Helsingin Keskuspuistossa, aivan Laakson sairaalan pohjoispuolella,
Urheilukadusta pohjoiseen lähtevän polun varrella olevilla kallioilla
rauhoituttiin viettämään joulua jo 8. peräkkäisen kerran. Itse olen
jäänyt tuosta oman jouluni tärkeimmästä yksittäisestä perinteestä vain
kahdesti, 2007 ja 2009 ollessani Norjassa. Nyt tulin Keskuspuistoon
varta vasten Porvoosta, kuten viime vuonnakin. Oli mieltä lämmittävää
nähdä Keskuspuistossa taas niin monia kymmeniä kasvoja, joista moni
vuosien aikana on tullut tutuiksi ja kovin rakkaiksi.
Nyt
kerrottiin, että uusin versio Lääkärinkadun suunnitelmasta on siirtänyt
luksusvilla-asuinalueen parisensataa metriä itään aikaisemmin aiotusta
paikasta. Nyt talot eivät enää veisi metsää mennessään ja räjäyttäisi
yleviä kallioita, vaan nyt menisivät Laakson yötyöläisten ja
keikkalaisten ja potilaiden omaisten parkkipaikat. Ei tule onnistumaan.
Laakson sairaala tulee stoppaamaan tuon hankkeen. Eikä niitä
parkkipaikkoja oikein maankaan alle saa kun siellä on Pelastuslaitoksen
tiloja ja väestönsuoja.
Paikalle saapuneille kertoi
Rakennusviraston Tiina Saukkonen, että asukkaiden mielipide on
Keskuspuiston suunnittelussa erittäin tärkeä ja että sitä halutaan
kuunnella. Hienoa! Sitten voitaisiinkin aloittaa julistamalla Laakson
alue pysyväisesti virkistysalueeksi, joka osana Keskuspuistoa ansaitsee
kansallisen kaupunkipuiston statuksen.
Soihtu kutsuu Keskuspuistoon. Tästä se alkaa.
Järjestäjiä hetken ennen h-hetkeä. Kohta tulevat glögi, mehu, piparit ja pastori.
Näkymä tapahtumapaikalta Urheilukadun suuntaan.
Kauneimmat joululaulut täyttivät 40 vuotta. Täällä niitä laulettiin 8.kerran.
Keskuspuistoon sytytetään tulet joulutapahtuman ajaksi. Keskuspuiston ystävien sieluissa palaa ikuinen tuli, joka ei sammu.
Ei enää palaakaan Keskuspuistosta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti