Yleiskaava 2002:
Ksl:n päätöksistä 13.2.2003: ”Keskuspuiston asemakaavoittamattomat alueet asemakaavoitetaan noudattaen aiempia osayleiskaavan määräyksiä. Asemakaavoittamattomat alueet laitetaan rakennuskieltoon kaavoituksen ajaksi. Lisäksi jatkossa valmistellaan Keskuspuiston ajanmukaistettu osayleiskaava. ”
- tämä kohta kaipaisi tarkennusta siitä, mitä todella aiotaan tehdä, ja miten Keskuspuiston osayleiskaavan ulkopuoliset alueet suhtautuvat tähän
Sivu 13; 3.4.: Yleiskaavat: Yleiskaava 2002 korvaa seuraavat yleiskaavat: Keskuspuiston osayleiskaavan merkinnät ja määräykset (sisäasiainministeriö 23. 8.1978) ohjaavat periaatteiltaan ajanmukaistettuina asemakaavojen laatimista niille Keskuspuiston alueille, joilta puuttuu asemakaava.
- Miten tähän asemakaavoitukseen suhtautuu sisäasiainministeriön päätös 9.12. 1981, jossa korttelia 627 tarkoittava alue määriteltiin puistoksi, ja KHO:n päätös 12.11.1971, jossa korttelin 627 tarkoittaman alueen kaavoitusta koskevassa päätöksessä tämä alue kytkettiin ”niin sanottuun
Keskuspuiston alueeseen”?
Sivu 41; 4.8.: Liikenne ja kasvu: ”Meluongelmaa on vaikea hallita”
- Aiotaanko asuntoja kaavoittaa liikennemelun häiritsemille alueille, ja jos aiotaan, kuinka liikennemelua aiotaan hillitä? Mannerheimintiellä on kymmeniä tuhansia liikennesuoritteita vuorokaudessa.
Sivu 51; 4.9. Vapaa-aika ja virkistys: ”Virkistystarjonta ei kuitenkaan ole alueellisesti tasapainossa. Tässä suhteessa kantakaupungissa, etenkin itäisessä kantakaupungissa, on vielä sekä alueellisesti että asukasti kohti laskettuna vähiten puisto-ja virkistysalueita.
- Jos kerran kantakaupungissa on alueellisesti ja asukasti kohti laskettuna vähiten puisto-ja virkistysalueita ja kuitenkin alueellista tasapainoa aiotaan vaalia, nämä päämäärät eivät toteutuisi Lääkärinkadun alueen kaavoituksessa. Ristiriita yleiskaavan sivun 60, kohdan 5.2 kanssa.
Sivu 51-53; 4.10: Rakentamattomat alueet kaupunkirakenteessa ja maankäytön
suunnittelussa: ”Rakentamattomilla alueilla on tärkeä toiminnallinen ja kaupunkikuvaa rikastuttava merkitys. Rakentamattomat alueet ovat puistojen, puistometsien ja luonnonsuojelualueiden lisäksi myös suojaviheralueita tai kaupungin ns.joutomaa- alueita”.
- Lääkärinkadun alueessa on nähdäkseni kysymys jostakin tai joistakin edellämainituista, ja nämä Yleiskaavan edellä mainitun määritelmän mukaan ”ovat toiminnallisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittäviä”.
”Monipuolisesta luonteestaan huolimatta rakentamattomilla alueilla on monia yhteisiä tekijöitä. Ne ovat kaikille kaupunkilaisille avointa julkista tilaa, jossa on mahdollista nauttia kaupunkiluonnosta ja vehreydestä sekä ulkoilla ja virkistäytyä. Rakentamattomat alueet voidaan nähdä myös
toimintaympäristöinä ulkoilulle ja virkistäytymiselle, eri tapahtumien näyttämöinä, kaupunkien
ekologisina vyöhykkeinä tai kaupungin laajenemisen reservialueina.”
- Lääkärinkadun alue on edellisen kohdan määritelmään soveltuvasti
a) rakentamaton
b) kaikille kaupunkilaisille avoin julkinen tila, jossa on mahdollista nauttia kaupunkiluonnosta ja vehreydestä sekä ulkoilla ja virkistäytyä. Nyt kyseinen alue on ” toimintaympäristönä ulkoilulle ja virkistäytymiselle, eri tapahtumien näyttämö (kuten 6.11. Keskuspuiston suojelupäivä ja 23.12. joulurauhan julistus tai ainakin kahden kansalaisen polttarisuunnistus) sekä kaupungin ekologinen vyöhyke”. Kuitenkin se kaavoitussuunnitelmassa nähdään ”kaupungin laajenemisen reservialueena”.
”Asumisen, toimitilojen, teollisuuden ja liikenteen lisäksi kaupungissa tarvitaan myös rakentamattomia alueita mm.jäsentämään toimintoja, selkeyttämään kaupunkirakennetta, tuomaan väljyyttä ja parantamaan ympäristön laatua.”
- Nyt rakentamaton Lääkärinkadun alue selkeyttää kaupunkirakennetta toimien yhdyskäytävänä ja jakajana, tuo kiistatta väljyyttä Meilahden ja Taka-Töölön alueille ja siten myös parantaa ympäristön laatua. Mutta mitä tarkoitetaan ”toimintojen jäsentämisellä”?. Mitä toimintoja, millaista jäsentämistä?
”Helsingissäkin keskustan tuntumassa sijaitsevat rakentamattomat alueet ovat aktiivisimmassa käytössä ja toiminnoiltaan tehokkaimmin organisoituja; ne sijaitsevat siellä, missä palvelujen käyttäjiä on eniten ja missä alueiden saavutettavuus on paras.”
- Lääkärinkadun alue on keskeisen sijaintinsa vuoksi (mitä) aktiivisimmassa käytössä.Alueen saavutettavuus on myös erinomainen paitsi julkisella liikenteellä, myös kevyellä liikenteellä, paitsi alueen pääliikenneväyliä (kuten Mannerheimintietä) myös alueen läpi kulkevia kevyen liikenteen väyliä pitkin.
”Tämän päivän suunnitteluperiaatteisiin kuuluu sekä alueiden tehokkuuden parantaminen että yhtenäisen viherverkoston säilyttäminen ja kehittäminen. Perusteet kaupunkirakenteen tiivistämiselle löytyvät ekologisuudesta, taloudellisuudesta ja tehokkuudesta. Tiivistämisen täytyy kuitenkin tapahtua olemassa olevan kaupunkiympäristön ehdoilla ja ottaen huomioon myös
rakentamattomien alueiden luonne ja käyttötarkoitus.”
- Lääkärinkadun alueen kaavoittaminen ja yhtenäisen viherverkoston säilyttäminen ja vieläpä kehittäminen (kehittäminen viheralueena, yhtenäisen viherverkoston laajentaminen vai laadullinen kehittäminen?) ovat ristiriidassa keskenään. Tiivistäminen ei voi tapahtua kyseisen alueen kaupunkiympäristön ehdoilla, sillä rakentamattoman alueen nykyinen käyttötarkoitus vaarantuisi. Nykyinen käyttötarkoitus = ne tavat ja ne toiminnot, jolla ja joihin aluetta nyt käytetään.
”Viheralueet rikastuttavat kaupunkiympäristöä”
- täydennykseksi edelliseen kohtaan, kaupunkiympäristöä ei ole vain rakennettu vaan myös rakentamaton ympäristö, joista ainakin osa on viheralueita (kts. rakentamattomien aluiden määrittely, Yleiskaava sivut 51-53; 4.10)
”Suunnittelun ja kaupunkirakenteen tiivistymisen seurauksena kaupunkiluonto on muuttunut monin paikoin ikään kuin rakennetuksi ympäristöksi. Ulkoilureitit, kasvillisuuden sijoitus ja erilaiset näkymät ovat yhä useammin tarkoin suunniteltuja. Kaupunkimetsät alkavat olla puistomaisia kalusteineen ja varusteineen.”
- kaupunkiluonto (kuten Lääkärinkadun rakentamaton alue) ei siis ole rakennettu ympäristö vaan ikään kuin rakennettu. Kyse on kielikuvasta, ei kirjaimellisesti otettavasta tulkinnasta, jollaisen Maija Anttila esitti (HS 10.12.). Kaupunkimetsät ovat puistomaisia tai sitten ne voivat olla peräti
puistoja. Mitä muuta puistomaiset alueet voivat olla kuin puistoja?
Sivu 53; 4.11: Ympäristön tila: ”Liikenteen kasvu on ollutvoimakasta. Erityisesti ajoneuvoliikenteen määrä tie-ja katuverkossa lisää melu-ja pölyhaittoja.
- liikenteen kasvu jatkuu yhä, ja vaikka autoja kehitetäänkin ympäristöystävällisemmiksi ja hiljaisemmiksi, kasvava liikenteen määrä ainakin suunnilleen tekee tyhjäksi kehittyneen autojen valmistustekniikan ilman saastumista hidastavat ja melua pienentävät vaikutukset. Alueen vierestä kulkee useita runsaasti työmatkaliikenteeseen käytettyjä valtaväyliä, kuten Mannerheimintie, Tukholmankatu ja Nordenskiöldinkatu.
Sivu 60; 5.2: Elinvoimainen Helsinki; Vihreä ja väljä Helsinki:
”Laajat säteittäiset viheraluekokonaisuudet säilytetään. Kaupunkiin kehitetään omaleimaisia kaupunginosapuistoja ja lähivirkistysalueita niin, että alueellinen tasapuolisuus toteutuu”.
- täydentää ja selittää lisää Yleiskaavan sivua 51, kohtaa 4.9. Toteutuuko alueellinen tasapuolisuus kaventamalla Keskuspuistoa, johon elimellisesti yhtenäisenä viheraluekokonaisuutena Lääkärinkadun alue kuuluu?
Sivu 70-71; 5.7: Rakennettavien alueiden varaus ja mitoitusperiaatteet:
”Kaupungin laajat yhtenäiset virkistysalueet, sormimaiset pohjois- eteläsuuntaiset keskuspuistotyyppiset virkistysalueet säilytetään.”
-”Keskuspuistotyyppiset” virkistysalueet on ymmärtääkseni aajempi ja kattavampi käsite kuin Keskuspuisto. Eikö se riitä osoittamaan alueen olevan virkistysaluetta, että sitä käytetään laajalti virkistysalueena?
Sivu 72; 5.10: Rakennettujen alueiden täydennys- ja tiivistämisrakentaminen
”Virkistyksen kannalta tarpeettomia ja virkistysalueina hoitamattomia alueita muutetaan harkitusti asuntorakentamiskohteiksi. Virkistyskäytön ohella alueiden muuttamisen ekologiset ja maisemalliset näkökohdat ja vaikutukset arvioidaan.”
- Lääkärinkadun alue on virkistyskäytön lisäksi ”kaupunkiympäristöä rikastuttava viheralue”. Lisäksi sen arava-arkkitehtoninen kokonaisuus on kansainvälisesti tunnustettu ja tunnettu, ja alueella kasvava lehtonata ei mahdollista rakentamista lisääntyvästä alueen kuormituksesta, lisääntyvistä liikenteen päästöistä ja rakentamisen aiheuttamasta alueen hydrologisen tasapainon
järkkymisestä johtuen.
Sivu 75; 5.13: Liikennejärjestelmän suunnitteluperiaatteita yleiskaava 2002:ssa
”Kevyt liikenne on lyhyillä matkoilla perusliikkumismuoto”
- Alueen läpi kulkee kaksi merkittävässä käytössä olevaa kevyen liikenteen väylää. Niitä käytetään sekä lyhyempiin että pidempiin matkoihin.
”Liikennejärjestelmän käyttämää tilaa ei lisätä maan pinnassa.”
- Jos alue kaavoitettaisiin, tämä ei ole mahdollista. Taloihin olisi välttämätöntä rakentaa paloautojen kuljettavissa oleva katuyhteys.
Sivu 103; 7.1.5: Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön:
”Asumiskustannuksiin yleiskaavalla ei voida kuitenkaan suoranaisesti vaikuttaa.”
- Asuntotarjonnan kasvattamisesta ei voi johtaa kausaalista yhteyttä asuntojen markkinahintatason yleiseen laskemiseen. Lääkärinkadun alueelle suunniteltujen asuntojen markkinahinta lienee noin 6000-7000 euroa neliömetriltä ottaen huomioon alueen nykyisen hintatason, maan hinnan, uudentyyppisen rakentamisen pilottiluonteen ja uudisrakentamisen yleisen hinnan.
Sivu 106; 7.1.7: Vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen:
”Kaavaluonnoksessa on säilytetty nykyiset viheryhteydet, joskin eräät niistä kapenevat.”
- Tässä myönnettäisiin siis, että viheralueet eivät säilyisikään aivan niin koskemattomina kuin mitä esimerkiksi kohdissa Yleiskaava, sivu 60, kohta 5.2 ja Yleiskaava, sivu 70-71, kohta 5.7 väitettiin.
Sivu 158; 11.5.2: Keskuspuistomaiset viheraluekokonaisuudet:
- Näyttää siltä, että yleiskaavan sivulla 158, jolla on kartta Helsingin "vihersormista", Lääkärinkadun alue on sisällytetty Keskuspuistoon. Eikä ainoastaan näytä, sillä kartan värikoodistossa se on Keskuspuistoa.
Sivu 165; 11.5.7: Helsingin maisemakulttuuri.
- Kartalla Lääkärinkadun alue on osana Keskuspuistoa. Voiko tästä ja edellisestä kohdasta tehdä sellaisen päätelmän että
a) kartan koodisto perustuu vakiintuneisiin inhimillisiin käytäntöihin ja tulkintoihin, joissa Lääkärinkadun alue on osa Keskuspuistoa ja lisäksi
b) kaupunginsuunnitteluvirasto/kaupunginsuunnittelulautakunta/ kaupunginvaltuusto myöntävät alueen tosiasiallisesti olevan osa Keskuspuistoa, vaikka se ei kaavateknisesti siihen nykytilanteessa kuuluisikaan.
Sivu 180; 11.6.5: Kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävien alueiden kehittäminen:
”Helsingin kaupunkisuunnittelua ohjaa yleinen periaate, jossa rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnon arvot otetaan huomioon (MRL 39.ja 54.pykälä.)...Erilaisia täydennysrakentamis- tai muita uudistamis- ja korjaustoimenpiteitä suunniteltaessa tulee asettaa erityinen paino alueiden ominaisluonteen säilymiseen. Alueiden kehittämisen tulee tapahtua niiden omista lähtökohdista
käsin ja alueen erityisarvojen sanelemin ehdoin.”
- MRL:ssä sanotaan, että rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnon arvot otetaan huomioon. Tällaista väitettä ei kuitenkaan voi todistaa, valvoa eikä mitata, sillä arvoille ei ole objektiivisia ja luotettavia mittareita.
Sivu 203; 11.13: Yhdyskuntatalous:
”Kalliinkin alueen toteuttaminen on perusteltua, mikäli sillä saadaan merkittäviä hyötyjä tai laadullisia etuja. Merkittävä hyöty on esimerkiksi uuden kerrosalan toteuttamisen seurauksena
mahdollisesti kasvavat verotulot...”
- Lääkärinkadun alueelle suunnitellut talot ovat jo aikaisemmin mainituista syistä erittäin kalliita, joten ainakin yksi syy rakentamiseen voisi olla toivotut verotulot. Vaikka on tullut yleiseksi ja jopa julkilausutuksi käytännöksi kilpailla hyvistä veronmaksajista yhteisöverotuoton takaamiseksi ja
huoltosuhteen parantamiseksi, tästä politiikasta kuitenkin on loogisesti johdettavissa sellainen ajatus, jossa ihmisarvo määritellään kukkaron paksuuden perusteella.
Sivu 212; 12.2: Läntinen ja pohjoinen Helsinki.
”Lääkärinkadun pohjoispuolisella uudella alueella on uhanalaisen lehtonadan kasvupaikka, jonka
säilyttäminen selvitetään alueen yksityiskohtaisessa kaavoituksessa.”
- Onko selvitykset lehtonadasta saatu? Onko mahdollista rakentaa 4 hehtaarin alueelle lisäämättä alueen kuormitusta, liikennettä ja saastetta?
Sivu 225; 13.3: Yleiskaava 2002:n rakentamisvaraukset:
”Asuntorakentamiseen on osoitettu yhteensä 6,6 miljoonaa kerrosneliömetriä.”
- Alueelle mahdollisesti ulkoiluteiden säilyttämisen ja lehtonadan kasvupaikan turvaamisen ja uusien tieyhteyksien rakentamisen jälkeen lopulta rakennettava kerrosala olisi tästä tavoitteesta korkeintaan 2% luokkaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti