Norjan hiihtoyhdistys (Skiføreningen) täyttää tänään (21.2.) 100 vuotta. Eläköön Norjan hiihtoyhdistys!
Ulkoilukansana pidetyt norjalaiset pitävät ulkoilua keskeisenä kansallisen identiteettinsä muodostamisessa. Norjan pääkaupunkia Osloa kiertaa Oslomarkaksi kutsuttu metsäalue, jonne jo 1800-luvulta asti oslolaiset ovat suunnanneet suksilla tai ilman, virkistäytymään vastapainoksi työn raskaan raadannalle. Tämä alue on tärkeä paitsi oslolaisille, se on tunnettu laajasti maan rajojen ulkopuolellakin.
1950-luvulla kuitenkin Oslomarkaa kohtasi uusia uhkia; alueen metsätaloudesta vastannut Jørgen von Ubisch rakennutti metsurit korvanneita metsäkoneita varten traktoriteitä. Kaupungin kasvaessa ulkoilumetsän tarve kasvoi, mutta kasvavalla kaupunkiväestöllä oli muitakin Markaan kohdistuvia arpeita, jotka olivat ristiriidassa ulkoilutarpeiden kanssa. Kaupunki tarvitsi lisää juomavettä, ja 1962 Oslomarkaan suunniteltiin patoa. Laidoille levittäytyvä kaupunki merkitsi myös sitä, että työmatkat pitenivät; 1965 suunniteltiinkin moottoritietä Maridaleniin, joka työntyisi syvälle Nordmarkan eteläisiin osiin.
Koska Oslomarkan merkitys ulkoilulle ja myös oslolasten identiteetille oli niin keskeinen, norjalaiset ulkoilu- ja urheilujärjestöt nousivat puolustamaan kansallisaarrettaan. Oslon hiihtoyhdistys ja Oslon alueen ulkoiluneuvosto (Oslo og Omland Friluftsråd) puolustivat Markaa koko kansan ulkoilumetsänä lobbaamalla Norjan hallitusta ja kirjoittamalla lehtiin mielipidekirjoituksia. Tulevia Oslomarkaa kohdistuvia uhkia vastaan kartta, jossa määriteltiin alueen rajat, valmistui vuonna 1965.
Ulkoilujärjestöjen lobbaus alkoi tuottamaan tulosta, kun Norjan keskuspankin johtaja Erik Brofoss kirjoitti voimakassävyisen kirjeen Oslon metsänhoitoyksikölle, jossa hän määritteli selkeäsanaisesti, että kaupungin on puolustettava ulkoilumetsää metsätalouden etuja vastaan, oli se sitten taloudellisesti kannattavaa tai ei. Brofossin kirje sai aikaan sen, että vuonna 1964 perustettiin vaikutusvaltaisten ja viisasten miesten komitea "Puttis-gjengen".
Tämä jengi oli paitsi vaikutusvaltainen, myös aikaansaapa. Sen jäsenet kirjoittelivat lehtiin mielipidekirjoituksia Oslomarkan puolesta, ja vuonna 1968 se lähetti kirjelmän Oslon kaupunginhallitukselle, jossa todettiin, että kaupungin tulee vaalia kansanterveydellisesti hyödyllistä metsää ja että olisi lyhytnäköistä arvottaa Oslomarkaa vain metsätaloudellisilla argumenteilla. Pitkällisen taistelun jälkeen, vuonna 1995 kuninkaallisella arvovallalla alue rauhoitettiin rakentamiselta. Nyt Oslomarkan asemasta kansallisesti keskeisenä symbolina vallitsee poliittinen yksimielisyys.
100-vuotias Norjan hiihtoyhdistys on toimelias ja vaikutusvaltainen yhteiskunnallinen tekijä, jota kuunnellaan, ei vähiten hyvien päättäjäsuhteiden vuoksi. Norjan hiihtoyhdistys puolustaa tavallisten kansalaisten tavallista arkiliikuntaa. Suomessa kansanterveyttämme uhkaavat monet elintasotaudit, joista suurin osa olisi vältettävissä riittävällä liikunnalla. Uhkaava ja valitettavasti jo osittain meitä kohdannut ilmastonmuutos näkyy ainakin Etelä-Suomessa siten, että Helsingissä pääsee kovin harvoi hiihtämään. Helsingin Keskuspuistoon kuitenkin huonoimpinakin talvina vedetään ainakin kolmen kilometrin latu sekä kuntoliikkujien että urheilijoidenkin iloksi; yhä harvalukuisemmiksi käyvinä runsaslumisina talvina nämä ladut jatkuvat aina Laaksoon asti. Muulloin nämä polut toimivat lenkkeilijöiden, pyöräilijöiden, sauvakävelijöiden ja ratsastajien iloina.
Nyt kuitenkin kantakaupunkilaisten ainoaa hiihtolatua, yhteyttä syvemmäs metsään uhataan. Helsingin Keskuspuiston lounaisimpaan kulmaan suunniteltu asuinalue merkitsisi sitä, että kansanterveydelle ja -taloudellinen, suomalaiseen perinteeseen sopiva liikuntareitti uhrataan harvalukuisten etuoikeutettujen asuinmaaksi.
Suomalaisten liikuntajärjestöjen kannattaisi vaalia Suomen kansan liikuttamisen hyviä perinteitä - maaottelumarssia, Finlandia-hiihtoa ja Tahko Pihkalan pioneerityötä - ja toimia niiden edistämiseksi siten, että jo muutenkin kansanterveyttämme uhkaavan, vähenevät arkiliikunnan mahdollisuudet eivät nykyisestä heikkenisi. Norjan hiihtoyhdistys aktiivisena ja kantaaottavana toimikoon tässä hyvänä innoittajana!
Helsingissä ulkoilumetsiä vastaan kohdistuu monin paikoin uhkia, muuallakin kuin Keskuspuistossa. Myllypurossa paikallinen metsän puolesta käyty taistelu on jo menetetty, ja ainakin Laajasalossa ja Vuosaaren Mustavuoressa merkittävät virkistyskäytössä olevat viheralueet ovat vaarassa.
Puolustamme pääkaupunkiseudun ulkoilumetsiä niitä kohdistuvia uhkia vastaan. Toivomme työllemme kaiken mahdollisen tuen. Uskon, että olemme oikealla asialla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti