sunnuntaina, marraskuuta 11, 2007

Epätoivoisen lehtorin terveiset


Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja Maija Anttila sekä muut Keskuspuiston rakentamista kannattavat jäsenet!

Keskuspuiston suojelupäivänä 6.11.05 kysyin eräältä sos.dem. poliitikolta luetaanko näitä meidän kirjoituksiamme. Hän vastasi: "Eihän niitä millään ehdi lukea." Jätin silloin mielipidekirjoitukseni. Koska en ole varma, mihin tuuliajolle se voi joutua halusin kirjoittaa uuden, varsinkin kun on ilmennyt taas uusia mieltä tärisyttäviä asioita. Edellinenkin kirje on kyllä tarkoitettu luettavaksi. Onhan meillä kansalaisilla oikeus tuoda mielipiteemme julki (vai onko todella?) Toivon myös, että niihin suhtaudutaan vakavasti.

Haluan kysyä mistä oikein on kysymys. Rahasta tietysti. Minkälaisesta rahasta? Kuka tai ketkä siitä hyötyvät? Entä se hinta, jonka rakentamisen haitoista kärsivät joutuisivat maksamaan? Eikö ole jo tarpeeksi tuhottu pääkaupunkiseudun luontoa rakentamisen takia? Rikkaita veronmaksajiako varten? Näinkö muka kaupungin huono rahatilanne ratkaistaan?

Media tiedottaa nykyisin selkein sanoin, nimiä mainiten, poliittisten päättäjien röyhkeistä ja aivan liian omavaltaisista päätöksistä. Näin mm. FST:n ohjelman, jonka mottona oli "Turpa kiinni ja tottele. Painostus, panettelu ja kiusaaminen ovat osa kunnallispolitiikan arkea." Lehdestä luin, miten Vantaalla "ryhmän puheenjohtaja runnoi ryhmäpäätöksen, johon taipuivat kaikki muut paitsi 2 jäsentä." Tällaisessako valtapelin myllerryksessä asioitamme hoidetaan? Tällaista siis on demokratia!

En tiedä miten poliitikot itse suhtautuvat, mutta meitä tavallisia kansalaisia nämä totuudet järkyttävät. Kiltit, äänettömät lammaslaumat saattavat oppia jopa määkimään ja lujaa. Kuinkahan monet lautakuntien jäsenet uskaltavat lunastaa äänestäjilleen antamansa lupaukset ja tuoda rohkeasti esille mielipiteensä painostustakin vastaan? Sellaisia päättäjiä me toivoisimme. Haluaisimme uskoa heidän hoitavan asioitamme eikä aiheuttavan meille suurta haittaa ja murhetta, kuten tässä Laaksoasiassa on tapahtunut. Haluaisimme voida luottaa todelliseen demokratiaan. Lautakunnilla, erikoisesti puheenjohtajilla, näyttää olevan liian suuret valttikortit käsissään.

En voi tietää minkälaisessa hengessä nim.omaan teidän lautakuntanne toimii, mutta eipä vaan ole tullut julki selkeä kanta puiston säilyttämisestä.

Pj. Maija Anttila & muut K-puiston tuhoamista kannattavat: miksi pidätte härkäpäisesti kiinni täysin mielettömästä ja monella tavalla arveluttavasta rakennussuunnitelmasta? Oletteko tulleet ajatelleeksi, että jos tämä suunnitelma toteutuisi ja metsään rakennettaisiin vielä ajotie pyhille autoille, joutuisivat nykyiset lähiasukkaat kahden saastaisen tulen väliin. Otatteko vastuun ihmisten lisääntyvistä sairastumisista? Me tunnemme olevamme teille tyhjää, kohta saasteista ilmaa. Te vähät välitätte ihmisten terveydestä, viihtyvydestä, ulkoilumahdollisuuksista j.n.e. ette myöskään välitä kulttuurisesti ainutlaatuisen K-puiston monipuolisimman alueen tuhoamisesta. Kyllä jäisi pahat nimet kirjoihin!!! Onko teillä kovakuoriaisen panssari ympärillänne! Aivan, minä syyllistän. Teen sen kyllä täysin aiheesta ja monien puolesta.

Pj. Maija Anttila & muut tuhoamisen kannattajat: pyydän, että ette närkästyneinä ja itsetietoisina vain hymähtäisi tälle kirjeelle, vaan vaivautuisitte ajattelemaan asiaa uudelta ja inhimilliseltä kannalta. Tämä ei ole myöskään pelkästään lähiasukkaiden asia. Ottakaa huomioon myös se kauempanakin asuva valtava ihmismäärä, joka puistoa käyttää. Mielipiteen asiallinen peruminenkin on voimaa. Onhan lähitienoilla aukeita peltoja ja rötiskömetsää rakentamista varten! Kun keskustaan ei mahdu, niin ei mahdu. Ei rahallakaan! Me nykyiset asukkaat emme ole poisheitettävää roinaa!

Viihtyisivätkö edes uudet karsina-asukkaat tasaiseksi jyrätyssä maastossaan puitten haamujen seassa! Lähiasukkailta estyisi ilmeisesti suora yhteys metsään. Toisinpäin meidän pihojamme tultaisiin varmasti käyttämään oikotienä Mannerh. tielle. Siinä tapauksessa rakentaisimme väliin korkean aidan ja karsina-asukkaiden pitäisi opetella seiväshyppyä päästäkseen yli.

Epätoivoisesti taisteleva lehtori

PS. Ikävä jos ole joutunut loukkaamaan, mutta en kestä vääryksiksi kokemiani asioita.

Ei kommentteja: