Julkaistu Töölöläisessä 5.1.2007. Kuvia tapahtumasta seurannee myöhemmin.
Metsän jouluhiljentyminen Laaksossa 21.12.
Jo toisena perättäisenä vuotena joulun alla järjestetty Metsän jouluhiljentyminen keräsi noin sata eri-ikäistä ihmistä kesken heidän joulunaluskiireidensä keskiviikkona 21.12. kello 18 Laaksossa, Lääkärinkadun alueella Keskuspuistossa. Tilaisuuden järjestivät Ei enää palaakaan Keskuspuistosta! -kansalaisliike yhdessä alueen puistona säilyttämisen puolesta äskettäin kannanoton julkistaneen Meilahden seurakunnan kanssa. Ilman asialle kaikkensa antanutta runsaslukuista talkooväkeä tämä tilaisuus, jossa virittäydytään joulun tunnelmaan luonnon keskellä helsinkiläisille rakkaassa Keskuspuistossa, ei olisi onnistunut. Paikalle löytämistä helpottamaan ja paikkaa koristamaan Lääkärinkadun pohjoispuoleiset kalliot oltiin koristeltu kynttilöin. Kirpeässä pikkupakkasessa lämmikettä antoivat talkoovoimin tarjoillut kuuma mehu ja piparkakut.
Ensin tervetuliaissanat Urheilukadun päästä lähtevän ulkoilutien varteen kokoontuneelle juhlaväelle lausui Keskuspuiston pohjoisreunalta Kannelmäestä tullut Michael Perukangas, ja sitten Kannelkuoron kaksi kvartettia esitti trumpetti- ja pasuunasäestyksellä Jean Sibeliuksen En etsi valtaa loistoa. Sitten paikalle kokoontuneita muistettiin Helsingin Keskuspuiston isän, kaupunginarkkitehti Bertel Jungin kaukonäköisistä sanoista olla koskaan käyttämättä Keskuspuistoa muuhun kuin puisto- ja virkistystarkoituksiin. Tämän jälkeen Kannelkuoron mies- ja naiskvartetit esittivät vielä yhteen ääneen laulun Joulupuu on rakennettu.
Kannelkuoron ensimmäisen osuuden jälkeen Meilahden seurakunnan kirkkoherra Hannu Ronimus muistutti kaikkia joulunviettoansa aloittavia siitä, että luonto on meille annettu, ja sellaisena arvokas ja säilyttämisen arvoinen asia, olivatpa kyseessä sitten Getsemanen niityt tai Keskuspuiston kallioiset metsät. Laakso-Meilahti-seutu on jo nyt niin paljon ihmisen merkitsemä, että olisi toivottavaa jättää jälkipolvien ihasteltavaksi edes tämä osanen Keskuspuistoa. Soisi myös tulevien helsinkiläisten elinoloista niin liikuttavan huolestuneiden kaavoituspoliitikkojen ymmärtävän luonnon annetun myös kaupunkilaishmisen ihailtavaksi ja nautittavaksi, heidän niin fyysistä kuin henkistäkin latautumistaankin varten. Hannu Ronimuksen puheen jälkeen Kannelkuoro esitti vielä trumpetin ja pasuunan ansiokkaasti säestämänä Suomalaisen rukouksen. Lopulta kuoron kanssa yhteislauluun yhtyi koko juhlaväki, laulaen Maa on niin kaunis.
Toivottavasti samalla paikalla voidaan virittäytyä joulun tunnelmaan jatkossakin!
Michael Perukangas
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti