Koristeltu mänty Keskuspuistossa

Hesari uutisoi tämänaamuisessa numerossaan (28.6.2007): "Koristeltu mänty ihmetyttää Helsingin Keskuspuistossa", todeten, että kyseinen mänty sijaitsee "Laaksossa kallion reunalla, 40 metriä Helsingin suunnistajien ykkösrastilta luoteeseen". Mänty sijaitsee Lääkärinkadun kaavoitusalueen rajan tuntumassa, juuri ja juuri siitä "virallisen" Keskuspuiston puolella, ja Hesarin toimittaja olikin näin sananvalinnoissaan tarkka.

Mäntyyn on ripustettu maalattuja kiviä, ja ne on ripustettu mäntyyn "ympäristöystävällisellä paperinarulla".

Aluetta käyttävät ympäristökasvatukseen muun muassa läheisen Tullinpuomin leikkipuiston lapset ja Steiner-päiväkoti. Oli mänty sitten ympäristökasvatusta tai ei, ainakin se on ympäristötaidetta.

Perjantain 29.6. Hesarissa paljastettiin, että koristelija - tai koristelijat - ovat löytyneet. Männyn koristelu on kuvataidekoulu Passepartout´n aikaansaannos. Puun koristelun idean takana oli koulun oppilas Julia Kalavaisen aikaansaannos.

Lauantaina 7.7. mänty oli palannut normaaliasuunsa, ilman koristeita.

Kuvia Keskuspuistosta

H.Sivosen upeita kuvia Helsingin Keskuspuistosta - ja vähän muualtakin - pääsee katselemaan klikkaamalla otsikon linkkiä.

Töölön tähystäjien kevään päättäjäiset Tullinpuomin leikkipuistossa 31.5.2007

Näkymä kaavoitusalueen rajana toimivalta ulkoilutieltä Tullinpuomin leikkipuistoon.

Töölön tähystäjien ja Ilvesveikkojen partiolippukuntien yhteiset kevään päättäjäiset pidettiin Tullinpuomin leikkipuistossa 31.5.2007. Jutun päättäjäisistä ja tietoa Tähystäjistä saa klikkaamalla otsikkoa.

Tullinpuomin leikkipuisto avoinna 4.6.-10.8. klo 9-16

Aivan Lääkärinkadun kaavoitusalueen reunalla sijaitseva Tullinpuomin leikkipuisto on kesäajan (4.6.-10.8.) avoinna arkipäivisin klo 9-16. Leikkipuiston painopistealueina ovat ympäristökasvatus ja luonnonsuojelu, joiden havainnollistaminen ja joihin innostaminen Keskuspuisto onkin varsinainen Mikä-Mikä-maa. Leikkipuiston ohjelman ja ruokalistan voi tarkistaa klikkaamalla otsikkoa.

Näkymä leikkipuiston kahluualtaalta ulkoilutielle, joka toimii kaavoitusalueen rajana. Kuva: Kirsikka Bonsdorff

Paloheinän golfkentän laajennus valtuustossa

Helsingin kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 11.6. puoltaa Paloheinän golfkentän laajennusanomusta, alistaen päätöksen kaupunginvaltuustoon. Esityksen lausuntoineen voi lukea klikkaamalla otsikon linkkiä.

Mehr lebensraum golfareille: Paloheinän golfkentän laajennus valtuustoon

Ainakin golfkentän autot tarvitsevat lisää parkkitilaa. Sitäkin varmaan saa kätevästi Keskuspuistosta.

Kaupunginhallitus päätti tämänpäiväisessä kokouksessaan (11.6.), että Paloheinän jokamiesgolfkentän laajennussuunnitelma etenee joistakin hajasoraäänistä huolimatta valtuustoon. Laajennushanketta on perusteltu ohikulkijoiden turvallisuudella, vaikka siitä periaatteesta, että osa Keskuspuistosta (tai Helsinkipuistosta) on varattu yhden urheilulajin tarpeisiin, voikin olla lähtökohtaisesti ainakin kahta mieltä. Useiden kaupunkitutkijoiden mukaan nykykaupungissa käydään hegemoniakamppailuja, joissa keskeisenä kysymyksenä on, kuuluuko kaupunkitila kaikille ja onko olemassa ei-kaupallista julkista tilaa.

Linkki kaupunginhallituksen pöytäkirjaan tulee heti kun pöytäkirja on saatu internettiin. Asia ei ollut edes esityslistalla, ei.

KÄHMINTÄÄ!

Lemmikkien viimeinen leposija

Keskuspuistossa, 3,3 kilometriä pohjoiseen Lääkärinkadusta ja 1,9 kilometriä etelään Pirkkolasta sijaitsee miltei satumaisella, liikuttavalla ja hieman makaaberillakin tavalla viehättävä lemmikkieläinten hautausmaa. Hautausmaalla käyskennellessään todella uskoo sen, että lemmikkieläimet ovat perheenjäseniä; monille ne ovat uskollisimpia ja jopa ainoita ystäviä. Eläimen ja hänen ihmisensä rakkaus on ehdotonta, kokonaisvaltaista ja anteeksiantavaa; kyynikkokin voinee myöntää sen, että eläimet antavat sisältöä, rikastaen elämää.

Vantaan Laurin jutun siitä voi lukea klikkaamalla otsikkoa.

Kuva: Michael Perukangas

Pyöräily Pohjoisessa Keskuspuistossa

Osa reitistä kulkee virallisen Helsinkipuiston puolella, vaikkakin tämän hallinnollisen nimikukkasen isä, Helsingin kaupunki oheisessa sivustossa käyttääkin Keskuspuiston nimeä. Dokumentin voi avata klikkaamalla otsikkoa.

Helsingin kaupungin virallinen Keskuspuisto-sivu

KSV:n virallisessa Keskuspuisto-sivustossa esitellään lyhyesti Keskuspuiston historia aina Bertel Jungin ajoista alkaen. Sitten selitellään tarkemmin Keskuspuiston asemakaavoitusta; Keskuspuiston virallisen ja nykyisen aluerajauksen piirsi 24.8.2006 tehty KSL:n päätös, jonka mukaan Yleiskaava 2002 osoittaa Keskuspuiston rajat. Ehkäpä Jungin alkuperäiseen suunnitelmaan kuuluneiden Reijolan eteläosan metsien kaavoitussuunnitelmien puolusteluksi?

Bertel Jung ounasteli jo vuonna 1911: ”Lopuksi haluaisin tuoda esille sen seikan tärkeyden, että niitä alueita, jotka luovutetaan virkistyskäyttöön, ei tulevaisuudessa millään tavalla käytettäisi sellaisiin tarkoituksiin, jotka ovat niille vieraita, kuten esim. huvila- ja sairaala-alueiksi”.

Lääkärinkadun alueesta oli hyvää vauhtia tulossa sairaala-alue, kunnes korkein hallinto-oikeus 12.11.1973 hylkäsi sairaalan ja sairaanhoito-oppilaitoksen asemakaavan. Alueella on ollut voimassa 9.12.1981 alkaen sisämininisteriön vahvistama puistoasemakaava. Nyt alueesta kaavaillaan (kaupunki)huvila-aluetta. Jung mahtaa kääntyä haudassaan...

Maratonharjoittelua Keskuspuistossa

Kuva: Michael Perukangas

Kaappimaratoonarin blogiin pääsee klikkaamalla otsikkoa, tosin kukaan järkevä ihminen ei tällä säällä lue blogia, vaan lenkkeilee Keskuspuistossa.

Santis, Lääkärinkatu, Paloheinä ja Hakamäentie

Uusi, Lääkärinkadun villojen alle jäävän ulkoilutien korvaava ulkoilutie?

Kuva: Michael Perukangas

Hesarin blogikeskusteluun pääsee klikkaamalla otsikkoa.

Mikael Fogelholm Vihreiden puoluevaltuuskunnan varapuheenjohtajaksi

Kuvalähde: www.mikaelfogelholm.fi

UKK-instituutin johtaja Mikael Fogelholm valittiin 26.-27.5. Dipolissa pidetyssä Vihreiden puoluekokouksessa Vihreiden puoluevaltuuskunnan varapuheenjohtajaksi. Mikael on Suomen ehkä merkittävin terveysliikunnan edistäjä, ja hän valmisteli kesällä 2006 kansanedustaja Tuija Braxin kanssa Vihreiden terveydenedistämisen linjapaperin. Hänen lausuntonsa Helsingin Keskuspuiston Lääkärinkadun alueen kansanterveydellisestä merkityksestä voi lukea alta:

K A N N A N O T T O

Helsingin keskuspuiston alueella suunnitellaan kaavamuutosta ja kerrostalojen rakentamista. Paikka on rakentamiselle ja asumiselle tietysti hyvä, onhan siitä pääsy jopa kävellen sekä ydinkeskustaan että Keskuspuiston ulkoilureiteille. Keskuspuiston pienintäkään pilkkomista ei kuitenkaan voi pitää hyvänä asiana. Tällä hetkellä Keskuspuisto muodostaa ainutlaatuisen henkireiän, joka ulottuessaan pääkaupungin ydinkeskustasta pitkälle pohjoiseen on kansainvälisestikin ainutlaatuinen. Metsä kaupungissa tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet liikkua, niin kilpajuoksijoille kuin vanhemmalle väelle. Metsä tuo kaupunkiympäristöön myös maisemallista vaihtelua. Se tarjoaa paikan, jonne voi mennä katselemaan, kuuntelemaan ja haistamaan luontoa, sinne voi mennä marjoja ja sieniä poimimaan, koiraa ulkoiluttamaan, lenkkeilemään ja suunnistamaan. Lapsille metsä koulun, päiväkodin tai kodin takana on virikkeitä tarjoava leikkipaikka - Nuori Suomi ry:n tutkimusten mukaan usein jopa suositumpi kuin koulun tai kodin piha.

Kuntien terveydenhuolto on lähivuosina suuren haasteen edessä. Väestön ikääntyminen tuo mukanaan sekä pitkäaikaissairaita että toimintakyvyltään heikentyneitä. Näitä asioita ei voida ratkaista odottamalla ja vastaamalla terveys- ja sosiaalipalvelujen kysyntään - kuntien on reagoitava etukäteen panostamalla terveyttä ja toimintakykyä edistäviin toimiin. Hyvin tärkeää on myös antaa mahdollisuuksia liikkumiseen niille, joilla ei ole kiinnostusta tai mahdollisuutta mennä kovin pitkälle liikkumaan. Keskuspuisto ja sen eräät ”lonkerot” (esim. Lääkärikadun luo ulottuva alue) ovat sairauksien ehkäisyn kannalta juuri sellaisia liikuntaa lisääviä ympäristöjä, joita muualla maailmassa halutaan rakentaa lisää. Me emme täällä saa näyttää päinvastaista esimerkkiä vain sen takia, että metsää kaavoitusten jälkeenkin jää, vaikkakin vähän kauemmaksi.

Tampereella 24.10.05 Mikael Fogelholm, dosentti UKK-instituutin johtaja