Svaren på stadsskogsrörelsens förfrågan

Vad tänker kandidaterna i kommunalval i Helsingfors om stadsskogarna? Du kan kolla det genom att klicka på rubriken.

Frågorna är som följande:

1) Stadsskogarna i Helsingfors är unika natur- och rekreationsområden, som man inte bör förstöra av byggande eller genom för kraftig skogsvård. I Helsingfors finns för byggandet lämpigare områden, som räcker ännu för årtionden framåt. Skulle du som fullmäktig vara färdig att försvara bevarandet av skogarna?

2) Stadskogsrörelsens målsättning är att i Helsingfors ordnas en rådgivande folkomröstning om stadsskogarna där väljarna tar ställning till om de vill bevara Helsingfors stadsskogar i sitt nuvarande, obebyggda naturtillstånd. Understöder du detta initiativ? Motivera, tack.

3) Hyllar du förstärkning av närdemokratin? Bör medborgarpåvärkan underlättas? För att till exempel ordna en rådgivande folkomröstning, måste minst 5 % av de röstberättigada stöda initiativet (i Helsingfors betyder det 25 000 undertecknare för att initiativet ens ska tas upp till behandling i fullmäktige). Kommentera situationen.

Kuntavaaliehdokkaiden vastauksia kaupunkimetsäkyselyyn

Helsingin kuntavaalien ehdokkaiden vastauksia Kaupunkimetsäliikkeen kysymyksiin voi lukea klikkaamalla otsikkoa. Moni ehdokas näkyy ottaneen Keskuspuiston erityiseksi sydämenasiakseen.

Kysymykset ovat:

1) Helsingin kaupunkimetsät ovat ainutlaatuisia luonto- ja virkistysalueita, joita ei tulisi tuhota rakentamisella tai liian rajuilla ”hoitotoimenpiteillä”. Helsingin alueelta löytyy muuta rakennusmaata vielä kymmeniksi vuosiksi. Olisitko valtuutettuna valmis puolustamaan kaupunkimetsien suojelua?

2) Kaupunkimetsäliikkeen tavoitteena on, että kaupunkimetsien suojelusta järjestetään neuvoa-antava kansanäänestys. Äänestäjiltä kysyttäisiin, haluavatko he säilyttää Helsingin nykyiset kaupunkimetsät luonnonmukaisina ja rakentamattomina. Kannatatko Sinä kaupunkimetsäliikkeen kansanäänestysaloitetta? Perustele.

3) Kannatatko lähidemokratian vahvistamista? Pitäisikö kansalaisvaikuttamista helpottaa? Esimerkiksi neuvoa-antavan kansanäänestysaloitteen taakse on saatava 5 prosenttia äänioikeutetuista (mikä Helsingissä merkitsee noin 25 000 allekirjoittajaa), jotta aloite otettaisiin valtuustossa edes käsittelyyn. Kommentoi nykyistä tilannetta.

Lääkärinkadun alueen kaavoitushistoria ja -tilanne

Lääkärinkadun, Mannerheimintie 71-79:n ja Keskuspuiston osayleiskaava-alueen väliin jäävän Keskuspuiston osan taustahistoria.

Oman maamme arvostettu asemakaava-arkkitehti Bertel Jung laatiessaan v. 1911 Helsingille yleiskaavaa korosti Keskuspuiston merkitystä kaupungin "keuhkoina" ja varoitti rakentamasta sinne mm. julkisia rakennuksia. Jung: " Lopuksi haluaisin tuoda esiin sen seikan tärkeyden, että niitä alueita, jotka luovutetaan virkistyskäyttöön, ei tulevaisuudessa millään tavalla käytettäisi sellaisiin tarkoituksiin, jotka ovat niille vieraita, kuten esim. huvila- tai sairaala-alueiksi".

Vuonna 1968 anoi Helsingin kaupunginhallitus sisäasiainministeriöltä poikkeuslupaa sairaanhoitajakoulun rakentamiseksi rakennuskiellossa olevalle alueelle. Alueen käsittely siirrettiin aluearkkitehdiltä ylemmälle tasolle, ja talojen Mannerheimintie 71-89 edustajat kokoontuivat neuvotteluun, jonka tuloksena valmisteltiin lausunto Mannerheimintie 71-77:n puolesta, joka jätettiin 24.10.1968 kaupunkisuunnitteluvirastoon. Lausunnossa todettiin mm., että asuntoalue on muuttunut meluslummiksi, koska kokoojakaduksi vahvistettu Mannerheimintie on virheellisen liikenneratkaisun johdosta muuttunut pääkaduksi. Tätä kehitystä ja uhanalaista liikenneturvallisuutta pahentaisi uusi kortteli 627. Se olisi näiden talojen kohdalla esteenä Keskuspuistoon ja muodostaisi suorastaan tulpan läntisten kaupunginosien asujaimiston pääsylle urheilu-, retkeily- ja ulkoilutarvetta tyydyttämään.

Kaupunginhallitus päätti 2.12.1968 varata tontin no 2 Syöpäsäätiölle, tontin 1 ollessa varattu 30.3.1967 sairaanhoitokoululle. Asuntoyhtiöt jättivät 19.12. Uudenmaan lääninhallitukselle muutoshakemuksen, jolla pyydettiin kumoamaan tontin 2 varauspäätös. Kaupunginhallitus ei ollut noudattanut kaupunginvaltuuston v. 1966 hyväksymää velvoitusta, jonka mukaan kaupunginhallituksen on suunnitellessaan Keskuspuiston alueen käyttöä aina kuultava asiantuntijana myös urheilu- ja ulkoilulautakuntaa. Sosiaali- ja terveysministeriö päätti hylätä 26.10.1969 Helsingin kaupunginhallitukse hakemuksen, joka koskee Laakson sairaalan laajentamista.

Sisäasiainministeriö hylkäsi 7.12.1971 korttelin 627 asemakaavaa koskevat valitukset, vahvistaen kaupunginvaltuuston päätöksen. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä 12.11.1973 korttelin 627 asemakaavasta todettiin: "Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asiaa. Kun otetaan huomioon niin sanotun Keskuspuiston alueen merkitys virkistyskäytön ja ympäristön suojelun kannalta, yleiskaavan laatimisen keskeneräisyys sekä sosiaali- ja terveysministeriön ja lääkintöhallituksen kielteiset kannanotot nyt puheena olevien alueiden käyttämiseen asemakaavassa edellytettyihin tarkoituksiin, ei ole pidettävä riittävästi selvitettynä, että asemakaava täyttää sille Rakennuslain 34 pykälässä säädetyt vaatimukset. Tämän vuoksi Korkein hallinto-oikeus harkitsee oikeaksi kumota sisäasianministeriön päätöksen ja palauttaa asian ministeriölle uudelleen käsiteltäväksi. Tätä kaikki asianosaiset noudattakoot."

Muistutuksessa Helsingin kaupunginhallitukselle 23.1.1974 kantakaupungn osayleiskaavaehdotuksesta korostettiin Mannerheimintien moottorikatuliikenteen aiheuttamaa melun ja muiden saasteiden haitallisuutta Laakson asukkaille. Muistutuksessa kaupunginhallitukselle 16.10.1974 pyydetään, että kortteli kuuluisi osana Keskuspuistoon. Liikenteen osalta korostetaan Mannerheimintien käyttöä kokoojakatuna.

Vaikka KHO hylkäsi korttelin 627 asemakaavan, kortteli 627 jäi kuitenkin Keskuspuiston osayleiskaavan ulkopuolelle ja se varattiin julkista palvelutoimintaa varten. Kaupunginvaltuutettu Juha Klemolan toivomusponsi "liittää kortteli 627 Keskuspuistoon ulkoilualueena sairaanhoito-oppilaitoksen hankkeen rauettua" sai kannatusta lähes puolelta valtuutetuista. Kaupunginhallituksen käsiteltyä 23.6.1974 Klemolan ponnen pohjalta kantakaupungin osayleiskaavaa ja Keskuspuiston osayleiskaavaa kortteli 627 jäi kummankin osayleiskaava-alueen ulkopuolelle.
Kaupunginhallitus ilmoitti 29.3.1979 kaupunginvaltuustolle, että syöpäsairaalan rakentaminen ja sairaanhoitajakoulun rakentaminen kortteli 627:n alueelle eivät ole enää ajankohtaisia. Kaupunginsuunnittelulautakunta ehdottaa 28.5.1981 korttelialueen 627 aikaisemmat suunnitelmat muuttuneiksi tai peruuntuneiksi. Sisäasianministeriö vahvisti 9.12.1981 kyseistä aluetta tarkoittavan kaavoittamattomaan alueen puistoksi.

Lähde: Ikkala, Vilho: Elämää vihreässä laaksossa. Mannerheimintie 73 1950-2000. Helsinki 2000.

Kaavoituksen uudempia vaiheita:

Aluelle ilmaantui Yleiskaavassa 2002 kaavavaraus asuinalueen rakentamista varten. Alueelle on tarkoitus rakentaa nk. kaupunkivilloista eli kaupunkipientaloista koostuva asuinalue muutamalle sadalla asukkaalle.

24.11.2005 Kaupunginsuunnitteluvirasto esitteli suunnitelmansa kaupunginsuunnittelulautakunnalle.

8.12.2005 alueen kaavoitus oli kaupunginsuunnittelulautakunnan kokuksen esityslistalla. Asia jäi pöydälle 15.12. kokouksessa päätettäväksi.

15.12.2005 Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessa Lääkärinkadun puistoalueesta syntyi äänestys, jossa Vihreiden Mari Puoskari teki vastaesityksen. Äänestys päättyi 4-5. Kaupunginsuunnittelulautakunnassa SDP:n ja Kokoomuksen edustajat olivat kaavoituksen kannalla, Vihreiden, Vasemmistoliiton ja Keskustan edustajat sitä vastaan. Tässä kokouksessa lautakunta antoi
käytännössä arkkitehdille luvan jatkaa alueen suunnittelemista.

Paavo Arhinmäki ja kuusi muuta valtuutettua tekivät 16.11.2005 aloitteen, jossa:
”Lääkärinkadusta alkava Keskuspuiston osa on asemakaavassa puistoa ja alue on toiminut myös kaavamerkinnän mukaisessa käytössä. Vaikka alue on osa Keskuspuistoa, se on rajattu Keskuspuiston osayleiskaavan ulkopuolelle historiallisista syistä.
Vasemmistoliiton valtuustoryhmän mielestä tämä historiallinen jäänne on korjattava. Me aloitteen allekirjoittaneet valtuutetut esitämmekin, että Lääkärinkatuun rajautuva puistoalue liitetään osaksi Keskuspuiston osayleiskaavaa.”
Tämän aloitteen Kaupunkisuunnittelulautakunta hylkäsi 9.2.2006, ja päätti jatkaa alueen suunnittelua.

17.8.2006 Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti kokouksessaan, että Keskuspuiston osayleiskaavan laatimisesta luovuttaisiin, ja sen korvaisi Keskuspuiston osalta vuoden 2002 Yleiskaava.

Kesällä 2006 Lääkärinkadun alueesta tehtiin luontoselvitys, joka osaltaan viivästytti kaavoitusprosessia. Alueen luontoarvoista mainittakoon Ympäristöministeriön erityisen suojeltavien kasvien listaukseen kuuluva lehtonata-kasvi, alueella elävät satakieli, palokärki sekä siellä nähty metsäkauris. Alueen metsä on osittain tervaleppäkorpea, joka on metsälain mukaan suojeltava ympäristö. Alueen pohjavesi on myös erittäin lähellä maan pintaa, jolloin tämän hydrologisesti herkän alueen rakentamisen vaikutukset ulottuisivat välitöntä rakentamisaluetta pidemmälle.

Alue on myös merkittävä ulkoilu- ja liikunta-alue. Dosenttien Mikael Fogelholmin ja Pertti Mustajoen kannanottojen mukaan lähiviheralueet ovat merkittävien elintasosairauksia, kuten aikuisiän diabetesta, ehkäisevä tekijä, ja Lääkärinkadun alue on erityisen hyvä esimerkki tällaisesta alueesta paitsi Laakson ja Meilahden lähivirkistysalueena, myös Keskuspuiston laajalti käytettynä porttina.

1. Meilahti-päivä la 27.9 Valpurinpuistossa

Meilahti-päivää vietetään lauantaina 27.9.2008 Valpurinpuistossa. Pimenevän syksyn piristykseksi järjestettävä puistotapahtuma tullaan toteuttamaan siinä laajuudessa kuin onnistumme keräämään päivälle sopivaa ohjelmaa. Ehdotuksia paikallisista tai tutuista esiintyjistä kaivataan - ottakaa yhteyttä!

Matti Pyhtilä p.0400 432142 tai meilahti-seura@luukku.com

Ensimmäisen Meilahti-päivän ohjelmaa

Tulipalon ensisammutusharjoittelua klo 10-12

- Haagan VPK

Klo 10 lähtien muuta ohjelmaa:

Tavaranvaihtotori

- tuo vaihtoon tai myytäväksi vääränkokoisia tai käytöstä poistuvia tavaroita, urheiluvälineitä. kenkiä, luistimia, suksia, polkupyöriä ym.! Tavaranvaihtotori tarjoaa maksuttoman pöydän ja vapautuksen myyntityöstä. Ohjeet paikan päällä.

Lasten Olympialaiset

Sana on vapaa, Speaker´s corner - Totuus lasten suusta

- kerro mitä mieltä olet, lausu runo,soita, laula, tanssi ...

HS-blogin keskustelua Keskuspuistosta

Hesari-blogin keskustelua Keskuspuistosta ja Keskuspuiston toimintapäivästä pääsee seuraamaan ja siihen osallistumaan klikkaamalla otsikon linkkiä.

Kirkko ja kaupunki 22.9: Metsät ovat kaupungin keuhkot

Klikkaamalla otsikkoa, voi lukea Kirkon ja kaupungin tänään ilmestyneen jutun, jossa Siboné Orozaa ja minua haastateltiin Keskuspuistossa, Lääkärinkadun alueella.

Oikeus Keskuspuistoon!

Helsingin valtuustoryhmistä Vihreät, Vasemmistoliitto ja Keskusta ovat esittäneet kannanotot, joiden mielestä Keskuspuistoa ei saa nakertaa, Lääkärinkadun alueelta eikä muualtakaan. Viis siitä, että kyseinen alue ei kaupunkisuunnittelulautakunnan 5-4 enemmistön mukaan kuulu viralliseen Keskuspuistoon; sillä on voimassaoleva puistoasemakaava ja Helsingin kaupungin kartoissa se kuuluu Keskuspuistoon, puhumattakaan yleisestä mielipiteestä.

Jos Keskuspuiston nakertaminen sallitaan sen keskeiseltä reuna-alueelta, joka on portti Keskuspuistoon, tämä tekee helpommaksi sen nakertamisen muualtakin.

Suunnitellut kaupunkivillat noin 200-300 asukkaalle eivät ole vastaus kohtuuhintaisten asuntojen tarpeeseen, eikä se hyöty, jonka kaupunki saa kaavoittamalla asuntoja parillesadalle hyvätuloiselle, ole mitenkään verrattavissa siihen pitkän tähtäimen myös taloudelliseen hyötyyn, joka Keskuspuistolla on virkistysalueena, joka on elintärkeä kuntalaisten arkiliikunnalle ja ennaltaehkäisevälle terveydenhoidolle.

Tahko Pihkala asui Laaksossa, ja hänen mielestään liikunta pitää voida aloittaa omalta kotiovelta. Tämä on vielä mahdollista Laaksossa, ellei aluetta kaavoiteta asuinrakennuksille.

Olen ollut tekemässä Länsi-Helsingin Vihreiden aloitetta kansalllisesta kaupunkipuistosta, johon kuuluisi myös Lääkärinkadun alue osana Keskuspuistoa. Jos tulen valituksi kaupunginvaltuustoon, tulen tekemään kaikkeni, jotta tämä aloite etenisi valtuustossa.

Satakieli kutsuu Keskuspuiston suojelupäivään la 4.10.

SATAKIELI KUTSUU
Tule suojelemaan yhteistä ulkoilu- ja liikuntapaikkaamme, Keskuspuistoa!
Keskuspuiston nakertamista vastustava vapaa kansalaisjärjestö Ei enää palaakaan Keskuspuistosta järjestää kansalaistilaisuuden Urheilukadun päässä ja Lääkärinkadun varrella olevassa kalliopuistossa 4.10. klo 12-15.

Neljä hehtaaria Keskuspuistoa ollaan kaatamassa luxus-villojen tieltä. Leikkaus poistaisi tuntuvasti kevyen liikenteen kulkureittejä, kuntopolkuja sekä lasten leikkipaikkoja. Myös satakielet ja uhanalaiset lehtonata-kasvit saisivat väistyä.

Nyt on hetki vaikuttaa. Tule kanssamme kaupunkilaisten mielenilmaisuun ja yhteiseen iloiseen ulkoilupäivään. Ota mukaan perheesi, ystäväsi ja mieluisin ulkoiluharrasteesi. Asiamme on niin tärkeä, että edes sadesäätä emme säikähdä.

Vaikka tilaisuudessa vastustetaan erityisesti suunnitelmaa arvokkaiden kerrostalojen rakentamiseksi Keskuspuiston lounaisnurkkaan, on kyseessä koko Keskuspuiston ja yleisemminkin kaupunkilaisten ennaltaehkäisevälle terveydenhuollolle tärkeiden virkistysalueiden suojelu. Jos Keskuspuistoa pystytään supistamaan sen käytetyimmästä, kapeimmasta ja keskeisemmästä kohdasta, on poliittisesti paljon helpompi rakentaa muuallekin sen reuna-alueille.

Spontaanisti syntyneeseen Ei enää palaakaan Keskuspuisto-liikkeeseen kuuluu aktiivisia toimijoita kaikista puolueista ja tilaisuuteen kutsutaan kaikkien puolueiden edustajia. Taiteellisena pääesiintyjänä on Jussi Raittinen. Lisäksi luvassa on paidanpainantaa, puheenvuoroja ja kahvitarjoilu. Tilaisuudessa kerätään nimiä kansalaisaloitteeseen kunnallisesta kansanäänestysaloitteesta kaupunkimetsien puolesta.

Lisätiedot:
Michael Perukangas
puh. 040-748 1437
keskuspuisto.blogspot.com

Keskuspuistoa pirstotaan

Keskuspuistoa ei pienennetä vain nakertamalla sitä reunoilta vaan myös sisältäpäin. Pirkkolassa on suoritettu mittavaa ”metsänhoitoa”. Rakennusviraston kyselyjen mukaan helsinkiläiset arvostavat valoisia ja hyvinhoidettuja puistoja.

Artikkeli on julkaistu Oulunkyläinen -lehden tuoreimmassa numerossa 4/2008, ja sen voi lukea myös klikkaamalla otsikkoa.

Helsingin etelä-pohjoissuunnassa halkaiseva Keskuspuisto tulee satavuotiaaksi vuonna 2011. Puisto on lainsuojaton eikä sillä ole edes omaa osayleiskaavaa, sillä mahdollisuus jättää Keskuspuisto maareserviksi on ollut liian houkutteleva.
Toisin on Oslossa, jossa kaupunkimetsän arvo on ymmärretty suojaamalla se erityislainsäädännöllä, Helsingissä Keskuspuisto tulkitaan ylijäämäalueeksi, jota sopii nakertaa aina kun tarvetta ilmenee. Näin, vaikka v. 2002 kaupunginvaltuusto hyväksyi Paavo Arhinmäen ponnen, jonka mukaan Keskuspuiston pinta-alaa ei saa pienentää. Todellisissa metropoleissa - kuten New Yorkissa – puistoja kunnioitetaan.

Paloheinän alueen asemakaavatilaisuus

Kaupunkisuunnitteluvirastossa valmistellaan asemakaavaa ja asemakaavan muutosta Keskuspuiston pohjoisosaan Elontien ja Vantaanjoen väliselle alueelle, Haltialan länsiosaan ja Paloheinän ulkoilumajan lähialueille. Mikäli kaupunginvaltuusto tekee myönteisen päätöksen maanalaisesta Jokeri 2 -hankkeesta, alueelle suunnitellaan Jokeri 2 -bussilinjan tunneliosuus ja siihen liittyvä hiihtotunneli. Aiheesta pidettiin keskustelutilaisuus 16.6. Paloheinän ulkoilumajalla.

Jokeri kakkosen tunneli tulisi menemään maan alle nykyisen Perhekunnantien jatkeen kohdilla ja toinen ulostulo sijoittuisi lähelle nykyistä bussi 66:n päätepysäkkiä Paloheinässä. Paloheinästä Jokeri jatkaisi itään Kuusmiehentietä, jonka linjausta suoristettaneen ja siirrettäneen hieman pohjoiseen, kauemmas nykyisistä asuintaloista. Jokeri kakkosen tunnelin vierestä vedettäisiin toinen huoltotunneli, jota normaalioloissa käytettäisiin hiihtoputkena. Yhteensä tunnelin pituus olisi noin 1,3 kilometriä ja se olisi tarkoitettu yksinomaan kahdelle bussilinjalle ja hälytysajoneuvoille.

Jokeri kakkosen tavoitteet houkutella autoilijoita bussimatkustajiksi ja parantaa itä-länsi-yhteyksiä ovat sinänsä erittäin kannatettavia. Kuitenkin vielä tässä vaiheessa on epäselvää, mitä tunnelin päästöille tullaan tekemään. Liikennesuunnittelija vannotti tilaisuudessa, että vuoden 2011 lopulla - jolloin liikennöinti on tarkoitus aloittaa - bussit ovat nykyistäkin vähäpäästöisempiä. Kuitenkin minimaalisetkin lisäpäästöt johdettuina esimerkiksi poistoputkien kautta Keskuspuistoon tekevät tämän jälkeen sienestämisestä arveluttavaa ja heikentävät ulkoiluilmaa. Hankkeesta tulisikin tehdä YVA.

Keskuspuistoa nakerretaan monelta hollilta

Näiden suunnitelmien lisäksi Keskuspuiston pohjoisosa on parhaillaan altis monenlaisille kunnostustöille. Rakennusvirasto on suorittanut metsän ns. hoitoa kovalla kädellä ainakin Perhekunnantien jatkeen varrella. Lisäksi suunniteltu Paloheinä-golfin laajennus vie yleisen maisemaniityn pois yleisestä käytöstä. Keskuspuiston ali kulkee monenlaisia huoltotunneleita. Paloheinästä vain muutamia satoja metrejä etelään tekee Helsingin Vesi parhaillaan Vanhakaupunki-Pitkäkoski-raakavesitunnelin saneeraustöitä.

Pirkkolan käyttöarvo liikuntaan ja ulkoiluun soveltuvana kaupunkimetsänä on kärsinyt siitä, että luonnollisina saaste- ja meluvalleina ja näkösuojina Kehä ykköseen ja Nurmijärventien suuntaan toimineita puita on harvennettu talousmetsänhoidon intensiteetillä. Valitettavasti kaupunki on kohdellut karttuisalla kädellä metsiään muuallakin, kuten Vantaanjoen rannalla, vastapäätä Pikkukoskea, jossa joenrantaa aiotaan Rakennusviraston mukaan ”maisemoida” ja ”ennallistaa”.

Tällä hetkellä Keskuspuiston virallinen status määritellään Yleiskaavassa 2002. Se sisältää eräitä Keskuspuiston asemaa koskevia heikennyksiä. Kuninkaantammeen on tulossa uusi asuinalue, jossa rajankäyntiä Keskuspuistoon tullaan käymään ja paikoin ylittämäänkin. Paloheinän golfkentälle on myönnetty laajempi suoja-alue ja Laaksossa lounaisin kulma puistoa ollaan uhraamassa asuntomaaksi. Lisäksi Hakamäentien remontin tieltä on kaadettu hehtaaritolkulla puita. Nähtäväksi jää, mikä tulee olemaan Keskuspuiston alittavan, Kuninkaantammesta Paloheinään tunnelissa kulkevan Jokeri kakkosen ja sen viereen aiotun hiihtoputken liikenne- ja päästövaikutus Paloheinän ja Haltiavuoren metsäluontoon.

Ei Keskuspuisto vaan Helsinkipuisto

Jos joku on luullut Haltialassa tai Niskalassa olevansa Keskuspuistossa, hän erehtyy. Yleiskaavassa 2002 alettiin Paloheinän itäpuolista aluetta kutsua Helsinkipuistoksi, johon luetaan lisäksi Vantaanjoen reuna-alueita, Viikki, Kivinokan ja Laajasalon rantoja sekä saaristoa.

Nimestä viis. Keskuspuiston ja Helsinkipuiston soisi saavan kansallisen kaupunkipuiston aseman, minkä vuonna 2000 voimaansaatettu Maankäyttö- ja rakennuslaki mahdollistaa. Tähän saakka asia ei ole saanut riittävästi kannatusta Helsingin nykyisiltä valtapuolueilta, koska nykyiset valtapuolueet pelkäävät aiheettomasti kansallisen kaupunkipuiston statuksen vievän kaavoitusvaltaa pois kaupungilta ja vähentävän mahdollisuuksia hyödyntää Keskuspuistoa taloudellisesti kannattavampiin tarkoitusperiin.

Ulkoilumetsänäkin se on kuitenkin mittaamattoman arvokas ja Bertel Jungin elämäntyötä ja kaukonäköisyyttä sopisi kunnioittaa.

Pääkaupunkijuoksu su 28.9 Pirkkolassa

Su 28.09.2008 35. PÄÄKAUPUNKIJUOKSU ja 21. NO SMOKING-KÄVELY JA SAUVAKÄVELY

PAIKKAKUNTA, LÄHTÖPAIKKA ja KELLONAIKA: Helsinki, Pirkkolan urh.puisto klo 13 (käv. 11.30).

MATKAT JA SARJAT: Puolimaraton M, M35, M45, M55; N, N40, N50. 1/4-maraton M ja N. Kävely 6,5km M ja N.

OSANOTTOMAKSUT JA ILMOITTAUTUMINEN: Os.maksut: 15.8. mennessä juoksut 26€ (JK 23€), kävelyt 12€ (JK 9€); 5.9. mennessä 32€ (JK 29€)ja 15€ (JK 12€); 5.9. jälkeen (myös paikan päällä) 40€ ja 18€.
Juoksijakortilla alennus osanottomaksusta!

PALKINNOT, MITALI: Kaikille osallistumismitali. Puolimaratonilla palkitaan 10 tai 5 parasta sarjasta riippuen. 1/4-maratonilla palkitaan 5 parasta.

REITTI: Reitti keskuspuiston ulkoiluteitä; ½-maraton ja 1/4-maraton mitattu virallisesti.

YHTEYSHENKILÖ JA PUHELIN: Harri Hagman 09-3431067.

YHTEYSHENKILÖN SÄHKÖPOSTI: toimisto@viipurinurheilijat.fi

TAPAHTUMAN KOTISIVUT: http://www.paakaupunkijuoksu.fi

JÄRJESTÄJÄSEURA(T): Viipurin Urheilijat Ilmoittaudu mukaan!

SARJAT

6,5 km kävely: Naiset ja miehet klo 11.30

1/4-maraton juoksu: Naiset ja miehet (yleinen) klo 13.00

1/2-maraton juoksu: Naiset (yleinen, 40v, 50v) klo 13.15

1/2-maraton juoksu: Miehet (yleinen, 35v, 45v, 55v) klo 13.15

Kuninkaantammen alueen metsätuhoista vastaa Sponda, kaupunki pesee kätensä

Saamani vastauksen mukaan Kuninkaantammentien ja Hämeenlinnantien väliin jäävän alueen avohakkuista on vastuussa maat omistava Sponda, mikä sitten onkaan. Näin ollen Helsingin kaupunki siis on antanut yksityiselle yritykselle mandaatin kaataa yleistä virkistysaluetta kysymättä lupaa asukkailta. Alla HKR:oon lähettämäni vastine asiasta.

Otsikkoa klikkaamalla pääsee karttakuvaan, josta alueen maaomistusolot ilmenevät.

Hei,

omistaa maan sitten kuka hyvänsä, niin kyse kuitenkin on ollut julkisessa virkistyskäytössä olleesta, aitaamattomasta maa-alueesta, ei esimerkiksi yksityispihasta tai yritystontista. Näin ollen sen kaatamisesta ei tee asukkaiden silmissä sen hyväksyttävämpää se, että maan omistaa yksityinen. Eikö kuitenkin esimerkiksi lähialueen asukkaille kuulu tiedottaa tällaisista, ja itse asiassa, maankäyttö- ja rakennuslain hengessä, myös kysyä heidän mielipidettään? Itse en ole välittömän naapuruston asukas, mutta tämä ei muuta sitä, että omistaa alueen kuka hyvänsä, niin kaiketi maankäyttö- ja rakennuslaki ei tee poikkeuksia maan omistajan suhteen. Sitäpaitsi samalla logiikalla Sponda voisi sitten aivan hyvin kaataa myös viralliseen Keskuspuistoon kuuluvaa metsää Perhekunnantien jatkeen itäpuolelta, alueelta, joka kuuluu vahvistettuun Keskuspuistoon.