Joulurauhaa Keskuspuistossa

Helsingin Keskuspuistossa, aivan Laakson sairaalan pohjoispuolella, Urheilukadusta pohjoiseen lähtevän polun varrella olevilla kallioilla rauhoituttiin viettämään joulua jo 8. peräkkäisen kerran. Itse olen jäänyt tuosta oman jouluni tärkeimmästä yksittäisestä perinteestä vain kahdesti, 2007 ja 2009 ollessani Norjassa. Nyt tulin Keskuspuistoon varta vasten Porvoosta, kuten viime vuonnakin. Oli mieltä lämmittävää nähdä Keskuspuistossa taas niin monia kymmeniä kasvoja, joista moni vuosien aikana on tullut tutuiksi ja kovin rakkaiksi.

Nyt kerrottiin, että uusin versio Lääkärinkadun suunnitelmasta on siirtänyt luksusvilla-asuinalueen parisensataa metriä itään aikaisemmin aiotusta paikasta. Nyt talot eivät enää veisi metsää mennessään ja räjäyttäisi yleviä kallioita, vaan nyt menisivät Laakson yötyöläisten ja keikkalaisten ja potilaiden omaisten parkkipaikat. Ei tule onnistumaan. Laakson sairaala tulee stoppaamaan tuon hankkeen. Eikä niitä parkkipaikkoja oikein maankaan alle saa kun siellä on Pelastuslaitoksen tiloja ja väestönsuoja.

Paikalle saapuneille kertoi Rakennusviraston Tiina Saukkonen, että asukkaiden mielipide on Keskuspuiston suunnittelussa erittäin tärkeä ja että sitä halutaan kuunnella. Hienoa! Sitten voitaisiinkin aloittaa julistamalla Laakson alue pysyväisesti virkistysalueeksi, joka osana Keskuspuistoa ansaitsee kansallisen kaupunkipuiston statuksen.

Soihtu kutsuu Keskuspuistoon. Tästä se alkaa.

Järjestäjiä hetken ennen h-hetkeä. Kohta tulevat glögi, mehu, piparit ja pastori.

Näkymä tapahtumapaikalta Urheilukadun suuntaan.

Kauneimmat joululaulut täyttivät 40 vuotta. Täällä niitä laulettiin 8.kerran.

Keskuspuistoon sytytetään tulet joulutapahtuman ajaksi. Keskuspuiston ystävien sieluissa palaa ikuinen tuli, joka ei sammu.

Ei enää palaakaan Keskuspuistosta!

Metsän joulutapahtuma 100-vuotiaassa Keskuspuistossa ti 18.12.

Perinteinen Metsän joulutapahtuma järjestetään tänä vuonna ti 18.12. 2012 kello 18-19 Helsingin Keskuspuistossa Lääkärinkadun varrella Mannerheimintie 71:n takana.

Järjestäjinä Helsingin Keskuspuiston puolesta ry., Meilahden seurakunta ja vapaa kansalaisliike Ei enää palaakaan Keskuspuistosta.

Tilaisuuden avaa järjestöneuvos Mauri Helovirta. Meilahden kirkkoherra Hannu Ronimus juontaa ja pitää puheen.Toimittaja Jussi Vapaasalo kertoo uutta tietoa puistoon suunnitellun kerrostalohankkeen nykytilanteesta. Rakennusviraston metsänhoitaja Tiina Saukkonen kertoo Keskuspuiston metsän kehittämisestä.

Myös joulupukki piipahtaa. Vapaa pääsy.

Lisätietoja Jussi Vapaasalo,040 966 5101 jussi.vapaasalo@kolumbus.fi


TAUSTATIETOJA

Paras paikka saada tietoja ns. Lääkärinkadun puiston rakennushankkeesta on alueen Grand Young Manin Michael Perukankaan ylläpitämä webbisivusto http://keskuspuisto.blogspot.com. seuran Michaeliin on hyvin vaikea saada puhelinyhteyttä päivisin, mutta hänen sähköpostiosoitteensa on furttis@hotmail.com

Erityisen asiaan liittyviä paljon tietoja blogin osassa Lokakuu 2008 (http://keskuspuisto.blogspot.com), mm. Helsinki-Seuran ja Helsingin kaupunkisuunnitteluseuran (nyk. Metropoliseuran) kannanotot puiston puolesta ja (minun tulkintani mukaan) viittauksineen mahdolliseen suunnittelutaktiseen viivyttelyyn, jota ehkä on harrastettu ja harrastetaan muissakin hankkeissa : Siis on blogin osassa lokakuulta: 2008 .
 
Kaupunkisuunnitteluvirastolta on hankkeen keskeneräisyyden vuoksi myös hyvin vaikea saada selkeää kuvaa Lääkärinkadun alueen rakennushankkeen nykytilanteesta. Vuorovaikutussuunnittelija Juha-Pekka Turunen (09 310 37 403) sanoi marraskuussa, että ensin on ratkaistava joitakin maanalaisia tiloja koskevia asioita ja vasta sen jälkeen voidaan päättää maanpäällisistä rakennuskysymyksistä. Myöhemmin hän kuitenkin arveli, että asukkaille voidaan ehkä maaliskuussa esittää jokin suunnitelmaluonnos.
 
Näin on kuitenkin ollut koko ajan vuoden 2005 jälkeen: ratkaisu on aina lykkääntynyt. Rakentamisen painopisteen on kuitenkin jo jonkin aikaan kerrottu siirtyneen kohti Lääkärinkadun itäpäätä.

Metsän joulutapahtumassa on joulunviettoon valmistautumisen lisäksi siis kyse kaupunkisuunnitteluviraston aikomuksesta rakentaa korkeatasoisia kovan rahan kerrostaloja, ns. kaupunkivilloja - Lääkärinkadun ja Mannerheimintie 71 - 79:n rajaamalle alueelle. Suunnitelmaa on kansalaisten kiivaan vastustuksen vuoksi supistettu, mutta se on edelleen voimassa ja sisältynee vuoden 2012 kaavoituskatsaukseen.

Tänä vuonna Metsän joulutapahtuma on erityisen merkittävä, sillä on kulunut 100 vuotta siitä kun Helsingin Keskuspuiston luoja, kaupunginarkkitehti Bertel Jung lausui seuraavat sanat vuonna 1911 valmistuneen osayleiskaavansa merkityksestä ja noudattamisesta: "Lopuksi haluaisin tuoda esille sen seikan tärkeyden, että niitä alueita, jotka luovutetaan virkistyskäyttöön, ei tulevaisuudessa millään tavalla käytettäisi sellaisiin tarkoituksiin, jotka ovat niille vieraita, kuten esim. huvila- tai sairaala-alueiksi".

Poliitikot ja virkamiehet ovat puheissa, kirjoituksissa ja lausunnoissa jatkuvasti tähdentäneet Keskuspuiston merkitystä ja "pyhyyttä", mutta silti puistoa on jatkuvasti nakerrettu. Taistelu puiston suojelemiseksi onkin jatkunut 33 vuotta.

Lääkärinkadun puiston suojelun alullepanija ja Grand Old Man agronomi Vilho Ikkala huomasi vuonna 1968, että metsään on ilmestynyt rakentamiseen viittaavia mittakeppejä. Hän kiiruhti kaupunkisuunnitteluvirastoon ottamaan selvää, mistä oli kyse. Ikkala sai kahdelta masentuneen oloiselta naisarkkitehdiltä kuulla, että että asia oli otettu pois alueen omalta aluearkkitehdiltä ja että alueelta oli varattu tontit Sairaanhoito-opistolle ja Syöpäsäätiön sairaalalle.

Lehdistö puuttui peliin

Ikkala ja muut hankkeen vastustajat ottivat yhteyttä Helsingin Sanomien asuntopoliittiseen toimittajaan Kyösti Reunaseen, ja jo seuraavana päivänä HS julkaisi näyttävästi kuvin ja kaavapiirroksen pääuutissivullaan uutisen ”Keskuspuiston lohkominen alkaa kiertotietä” kertoen: ”Hankkeet aloittavat samalla taas Keskuspuiston laajamittaisen kaventamisen 100-200 metrin levyiseksi käytäväksi”Helsingin ”keuhkoiksi” sanottu Keskuspuisto puristuu yleiskaavatason suunnitelmien mukaan mitättömäksi puistokäytäväksi.” Myös muut lehdet tuomitsivat suunnitelman..

Myöhempien tapahtumien valossa näyttää kuitenkin siltä, ettei tonttien varaaminen sairaanhoito-opistolle ja sairaalalle ollukaan varausten todellinen tarkoitus, sillä kummastakin hankkeesta luovuttiin tarpeettomina. Varaukset pidettiin kuitenkin vuosikausia voimassa sillä seurauksella, ettei alue päässyt mukaan Keskuspuiston osayleiskaavaan ja sen antamaan suojaan rakenamislta. (Voi kysyä, käytetäänköhän tällaista menettelyä tietoisesti ja taktisesti muissakin kysymyksissä.)
 
Kaupunginvaltuutetuillekin kerrottiin, että alueelle voi rakentaa, koska ei se kuulu suojeltavaan Keskuspuistoon. Lääkärinkadun aluetta on kuitenkin tähän asti aina pidetty -- ja pidetään yleisesti edelleen -- Keskuspuiston osana.
 
Lääkärinkadun alueen suojelemiseksi alueelle hyväksyttiin tosin puistoasemakaava, mikä ei kuitenkaan näytä hillinneen rakentamisaikeita. Erään luonnonsuojeluasiantuntijan mukaan kyse onkin poliittisesta arvovallasta eikä niinkään järkevästä rakennuspolitiikasta.

Suurimpia rakentamisen esteitä ovat asukkaiden valveutuneisuuden ohella olleet yllättäen alueella kasvavaa erittäin harvinainen lehtonata-kasvi sekä arvokkaat puut.

Lääkärinkadun alue sijaitsee tärkeällä paikalla: se on Keskuspuiston portti, josta pääsee ratikka- ja bussipysäkiltä helpoimmin puiston laajaan metsäluontoon ja suosittujen ulkoiluväylien varrelle suuresta osasta kantakaupunkia kuten esimerkiksi Katajanokalta. Eräs puolen kilometrin päässä Metsätapahtuma-paikalta asuva nainen kertoi jo pari vuotta sitten aloittavansa nykyisin joulunvieton juuri tästä Metsän joulutapahtumasta.
 
Vanhusten liikuntamahdollisuuksista huolestunut Meilahden kirkkovaltuusto asettui muutama vuosi sitten vastustamaan puistoon rakentamista. Koululaisia ulkoilee puistossa jatkuvasti.

Bertel Jungin esikuvana Helsingin Keskuspuistolle oli New Yorkin Keskuspuisto, Central Park, jossa tällainen rakennushanke ei varmasti tulisi kuuloonkan. Erikoista on että idean toivat tänne -- samoin Yhdysvalloista -- ylimetsänhoitaja Eero Hyvärinen ja rouva Anna-Leena Hyvärinen osallistuttuaan joulurauhan julistamiseen jättimännikössä mantereen toisella laidalla Kaliforniassa.
 
Lääkärinkadun puiston suojelemiseksi perustettu vapaa kansalaisjärjestö Ei enää palaakaan Keskuspuistosta järjesti ensimmäinen suojelutilaisuuteensa syksyllä 2005 kohta sen jälkeen kun kaupunkisuunnitteluvirasto oli alustavasti esitellyt rakennushankkeen. Asukkaat tyrmäsivät rakentamisen, mutta siitä huolimatta kaupunkisuunnittelulautakunta antoi kokoomuksen ja sosiaalidemokraattien enemmistöäänin arkkitehdeille luvan jatkaa suunnitelman eteenpäinviemistä.

Ensimmäinen Metsän joulutapahtuma, nimeltä Metsän joulurauhan julistaminen järjestettiin myös vuonna 2005, ja sen jälkeen niitä on järjestetty vuosittain. Syksyisin on järjestetty myös puiston suojelupäiviä tilanteen mukaan.

Lisää tietoa tilanteesta ja Keskuspuistosta on siis Michael Perukankaan perustamalla ja päivittämällä sivustolla: www.keskuspuisto.blogspot.com

Jussi Vapaasalo puh. 040 966 5101 jussi.vapaasalo@kolumbus.fi

Hannu Penttilä aikoo tuhota Helsinkipuiston

Tuomarinkartano.


Tämänpäiväisen Hesarin jutun mukaan kaupunkisuunnittelutoimesta vastaava apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä (SDP) aikoo selvittää, voisiko nk. Uuspellolle, Vanhan Tuusulantien ja Tuomarinkartanon välisille pelloille rakentaa noin tuhat pien-, pari- ja rivitaloasuntoa.

No, ei kyllä voi. 33 hehtaarin peltoalue kuuluu valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen joukkoon. Aivan lähellä, joskin kuntarajan väärällä puolella Tammistossahan on asuntoja vaikka lampaat söisi. Sitäpaitsi alue kuuluu Helsinkipuistoon, joka taas liittyy saumattomasti Keskuspuistoon.

Penttilän höpsäys on seurausilmiö siitä, että pääkaupunkiseudulla kuntarajat estävät järkiperäisen yhdyskuntasuunnittelun, kun kunnat kilvan tavoittelevat nk. hyviä veronmaksajia. Siksi kuntarajan toisella puolella olevat asunnot pellon toisella puolella eivät olekaan osa ratkaisua vaan osa ongelmaa. Tämän vuoksi Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa pitääkin saada yhteen, mitä pikemmin, sitä paremmin, vaikka tähän tarvittaisiinkin sitten Valtioneuvoston pakkoa.

Penttilä toivoo, että Helsingin kaupunginhallitus tukisi hänen kuningasajatustaan, minkä jälkeen pallo olisi Ympäristöministeriöllä. Sen pallon YPM on saman tien heittänyt Uudenmaan Ely-keskukselle ja Helsingin kaupunginmuseolle. Ainakin kaupunginmuseo tämän stoppaa, jos ei Ympäristöministeriöstä ollut tähän. Ville Niinistö, sano jotain!

Ehdokas Hannu Tuominen

Vaaliohjelmani

Terveen Helsingin puolesta
Laadukkaat terveyspalvelut kuuluvat kaikille. Köyhimmät helsinkiläiset sairastavat eniten ja kuolevat jopa 13 vuotta nuorempina kuin rikkaimmat. Terveyserot on saatava kaventumaan parantamalla terveyspalvelujen saatavuutta heikommassa asemassa oleville.
Terveyspalvelujen on oltava toimivien joukkoliikenneyhteyksien päässä jokaiselle helsinkiläiselle. Ikään ja kuntoon katsomatta.
Julkisia terveyspalveluja täydentämään tarvitaan myös järjestöjen ja yksityisen sektorin apua. Se ei kuitenkaan saa tarkoittaa kaupungin omien palvelujen luovuttamista ylikansalliselle liike-elämälle.
Nuorten Helsingin puolesta
Kouluille on taattava riittävä rahoitus. Erityistä tukea tarvitsevien koulujen on saatava enemmän rahaa, jotta nuorten syrjäytyminen saadaan estettyä.
Huonokuntoiset koulurakennukset ovat Helsingin riesa. Yhdenkään oppilaan tai opettajan ei saa antaa altistua sairauksille homekouluissa – eivätkä homekoulujen korjaukset saa rasittaa koulujen taloutta.
Vihreämmän ja avoimemman Helsingin puolesta
Lähidemokratiaa tarvitaan – myös Koillis-Helsingissä ja muissa lähiökaupunginosissa.
Palvelut on taattava kehäteiden välillekin
Koillisen Helsingin palvelut jäävät jälkeen muusta Helsingistä. Se ei taida olla ihan oikein. Mekin tarvitsemme muutakin kuin pubin.
Lähiluontoa ei saa nakertaa
Näpit irti meidän metsistä! Keskuspuisto, Keravanjoki, Mätäjoen rantametsät, Malmin lentokentän liepeet, Helsingin saaret ja muu lähiluonto ovat Sinulle tärkeitä. Niin minullekin.
Rajamuodollisuudet pois!
Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen ovat oikeasti yksi suurkaupunki, jonka asukkaat käyvät työssä ja asioivat myös nykyisten kuntarajojen ”väärällä” puolella. Keinotekoiset rajat kiusaavat etenkin kaupunkien rajaseuduilla niin kuin esimerkiksi Pitäjänmäellä, Malminkartanossa, Myyrmäessä, Suutarilassa ja Länsimäessä. Kuntarajat on saatava nurin. Rajamuurin kaatamisen voi aloittaa joukkoliikenteen seutuhintojen alentamisesta.
Hiljaisuus
Kun asutus leviää ja liikenne lisääntyy, taustamelu tunkeutuu kaikkialle. Senkö vuoksi niin moni meistä kulkee oman mp3-soittimen kuulokkeet korvissaan? Jotta voisi torjua epämiellyttävän taustahälyn omalla äänimaisemallaan?
Kaupunkisuunnittelussa on muistettava varjella hiljaisuuden vyöhykkeitä. Täysin hiljaisia alueita ei Helsingistä enää löydy, mutta Keskuspuiston sydämessä ja Helsingin saaristossa voi vielä kokea lähes täydellistä hiljaisuutta. Hiljaisen äänimaiseman tavoittaminen myös kodin läheisyydestä pitäisi olla jokaisen kansalaisen oikeus.

Vihreiden ehdokas Hannu Tuomisen sivuille pääsee allaolevasta linkistä. Tunnen Hannun, hän on todellinen luontoihminen, sienestäjä, lintubongari ja elämäntapaliikkuja.

http://www.vihreatehdokkaat.fi/hannu.tuominen/?page_id=5

Ehdokas Sanna Vesikansa

Jo opiskeluajoista aikaansaavaksi tietämäni Sanna Vesikansan bloggaus Keskuspuistosta:

Valtuusto teki tänään (16.6.2010) huonon päätöksen. Kokoomuksen (anteeksi, viisi miljoonaa vihreän sävyä) ja demarien tukemana valtuusto päätti varata Pitkäkosken vedenpuhdistamon kohdalle Keskuspuistoon liikuntakentän alueelle, joka on nyt rakentamatonta puistoaluetta. Lisäksi valtuuston betonipuolueet päättivät, että Keskuspuistoon saa rakentaa lisää urheilukenttiä.

Samat puolueet jyräsivät Thorsin hyvän aloitteen: valtuusto ei hyväksynyt, että Helsinki hakisi kansallisen kaupunkipuiston asemaa. Ympäristöministeriön kansallisia kaupunkipuistoja on Hämeenlinnassa, Heinolassa, Porissa ja Porvoossa. Helsingin valtuuston enemmistö pelkää yhä, että puiston statuksen muutos siirtää määräysvaltaa ympäristöministeriöön.

Sitä kutsutaan suojeluksi, joka suojaa arvokkaita kaupunkien viheralueita lyhytnäköiseltä suunnittelulta.  Urheilukentät ovat tärkeitä ja kivoja. Niitä varten on kaupungissa on vielä joutomaata, jonne voi rakentaa.

Sannan blogiin pääsee allaolevasta linkistä:

http://www.sannavesikansa.fi/2010/06/helsinki-ei-kykene-suojelemaan-keskuspuistoa/

Ehdokas Pauliina Lehtinen

Vihreä helsinkiläinen kuntavaaliehdokas Pauliina Lehtinen, meilahtelainen, sanoo: "
Kaupungissa on tärkeää, että asfaltin vastapainona on luontoa. Metsät, puistot, purot ja merenrannat ovat henkireikä monelle kiireiselle kaupunkilaiselle. Meillä asukkailla pitää olla mahdollisuus kiipeillä puissa, havainnoida luontoa, rauhoittua virtaavan veden äärellä tai kuunnella puiden lehtien havinaa.

Keskuspuisto on Helsingin keuhkot ja siitä ei saa nipistää palaakaan. Meillä on varaa tiivistää asumista monessa kohdin, mutta Keskuspuiston suhteen olen ehdoton."

Pauliinaan voi tutustua allaolevasta linkistä paremmin:

http://pauliinalehtinen.fi/kunnallisvaalit/

Huonomuistisia ja vallattomia luottamushenkilöitä seikkailee Keskuspuistossa

Lääkärinkadun alueelle, juuri vaaksa "väärään" virallisen Keskuspuiston reunasta suunniteltu Kaupunkivilla-alue (joka on kauniimmin paketoitua ***:a) voitaisiinkin rakentaa nyt virallisen Keskuspuiston puolelle, suunnittelualueesta muutama piiru poispäin ihmisen suunnasta, Laaksoon päin. Tämä olisi Keskuspuiston osayleiskaavan korvanneen Yleiskaava 2002:n vastaista, Keskuspuistoon rakentaminen. Jotta kukaan ei "huomaisi" tätä huijausyritystä, samalla korvikkeeksi kiistanalainen Sherwoodin metsä eli Neljän hehtaarin puisto, johon niiden ökypönttöjen piti alun alkaen tulla, voitaisiinkin liittää Keskuspuistoon. Näin minulle kertoi Tuck-munkki, joka oli kuullut tiedon metsän pikkulinnuilta itseltään, jotka väittivät alueen suunnittelusta vastaavan arkkitehdin valmistelevan tätä kaappausta.

Tämä koplaus osoittaisi, että ainakaan Helsingissä kaavoitusvalta ei ole kuntalaisten valitsemilla luottamushenkilöillä vaan virkahenkilöillä.

Ainakaan se ei ole luottamushenkilöillä. Tästä osoituksena se, että eräs demarivaikuttaja taannoin koetti kaupitella minulle tätä samaa virkahenkilön valmistelemaa kaappausta, kysyen, kelpaisiko se edustamilleni kansalaisille. No, ei kelpaa.


Eräs toinen demari, joka on erikoistunut aitojen keräilemiseen, yritti aitoa kerran Eduskuntaan Keskuspuistolla (jossa voi harrastaa vain maastojuoksua). Kun sitten tiedustelin häneltä, missä tämä Keskuspuisto, jossa hän harjoitti ruumiinkulttuuria, sijaitsi, hän kävi sen tarkistamassa luotettavasta tietolähteestä, aktivistin ylläpitämästä puolueettomasta blogista.

 No, ei yksin demareita voi syyttää muistinmenetyksestä. Meillä on mahdollista päätyä urheiluministeriksi, unohtaen omat valtuustossa tekemät pontensa, joiden mukaan Helsingin Keskuspuistoon ei tule rakentaa. Tämäkin tapaus vahvistaa sen, että meillä Suomessa pitäisi poistaa tuplamandaatit, puhumattakaan triploista. Ei voi ministeri muistaa, mitä kansanedustaja teki ennen kuin hänestä tuli valtuutettu.

Kuninkaantammen etelärinne ja lammenranta

Kaupunkisuunnitteluvirastossa valmistellaan asemakaavan muutosta Kuninkaantammen keskustan eteläpuolelle ja Kuninkaantammen lammenrantaan.
Alueen pääkadun, Kuninkaantammenkierron, varteen suunnitellaan puurakenteisia kerrostaloja ja etelään viettävään rinteeseen puurakenteisia pientaloja. Uusien kortteleiden ja Hakuninmaan pientaloalueen välinen metsäalue rakennetaan Helene Schjerfbeckin puistoksi virkistysreitteineen, leikkipaikkoineen ja hulevesialtaineen. Kuninkaantammen bussiyhteyttä varten suunnitellaan joukkoliikennekatu Hakuninmaalta Perhekunnantien päästä, nykyisen metsätien paikalle.
Vesilaitokselta vapautuvan tekolammen ympäristöön suunnitellaan kaupunkipientaloja ja pienkerrostaloja, joiden teemana tutkitaan puurakentamista ja viherkattoja. Lampi aiotaan kunnostaa ja suunnitella alueelle uimaranta
ja rantapuisto.
Suunnittelusta järjestetään keskustelutilaisuus 4.10. klo 18–20 Kannelmäen peruskoulun ruokasalissa, Runonlaulajantie 40.

Lisätietoja:
Etelärinne: arkkitehti Ulla Jaakonaho, p. 09 310 37113
ulla.jaakonaho(a)hel.fi
Lammenranta: projektipäällikkö Suvi Tyynilä, p. 09 310 37264
suvi.tyynila(a)hel.fi

ja http://www.hel.fi/hki/Ksv/fi/tilaisuudet/kuninkaantammi_etelarinne_lammenranta

Joel Jalkanen: Miksi kaupungeissa on luontoa?

Joel Jalkasen erinomaisen bloggauksen, joka perustelee myös Keskuspuiston tärkeyden, voi lukea klikkaamalla allaolevaa linkkiä:

http://jalkanen.blogspot.fi/2012/04/miksi-kaupungeissa-on-luontoa.html?spref=fb

Lähde vaeltamaan Helsingin keskuspuistoon 9. syyskuuta!

Porvoon liikuntapalvelut järjestää aikuisille vaelluspäivän Helsingin keskuspuistoon sunnuntaina 9. syyskuuta. Ilmoittautumiset retkelle alkavat 27.8.

Vaellusreitti kulkee Laaksosta Pitkäkoskelle ja sieltä vielä Haltialan tilalle. Matka on noin 14 kilometriä. Maasto on vaihtelevaa ja enimmäkseen sorateitä. Pitkäkoskella on luontopolku, mikäli joku haluaa poiketa luontoa ja Pitkäkoskea katsomaan.

Reitin varrella on myös Niskalan arboretum. Sen jälkeen on enää noin kilometrin matka Haltialan tilalle ja sen kahvila-ravintolaan, missä on mahdollisuus ostaa juotavaa ja syötävää.

Matkaan lähdetään Porvoosta tilausbussilla Rihkamatorilta kello 9.00. Helsingistä palataan noin kello 14.30. Matkan hinta on 10 euroa.

Ota matkalle mukaan hyvät, vaihtelevaan maastoon sopivat kengät ja säänmukaiset vaatteet. Juotavaa ja omia eväitä kannattaa myös ottaa mukaan. Vaellusretkelle osallistutaan omalla vastuulla.

Sitovat ilmoittautumiset 27.8. alkaen sähköisesti osoitteessa: www.porvoo.fi/liikunta>palvelutuotanto>liikuntatapahtumat

Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Retki perutetaan, mikäli osallistujamäärä ei ole riittävä.

Tiedustelut: Porvoon kaupungin liikuntapalvelut, Ghita Grönstrand puh. 040 7540 484 (ma – to) ja liikuntasihteeri Helena Forsbäck-Turunen, puh. (019) 520 2449, 040 762 8606, helena.forsback@porvoo.fi


http://www.porvoo.fi/fi/porvoo-tietoa/uutiset/?a=viewItem&itemid=11008

Keskustelua Jokeri II-linjauksesta

Maunulan kaupunginosan webbisivulla käytävää keskustelua Keskisen Keskuspuiston suunnitelmaan sisältyvästä poikittaisesta Jokeri-ratikkalinjasta voi seurata allaolevasta linkistä: http://www.maunula.net/forum/2-keskustelu/7314-keskisen-keskuspuiston-suunnitelmista#7323

Huomioita Keskuspuiston keskiosan kaavasta

Keskuspuiston keskiosan (Maunula-Pirkkola) asemakaavasta on keskustelutilaisuus Pirkkolan uimahallin kahviossa ke 5.9. klo 18-20. Sinne kannattaa mennä kynnelle kykenevien, ja ainakin seuraavia asioita kaavassa kannattaa pitää silmällä.


Osallisuuden tulkitseminen: kaikki Keskuspuiston käyttäjät mainitaan (alueella ulkoilevat, kuten osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa todetaan) osallisiksi. Sellainen olen myös minä, vaikka nykyään asunkin Porvoossa. Minä en ole saanut kirjettä ”osallisille”, enkä olisi sellaista saanut asuessani Kannelmäessä tai Töölössäkään.

Pirkkolan parkkialueen laajennus tulee Keskuspuiston alueelle, jonne ei kuitenkaan Keskuspuisto osayleiskaavan mukaan voi sijoittaa mitään paitsi ulkoilulaitoksia ja niitä palvelevia välttämättömiä huoltolaitoksia. Pirkkolan urheilupuiston metsä on linnustollisesti arvokas kohde (kts. liite: ”arvokkaat luontokohteet”). Siellä pesii mm. palokärki, laulurastas, närhi, tiltaltti, käpytikka, sepelkyyhky, rautiainen, kuusitiainen, punatulkku, lehtokurppa.

Havainnekuvan perusteella Jokeri-raidelinja tulee kulkemaan Pirkkolantien eteläpuolelta, lähellä Hä-meenlinnantien alikulkua nykyisen Pirkkolantien linjauksen eteläpuolella. Pala tulee lähtemään siis pois Keskuspuistosta. Suunnitelmassa em. aluetta kutsutaan Maunulanpuistoksi. Siellä pesii mm. sirittäjä, kultarinta, mustapääkerttu, käpytikka, närhi, kuusitiainen, puukiipijä, satakieli, luhtakerttunen, käenpiika, pikkulepinkäinen, uuttukyyhky.

Keskisen Keskuspuiston kaavasuunnitelma

Allaolevasta linkistä pääsee tutustumaan Keskuspuiston keskiosan kaavasuunnitelmaan, josta järjestetään yleisötilaisuus keskiviikkona 5.9. kello 18-20 Pirkkolan kahvilassa.

http://ptp.hel.fi/hanke/Applications/hanke/showdata.asp?sour=haku&AlueID=2012-005245&makeprint=yes

"Jokeri 2 tulee olemaan helpoin reitti vaikka hiihtämään"

Nk. Kuninkaankolmion projektialueen sivuston linkkiin poikittaisesta bussilinja Jokeri 2:sta pääsee alta:

http://www.kuninkaankolmio.fi/blog/artikkeli/jokeri-2-tulee-olemaan-helpoin-reitti-vaikka-hiihtamaan

Pirkkolan vallihaudat

Pirkkolan vallihautojen historiasta voi lukea allaolevasta linkistä:

http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/miksi-pirkkolan-urheilupuistossa-juoksuhautoja

Pirkkolan plotti

Plotin kesäkausi alkoi maanantaina 5. kesäkuuta ja päättyy 13. elokuuta. Aukioloaika on klo 10.00 - 18.00. Alueella on uimavalvoja, kesäkioski, joka on auki säävarauksin. WC-tilat löytyvät plotin vieressä olevasta yleisurheilun pukusuojan aulasta.

Kesäuintipaikka Plotti on rakennettu vuosina 1947-51 Pirkkolan omakotiyhdistyksen talkoovoimin.

Vastapäätä uimalammikkoa on kallioon louhittu luola, jonka betoniseinän yläosa on enää näkyvissä. Pirkkolalaiset käyttivät luolaa pommisuojana toisen maailmansodan aikana. Sen sisäänkäynti täytettiin uimalammikon rakentamisen yhteydessä.
Varustus on osa venäläisten 1915-1917 rakentamaa puolustusasemaa (XXII:12), johon kuuluu betonisia konekivääriasemia ja taisteluhautoja.
LISÄTIETOJA
Krepost Sveaborg - Helsingin maa- ja merilinnoitus ensimmäisen
maailmansodan aikana
www.novision.fi/viapori

Lähde: Maunulan kaupunginosan kotisivu, linkki alapuolella:

http://www.maunula.net/index.php?option=com_content&view=article&id=790&Itemid=

Vielä ehdit mukaan Pääkaupunkijuoksuun edullisimmalla hinnalla!

Pääkaupunkijuoksu 2012 sunnuntaina 30.9.2012

Kuntoilijoiden syksyn kohtauspaikkana - Pääkaupungin Keskuspuisto
tarjoaa upeat maisemat koko matkan varrella juoksijoiden ja
kävelijöiden nautittavaksi ja kokeiltavaksi.
'Matkavaihtoehtoina on 6,5 km:n kävely, varttimaraton ja puolimaraton.

Pääkaupunkijuoksun reitti seuraa pitkälti Pirkkolan keskuspuiston upeaa
"Haltia-polkua", joka on maisemaltaan ja alustaltaan ainutlaatuinen juoksureitti.


Lisätietoja allaolevasta linkistä:

http://www.paakaupunkijuoksu.fi/

SLL: Koulumetsien etsintä käynnistää

Tiedote. Julkaistu: 23.05.2012 12:00
Julkaisija: Suomen luonnonsuojeluliitto 

Suomen luonnonsuojeluliitto aloittaa työn koulujen ja päiväkotien lähimetsien puolesta. Tarkoituksena on tunnistaa ja turvata opetuksen ja kasvatuksen kannalta tärkeitä metsiä koulujen ja päiväkotien läheisyydessä.

”Lapset ja nuoret viettävät valtaosan valoisasta ajastaan kouluissa tai päiväkodeissa. Olisi hyvä, että sisätiloista ja asfalttipihoilta päästään myös luontoon. Lähellä kouluja ja päiväkoteja sijaitsevat metsät ovat tärkeitä lasten ja nuorten hyvinvoinnille ja luontosuhteen kehittymiselle”, sanoo koulumetsäkoordinaattori Virpi Sahi Suomen luonnonsuojeluliitosta.

Koulumetsien kartoitus käynnistyy kilpailulla ja kyselyllä. Tarkemmat toimintamallit Koulumetsälle luodaan vuoteen 2014 mennessä. Suomen luonnonsuojeluliitto kehittää Koulumetsä -toimintaa yhdessä oppilaitosten, maanomistajien ja muiden yhteistyökumppanien kanssa.

Tämä metsä on meille tärkeä -kilpailu on suunnattu päiväkodeille, kouluille ja toisen asteen oppilaitoksille. Kilpailussa tarjotaan mahdollisuutta kertoa oman lähimetsän merkityksestä vapaamuotoisen teoksen avulla. Kilpailua tukee Ekokem Oy.

Koulumetsäkyselyssä kartoitetaan puolestaan koulujen ja päiväkotien lähimetsiä, niiden nykyistä opetus- ja kasvatuskäyttöä sekä toiveita lähimetsien suhteen.

Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä alkuperäistä metsäluontoa tulee säilyttää riittävän lähellä kouluja ja päiväkoteja. Lähimetsät sopivat ulkoiluun, oppituntien pitämiseen, luontoretkeilyyn, liikuntapäiviin tai iltapäivätoimintaan.

”Vaikuttaisi siltä, että koulut ja päiväkodit käyttävät lähimetsiä herkimmin hyödyksi, jos etäisyys niihin on mielellään alle 300 metriä, mutta korkeintaan kilometri”, valottaa Virpi Sahi summaten Suomen ja Ruotsin luonnonsuojeluliittojen kokoamia tutkimustietoja ja käytännön kokemuksia.

Rakennettu puisto tai voimakkaasti harvennettu puistometsä eivät korvaa alkuperäistä metsäluontoa, joka tarjoaa vaihtelevampia toimintamahdollisuuksia ja virkistää tehokkaammin. Koulujen ja päiväkotien läheiset metsät ovat usein kuntien omistuksessa ja palvelevat muidenkin kuntalaisten virkistäytymistä.

Luonnossa oleskelu parantaa lasten ja nuorten keskittymiskykyä ja lisää luovaa leikkimistä. Piilopaikat, majatouhut ja muut rakenteluleikit sekä luonnon havainnointi ja tutut mielipaikat ovat lapsille tärkeitä. Kosketuksen luontoon on todettu ehkäisevän myös allergioita. Oppimistulokset paranevat, jos lapset ja nuoret pääsevät ulos oppimaan.

Koulumetsät arvoonsa – yhteistyöllä suojelua ja ympäristökasvatusta on kaksivuotinen, vuosina 2012-13 toteutettava hanke, jota koordinoi Suomen luonnonsuojeluliitto. Yhteistyökumppaneina ovat Biologian ja maantieteen opettajien liitto, Kuntaliitto, Luonto-Liitto, Suomen Latu ja Suomen Ympäristökasvatuksen Seura. Hanke on osa Etelä-Suomen metsiensuojelun toimintaohjelmaa (METSO) ja sitä rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.

Tullinpuomin leikkipuistoa Keskuspuiston suunnasta.

Lisätietoa:
Virpi Sahi, koulumetsäkoordinaattori, SLL, puh. 046 6000 599, virpi.sahi@sll.fi
- www.sll.fi/koulumetsa
- Tämä metsä on meille tärkeä -kilpailutöiden palautusaika 1.9.-31.10.2012
- Koulumetsäkyselyn tilaus sähköpostitse, vastausaika 30.9.2012 saakka

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin verkkojulkaisu Kuntametsät asukkaiden ja luonnon keitaiksi: 
http://www.sll.fi/uusimaa/kuntametsat/index_html
Ruotsin luonnonsuojeluliitto verkkojulkaisut Skogen som klassrum (Metsä luokkahuoneena) ja Bevara barnens skogar (Suojele lasten metsiä):
http://www.naturskyddsforeningen.se/natur-och-miljo/skog/tatortsnara-skog/
 __
Matti Nieminen, viestintäpäällikkö
Suomen luonnonsuojeluliitto
matti.nieminen(at)sll.fi, 050-564 2283, www.sll.fi
 
http://www.epressi.com/tiedote/sosiaaliset-kysymykset/koulumetsien-etsinta-kaynnistyy

Lehmäkuusikko syö työkseen Ruutinkoskella

http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/lehmakuusikko_syo_tyokseen_ruutinkoskella/

Lumenkaatopaikoista Maununnevalla ja muualla

Pörrö Sahlbergin blogin lumenkaatopaikkojen ympäristövaikutuksista - erikseen Maununnevan mainiten - voi lukea klikkaamalla allaolevaa linkkiä:

http://blogit.claymountain.com/ike/index.php?/archives/1777-Lumenkaato-mereen-pitaeae-lopettaa.html

Helsinki Central Park 10k Paloheinässä 28.4.

Runner’s High:n järjestämä Helsinki Central Park 10k -juoksukilpailu järjestetään ensimmäistä kertaa Paloheinässä 28.4.2012 klo 13.
Puistojuoksun reitti kiertää Paloheinän ulkoilureittejä ja se hiotaan erittäin nopeaksi ja juoksijaystävälliseksi.
Osallistumisen vahvistaminen ja kilpailunumeroiden nouto tapahtuu Paloheinän Majalla alkaen klo 11 ja loppuu 12.40.
Tästä linkistä löydät alustavan reittisuunnitelman, joka hiotaan viimeisen viikon aikana täyteen mittaansa.
Tervetuloa viivalle kaikki 10 kilometrin ennätystä, hyvää viimeistelyharjoitusta Helsinki City Runille ja leppoisaa juoksutapahtumaa hakevat juoksijat ja kuntoilijat!

Lisätietoja tapahtumasta saa allaolevasta linkistä:

http://runhigh.fi/tapahtumat/helsinki-central-park-10k/

Keskuspuistoa ei saa uhrata rakentamiselle

Mielipidekirjoitus Hesarissa perjantaina 30.3.2012.

Helsingin Kaavoituskatsauksen kohde numero 33 on Lääkärinkadun niin sanottu kaupunkivillakokonaisuus. Tarkoitus lienee houkutella hyviä veronmaksajia kauniiseen metsä- ja kalliomaastoon: Keskuspuistoon.

Sen jälkeen, kun tähän hankkeeseen on ryhdytty, moni asia on muuttunut. Äveriäät helsinkiläiset ovat voineet asettua uusiin taloihin muun muassa Eiranrantaan, Lauttasaaren, Hermanniin ja Arabianrantaan. Kalasatama, Jätkäsaari ja Taivallahden kasarmialue lisäävät valinnan mahdollisuuksia.

Keskuspuistoa ei saa uhrata rakentamiselle. Kaikkein vähiten hyväksyttävä syy nakertaa Keskuspuistoa on "kaupunkivilla" -hanke, joka ei millään muotoa ole edes yleishyödyllinen, vaan täyttäisi vain muutamien haaveen asua keskellä luontoa, mutta kaikkien palvelujen lähellä.

Kerttu Itkonen
filosofian kandidaatti
Helsinki

Videota Haltialan aarnialueelta

Klikkaamalla tämän bloggauksen otsikkoa voit päästä keväisiin Haltialan aarnialueen tunnelmiin.

Kolhiintumisia Helsingin Keskuspuistossa

Blogia pääkaupunkiseudun maastopyöräilyelämyksistä voi lukea klikkaamalla tämän blogikirjoituksen otsikkoa.

Kevät tulee - ryhdy puistokummiksi!

Helsingin kaupungin rakennusvirasto tiedottaa 7.3.2012

Kevät tulee - ryhdy puistokummiksi!
- Puistokummitoiminnan alueelliset infotilaisuudet 2012
- 22.3. klo 18-20, Malmitalo, Ala-malmintori 1,Vallila, Pakila, Malmi ja muu pohjoinen Helsinki
- 27.3. klo 18-20, Kulttuurikeskus Caisa, Mikonkatu 17 C/Vuorikatu 14, keskusta, Töölö, Munkkiniemi, Haaga, Lauttasaari
- 4.4. klo 18-20 Stoa, Itäkeskus, os. Turunlinnantie 1, Itä-Helsinki

Rakennusvirasto tarjoaa aktiivisille kaupunkilaisille mahdollisuuden osallistua kotikulmiensa puistojen hoitoon. Vapaaehtoistyötä voi tehdä ryhtymällä puistokummiksi. Puistokummit osallistuvat muun muassa puistojen puhtaanapitoon ja kasvien hoitoon sekä opastustöihin.

Puistokummit työskentelevät joko yksin tai ryhmissä. Osa tekee töitä iltaisin, vaikka koiran ulkoiluttamisen tai iltakävelyn yhteydessä.

Kevään aikana puistokummitoimintaa esitellään kolmessa infotilaisuudessa: 22.3. klo 18 Malmitalolla, 27.3. klo 18 Kulttuurikeskus Caisassa ja 4.4. klo 18 Itäkeskuksen Stoassa.

Tietoa puistokummitoiminnasta saa myös osoitteesta www.hyvakasvaa.fi ja rakennusviraston asiakaspalvelusta (Kasarmikatu 21).

Helsingin kaupungin rakennusvirasto on järjestänyt puistokummitoimintaa vuodesta 2005 lähtien. Tällä hetkellä puistokummeja on meillä 355. Esimerkki hankkeelle saatiin Lontoosta ja New Yorkin Central Parkista.

Rakennusviraston puistokummitoiminta kuuluu World Design Capital 2012 ohjelmaan.

Lisätietoja:
www.hyvakasvaa.fi
vapaaehtoistyön koordinaattori Riitta Partanen
riitta.partanen@hel.fi p. 040 719 0824
projektipäällikkö Elina Nummi
elina.nummi@hel.fi, p. 050 388 1410
---------
Lauri Hänninen
Tiedottaja
Helsingin kaupungin rakennusvirasto
Viestintä, Kasarmikatu 21
PL 1500, 00099 Helsingin kaupunki
Puhelin 09 310 38413
hkr.viestinta@hel.fi
www.hkr.hel.fi

Anna palautetta Pasilan aluesuunnitelmasta

Pasilan aluesuunnitelmasta voi antaa palautetta maaliskuun loppuun saakka. Sana on vapaa! Ohjeet palautteenantoon löytyvät kun klikkaa tämän bloggauksen otsikkoa.

HS 7.1.2005: Keskuspuiston reunan rakentamista vastustettiin Laaksossa

Poikittaista joukkoliikennettä tungetaan tunneliin

Helsinkipuisto pöydättiin kaupunkisuunnittelulautakunnassa

Viime kokouksessaan Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta pöytäsi kansallisen kaupunkipuiston. Aikaisemmat yritykset ovat aina kaatuneet kok-dem -akselin vastustukseen. Allaolevan kommentin aiheeseen kirjoitin Osmo Soininvaaran blogiin (blogilinkki löytyy klikkaamalla tämän kirjoitukseni otsikkoa):

Kansallinen kaupunkipuisto tosiaan olisi tärkeä, mutta Kokoomus ja Demarit ovat säännönmukaisesti torpanneet sen kuulemma siksi että pelkäävät sen tarkoittavat kaupunkimaan sosialisoimista, ja katsovat että mahdollisuus maaspekulaatioon ja tonttireservi täytyy pitää kaupungin käsissä. Sitä vain en käsitä, miksi tätä pitää kutsua Helsinkipuistoksi ainakaan Keskuspuiston osalta, sillä esimerkiksi alueet Paloheinästä itään on aina mielletty yleisesti Keskuspuistoksi. Joka tapauksessa kansallisen kaupunkipuiston status antaisi nykyistä paremman suojan myös reuna-alueille, kuten Lääkärinkadun alueelle ja se rajaisi Kuninkaantammen nykyistä tiukemmin (nyt sitä vedetään hieman myös virallisen Keskuspuiston puolelle).

Paloheinässä Pekka Haavisto-mehua

Sununtaina 29.1. Länsi-Helsingin Vihreät, Pohjois-Helsingin Vihreät ja Tuija Brax jakavat kuumaa mehua, Pekka Haavisto-ilmapalloja ja lämmitettäviä hymyjä klo 11-14 Paloheinän majalla. Jos haluaa mukaan talkoisiin, doodle-linkki, johon voi ilmoittautua, löytyy klikkaamalla tämän bloggauksen otsikkoa.

Puolustaako Sauli edelleen Keskuspuistoa?

Kuusi vuotta sitten äänestin presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella omaa ehdokasta, Heidi Hautalaa ja toisella kierroksella jätin asian auki. Edellisissä vaaleissa olin vielä äänestänyt Halosta, mutta nyt en ollut aivan varma. Päätin jättää asian viime metreille, ja tarkoitukseni oli käydä molempien finalistien tilaisuuksissa: sekä Halosen että Niinistön.

Haloselle kävi tässä katsannossa huonosti: hänen tilaisuutensa peruuntui, en tiedä tosin, miksi. Saulin tilaisuuteen SLU-talossa onnistuin pääsemään, ja kun aika loppui kysymykseni esittämiselle, sain tilaisuuden kysyä kysymykseni Niinistöltä kahden kesken kun hän hölkkäsi auditoriosta autolle, matkalla seuraavaan tilaisuuteen.

Mitä kysyin Saulilta? Kysyin, kun hän oli aiemmin yksityishenkilönä vastustanut Lääkärinkadun alueen kaavoitussuunnitelmaa, miten hän suhtautuisi asiaan valtiovarainministerin kokemuksella? Kannattaisiko hänen mielestään puolustaa arkiliikunnan kannalta elintärkeitä lähipuistoja ja viheralueita, joista saatava kansanterveydellinen hyöty on pitkällä tähtäimellä paljon suurempi kuin se lyhytaikainen voitto, joka saataisiin muuttamalla ne muutamien, harvojen etuoikeutettujen pihamaiksi?

Tuolloin Sauli yksityishenkilönä sanoi minulle, että edelleenkin kannattaa ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa ja pitää sitä järkevänä, ja siksi on puistojen puolella, ei vähiten Keskuspuiston. Ääneni meni sitten Saulille toisella kierroksella kuusi vuotta sitten.

Nyt kun ja jos Sauli pääsee toiselle kierrokselle, olisi kiinnostavaa kuulla Saulin kanta. Puolustaako Sauli edelleen arkiliikuntaa? Olisiko Keskuspuiston laidan asukeilla - Laakso ja Meilahti ovat perinteistä Kokoomuksen tukialuetta - syytä äänestää Saulia? Antaako Sauli siihen syytä?

Rakennusmaata vai Keskuspuistoa? Helsingin Uutiset 18.3.2006