Kirjoitus on julkaistu Presson Debatti-osastolla 17.12.2005
Pressossa oli 3.12. juttu Helsingin keskuspuistoon rakentamisesta. Siinä haastateltiin mm. kaupunkisuunnitteluviraston arkkitehtia Janne Prokkolaa, jonka lausumia täytyy oikoa.
Prokkola väittää, että Korkein hallinto-oikeus (KHO) olisi kieltänyt rakentamisen Lääkärinkadusta alkavalle keskuspuiston osalle. Ei KHO tuollaisia päätöksiä tee. Sen sijaan se vuonna 1973 kumosi asemakaavan, jolla alueelle oli tarkoitus rakentaa syöpäsairaala ja sairaanhoito-oppilaitos. Prokkola myös halusi unohtaa ratkaisevan osan KHO:n päätöksen perustelusta, joka oli "keskuspuiston alueen merkitys virkistyskäytön ja ympäristön suojelun kannalta".
Prokkola joutuu myöntämään, että tällä keskuspuiston osalla on voimassa puistoasemakaava. Sen sijaan hän sivuuttaa ne perustelut, joilla kaupunginvaltuusto tuosta puistoasemakaavasta päätti 1981: ”Kaava-alueen puistoalue on osa keskuspuistoa, joten asukkailla on hyvät yhteydet myös laajemmille ulkoilu- ja urheilualueille”. Samalla puistokaavaan merkittiin ulkoilutie, joka loi puiston läpi vievän ulkoilureitin Lääkärinkadulta Ratsastajantielle.
Prokkolan on turha vedota voimassa olevaan yleiskaavaan. Ensinnäkin kaupunkisuunnitteluvirasto on itse uittanut tuon alueen yleiskaavaan ilman mainintaa siitä, että sillä on puistoasemakaava. Tätä ei mainita edes viraston asukkaille lähettämässä (lain edellyttämässä) vuoden 2005 kaavoituskatsauksessa.
Toiseksi yleiskaava ei ole velvoittava, ja se on juridisesti alisteinen lainvoimaiselle asemakaavalle. Yleiskaavaa ei myöskään ole vahvistettu, kuten Prokkola väittää. Vahvistaminen tarkoittaa sitä, että ympäristöministeriö olisi tehnyt siitä vahvistamispäätöksen (kuten sisäasiainministeriö aikoinaan teki keskuspuiston osayleiskaavasta). Yleiskaava on ainoastaan yleispiirteinen suunnitelma ja juridisesti kevyt asiakirja.
Helsingin keskuspuistoon on kuulunut koko se rakentamaton luonnontilainen alue, joka Töölön rakentamisen jälkeen jäi sen ja Länsi-Pasilan väliin. Kun vuonna 1978 vahvistettua keskuspuiston osayleiskaavaa valmisteltiin, nyt puheena oleva puistoalue jäi sen ulkopuolelle vain siksi, että vireillä oli tuo onneton syöpäsairaala- ja sairaanhoito-oppilaitoshanke.
Katsonkin, että osoittaa kaupunkisuunnitteluvirastolta syvää arvostelukyvyn puutetta, kun se aikoinaan ryhtyi hamuamaan tätä keskuspuiston osaa rakentamisalueeksi. Alue oli sattuman oikusta jäänyt keskuspuiston osayleiskaavan ulkopuolelle, ja sekä KHO että kaupunginvaltuusto itse ovat päätöksissään todenneet, että se kuuluu keskuspuistoon, kuten se historiallisesti ja toiminnallisesti kuuluukin.
Prokkolan vetoaminen Helsingin asuntopulaan on lapsellista. Ei tätä aluetta helsinkiläisiä varten olla kaavoittamassa vaan siksi, että saataisiin kaapatuksi naapurikunnista hyvätuloisia veronmaksajia.
Asuntopulan ratkaisualue on se yhtenäinen asumis- ja työpaikka-alue, josta käytetään nimitystä Helsingin seutu. On naurettavaa kuvitella, että asuntopulaan olisi juurikaan vaikutusta Helsingin vuotuisella asuntotuotannolla, sehän on pienempi kuin vuosina 1926–30 (tuolloin keskimäärin 3 750 asuntoa vuodessa), ja tiedetään, että puolessa Helsingin asunnoista asuu vain yksi henkilö ja kolmanneksessa kaksi, ja näiden osuus sen kun lisääntyy.
Rolf Martinsen
Helsinki-Seuran toiminnanjohtaja
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti