Sole Molander, kaupunginvaltuutettu (kesk.) Keskuspuistossa 6.11.2005 (kuvassa vasemmalla)
Helsinkiä halkoo etelästä pohjoiseen tämä meidän rakas Keskuspuistomme. Se tarjoaa hyvät virkistys- ja ulkoilumahdollisuudet. Luonto on monipuolista, maasto vaihtelevaa ja erilaisia eläinlajeja on runsaasti. Keskuspuisto alkaa etelässä keskeltä kaupunkia Töölönlahdelta ja päättyy Haltialaan ja Vantaanjoelle, Helsingin pohjoisrajalle. Alue on tuhat hehtaaria laaja. Se on pitkä, kymmenen kilometriä. Mutta puisto on kapea muualla kuin Haltialassa. Laskin, että puiston leveys on keskimäärin kilometrin. Mutta koska Haltiala on laaja ja leveä alue, merkitsee se sitä, että puisto on todella kapea monista muista kohdista kuten täällä. Tuolla Nordenskiöldinkadun kohdalla Keskuspuisto on vain vajaa 200 m:n levyinen. Ja tässä, missä seisomme, puisto on puolisen km leveä ja sitä yritetään vielä kaventaa!
Keskuspuistossa voi aistia vuodenaikojen rytmin ja luonnon tuoksun sekä kuulla lintujen laulun. Täällä retkeillään, leikitään, kuntoillaan, urheillaan, kaikin tavoin virkistytään. Monen helsinkiläisen työmatka kulkee Keskuspuiston kautta. Tämä on ihana henkireikä, jalankulkijoiden, pyöräilijöiden ja ratsastajien reitti.
Keskuspuistoa ei saa kaventaa enää metriäkään. Jo nyt puisto on monesta kohtaa liian kapea ja sitä katkovat leveät liikenneväylät. Kaupunkimme keuhkoa ei saa puhkaista enempää.
Täällä Lääkärinkadun pohjoispuolella Mannerheimintien 71-79 asuintalojen itäpuolella alueen nykytila on sellainen, että alue on puistoaluetta! Voimassa olevan asemakaavan mukaan alue on puisto, ja nyt siihen yritetään tehdä asemakaavan muutos. Muutoksen valmistelu perustuu voimassa olevaan yleiskaavaan, johon alue on merkitty rakennettavaksi. Sellainen yleiskaavan merkintä käynnistää virkamiesvalmistelun alueen rakentamiseksi. Mutta yleiskaava ei millään muotoa velvoita rakentamaan. Mielestäni yleiskaavaan olisi pitänyt silloin merkitä alue puistoksi, sillä rakentaminen on jo aikaisemminkin torjuttu jopa Korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Mutta jotkut tahot sinnikkäästi pyrkivät rakentamaan joka palan Helsinkiä aina Keskuspuistoa myöten.
Pääkaupunkiseudulla tarvitaan laajaa seudullista yhteistyötä asunto- ja maankäyttökysymyksissä sekä liikenteen suunnittelussa. Täällä on kysymys siitä, millainen on järkevä metropolialue. Meidän tavoitteena tulisi olla, että luomme metropolialueen, jolla on edellytykset pitkäjänteiseen kehitystyöhön ja yhteisten tavoitteiden ja strategioiden asettamiseen. Alue, jota voitaisiin kehittää yhtenä toiminnallisena alueena, kunnioittaen lähidemokratiaa ja lähipalvelut turvaten.
On järjetöntä ajatella, että yksin Helsingin jo ahtaiksi käyneiden rajojen sisäpuolelle pitäisi tunkea mahdollisimman paljon rakentamista. Maankäytön suunnittelu ja kaavoitus tulisi tehdä yhteistyössä naapureiden Vantaan ja Espoon kanssa. Rajat näiden kaupunkien välillä ovat kovin keinotekoiset. Pääkaupungin asuntotilanne ei edellytä Keskuspuistoon rakentamista. Pelastetaan Keskuspuisto!
Kolmekymmentäseitsemän vuotta on kulunut ensimmäisestä poikkeuslupahakemuksesta tälle silloin rakennuskiellossa olleelle alueelle. Kaupungin asukkaat ovat pystyneet taistelemaan tämän alueen rakentamista vastaan kaikki nämä vuodet. Jatkakaamme tätä taistelua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti