajunen totesi viimekesäisessä Skanskan verkkolehdelle antamassaan haastattelussa, että jos ja kun Sipoon alueliitos toteutuu, voidaan Helsingin Keskuspuisto jättää rauhaan. Pajusen haastattelun voi lukea menemällä allaolevaan osoitteeseen (sitä ei voi klikata).

http://www.skanska.fi/uploads/o2pfn62jlm.pdf

Herrojen Vapaavuori ja Pajunen - molemmat innokkaita kuntolenkkeilijöitä - soisi tietävän tai muistavan sen, että Lääkärinkadun alueella on sisäasiainministeriön vahvistama voimassaoleva puistoasemakaava ja että se kuului vuoden 1975 Helsingin Keskuspuiston yleissuunnitelma-alueeseen. Lisäksi Lääkärinkadun alue kuuluu Helsingin kaupungin ulkoilukartoissa Keskuspuistoon. Missään vaiheessa ei olla tehty sellaista päätöstä, että Lääkärinkadun alue poistettaisiin Keskuspuistosta.

Masokistin unelma 2007: lopputulokset

Tämänvuotiseen Masokistin Unelmaan otti osaa 61 itsensä kiduttajaa, joista maaliin asti kärsi 25 asteen helteessä 49 osanottajaa. Kilpailun - joka on epävirallinen 100 kilometrin juoksun suomenmestaruuskilvoittelu - lähtö ja maali sijaitsevat Paloheinässä.

Osanottoni kaikille osanottajille. Viralliset tulokset voi lukea klikkaamalla otsikkoa.

Liisa-mummun vetoomus Keskuspuiston puolesta

Lohtua saat metsän puista,
lähellä kun ovat.
Surun kyyneleet saat loppumaan,
kun puita halaat.
Älä riko luontoa Keskuspuiston.
Jos sen teet rahan ahneudessasi
rikot sieluja ihmisten.

Liisa-mummu

EI ENÄÄ PALAAKAAN KESKUSPUISTOSTA!

Kuva: Kirsikka Bonsdorff

Ollessasi uupunut arkipäivään ja työhösi, kaupungin pölyyn ja meluun, maailman tuskaan ja hätään, lähde Keskuspuistoon, pakoon pahaa maailmaa.

Palatessasi takaisin asfaltin hektiseen menoon huomaat yllätykseksesi, taas kerran, nuortuneesi, saaneesi lisää voimavaroja ja uusia ideoita. Tunnet olevasi jollakin tavalla onnellinen ja kiitollinen. Melkein jo hymyilyttää. Nyt jaksat taas.

EI ENÄÄ PALAAKAAN KESKUSPUISTOSTA!

Virkanaisen vetoomus Keskuspuiston puolesta

Kuva: Kirsikka Bonsdorff

Olen 55 -vuotias atk-työssä oleva virkanainen. Jotta niveleni ja lihakseni pysyvät vielä 10 vuotta kunnossa, on ehdottoman tärkeää sauvakävellä ja pyöräillä iltaisin ja viikonloppuisin. Keskuspuistossa olen lenkkeillyt tähän asti. Kun kuuntelee linnunlaulua ja haistelee metsän tuoksua, stressivaivat vähenee. Jos tämäkin ilo minulta otetaan, voi tulla kaupungille kalliiksi maksaa terveydenhoitokuluja. Asun Keskuspuiston laidalla ja tiedän, että monet nuoret, keski-ikäiset ja vanhemmat hoitavat kuntoaan lenkkeilemällä. Ottakaa näin tärkeä asia huomioon.

Minun Keskuspuistoni - ei muistoni!

Kuva: Inge Martonen

Nyt suojelkaa laitoineen Keskuspuisto
Ei olla saa se vain vuosikymmenten muisto
Älä puiston reunaa ahneudessasi napsi
Siitä nauttii kaikki - olet vanhus, nuori tai lapsi
On luonto kasveineen ja kallioineen elämän voima
Sitä korvaa ei rakennettujen kaupunkivillojen valikoima
Nämä "villat" vain harvoja lämmittää
Ulkoilijoiden reittejä ne vain suuresti hämmentää
Suuri rikos on luonnon raiskaus
Sen takaisin saanti on toivoton paikkaus
Antakaamme luonnon siis kukoistaa
Yrittääkäämme sitä vielä yhdessä rakastaa

Kaavoituksen eteneminen Helsingissä

Kuva: Inge Martonen

Helsingin Keskuspuiston aivan lounaisimpaan kulmaan, nk. Lääkärinkadun alueelle ollaan suunnittelemassa kaavamuutosta, joka mahdollistaisi pienkerrostalojen, nk. kaupunkivillojen rakentamisen. Asian käsittelyaikataulua on lykätty kahden viimeisen vuoden aikana monasti; yhtenä syynä on ollut luontoselvityksien pitkittyminen (virallisesti) ja toisena syynä epäillään olevan eduskuntavaaleja, jotka lykkäsivät epämiellyttävän päätöksen tekemistä yli vaalien.

Useimmat viheralueita näivertävät kaavoitussuunnitelmat menevät yleensä läpi Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnassa SDP-Kokoomusäänin 5-4, eikä ole ainuttakaan hyvää syytä epäillä, että tämä tapaus olisi poikkeus. Jos kaavasuunnitelma hyväksytään lautakunnassa, se pitää esitellä yleisölle, joka voi esittää kaavaan huomautuksia. Sitten kaavasuunnitelma menee kaupunginhallitukseen, jossa se tarvitsee myöskin enemmistön tuen mennäkseen vielä kaupunginvaltuustoon, joka lopulta siunaa tai hylkää kaavan.

Moni kokoomuslainen kaupunginvaltuutettu on sanonut joko julkisesti tai yksityisesti vastustavansa kaavasuunnitelmaa, joten toivoa on. Demareilla taas on tunnetusti kova ryhmäkuri, eikä kriittisiä ulostuloja sallita. Helsingin valtuustoryhmistä Vihreät, Vasemmistoliitto ja Keskusta vastustavat kaavasuunnitelmaa, ja muiden ryhmien (Kristilliset, RKP) äänet saattavat hajautuessaan olla avainasemassa.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan ja -viraston, kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston yhteystiedot löytyvät oikealla olevasta linkkilistasta. TÄSSÄ VAIHEESSA KANNATTAA VAIKUTTAA!

Terveiset Keskuspuiston käyttäjältä

Eikö Helsingistä tai sen lähiympäristöstä löydy joutomaata villoja varten?

Keskuspuistoa ei pidä "nakertaa" sen reunoilta; kaupunkilaiset tarvitsevat sen henkireiäksi vapaa-aikanaan.

Puistoon voisi tehdä lisää polkuja koiranomistajille, hiihtäjille ja hevosille ja polkupyöräilijöille etc.

Tontteja asunnoille löytyy varmasti muualtakin, kunhan vain on hyvää tahtoa etsiä.

Terveisin keskuspuiston käyttäjä