Metsän Joulurauha 23.12. kello 18.00

Kuva c/o Juha Jakonen

Metsän Joulurauhan Julistus
Keskuspuistossa Urheilukadun päässä Lääkärinkadun
kalliopuistossa aatonaattona 23.12 klo 18-18.30.

Alkujohdanto, joulukertomus, Helsingin Kannelkuoro laulaa, Metsän
Joulurauha Julistetaan. Tarjolla kuumaa mehua ja pipareita. Tunnelmalliset
soihdut valaisevat ja juhlistavat iltaa.

Lisätietoja: Anna-Leena Hyvärinen puh. 040-508 0671,
anna-leena.hyvarinen@welho.com

Rolf Martinsenin vastine Pressossa

Kirjoitus on julkaistu Presson Debatti-osastolla 17.12.2005

Pressossa oli 3.12. juttu Helsingin keskuspuistoon rakentamisesta. Siinä haastateltiin mm. kaupunkisuunnitteluviraston arkkitehtia Janne Prokkolaa, jonka lausumia täytyy oikoa.

Prokkola väittää, että Korkein hallinto-oikeus (KHO) olisi kieltänyt rakentamisen Lääkärinkadusta alkavalle keskuspuiston osalle. Ei KHO tuollaisia päätöksiä tee. Sen sijaan se vuonna 1973 kumosi asemakaavan, jolla alueelle oli tarkoitus rakentaa syöpäsairaala ja sairaanhoito-oppilaitos. Prokkola myös halusi unohtaa ratkaisevan osan KHO:n päätöksen perustelusta, joka oli "keskuspuiston alueen merkitys virkistyskäytön ja ympäristön suojelun kannalta".

Prokkola joutuu myöntämään, että tällä keskuspuiston osalla on voimassa puistoasemakaava. Sen sijaan hän sivuuttaa ne perustelut, joilla kaupunginvaltuusto tuosta puistoasemakaavasta päätti 1981: ”Kaava-alueen puistoalue on osa keskuspuistoa, joten asukkailla on hyvät yhteydet myös laajemmille ulkoilu- ja urheilualueille”. Samalla puistokaavaan merkittiin ulkoilutie, joka loi puiston läpi vievän ulkoilureitin Lääkärinkadulta Ratsastajantielle.

Prokkolan on turha vedota voimassa olevaan yleiskaavaan. Ensinnäkin kaupunkisuunnitteluvirasto on itse uittanut tuon alueen yleiskaavaan ilman mainintaa siitä, että sillä on puistoasemakaava. Tätä ei mainita edes viraston asukkaille lähettämässä (lain edellyttämässä) vuoden 2005 kaavoituskatsauksessa.

Toiseksi yleiskaava ei ole velvoittava, ja se on juridisesti alisteinen lainvoimaiselle asemakaavalle. Yleiskaavaa ei myöskään ole vahvistettu, kuten Prokkola väittää. Vahvistaminen tarkoittaa sitä, että ympäristöministeriö olisi tehnyt siitä vahvistamispäätöksen (kuten sisäasiainministeriö aikoinaan teki keskuspuiston osayleiskaavasta). Yleiskaava on ainoastaan yleispiirteinen suunnitelma ja juridisesti kevyt asiakirja.

Helsingin keskuspuistoon on kuulunut koko se rakentamaton luonnontilainen alue, joka Töölön rakentamisen jälkeen jäi sen ja Länsi-Pasilan väliin. Kun vuonna 1978 vahvistettua keskuspuiston osayleiskaavaa valmisteltiin, nyt puheena oleva puistoalue jäi sen ulkopuolelle vain siksi, että vireillä oli tuo onneton syöpäsairaala- ja sairaanhoito-oppilaitoshanke.

Katsonkin, että osoittaa kaupunkisuunnitteluvirastolta syvää arvostelukyvyn puutetta, kun se aikoinaan ryhtyi hamuamaan tätä keskuspuiston osaa rakentamisalueeksi. Alue oli sattuman oikusta jäänyt keskuspuiston osayleiskaavan ulkopuolelle, ja sekä KHO että kaupunginvaltuusto itse ovat päätöksissään todenneet, että se kuuluu keskuspuistoon, kuten se historiallisesti ja toiminnallisesti kuuluukin.

Prokkolan vetoaminen Helsingin asuntopulaan on lapsellista. Ei tätä aluetta helsinkiläisiä varten olla kaavoittamassa vaan siksi, että saataisiin kaapatuksi naapurikunnista hyvätuloisia veronmaksajia.

Asuntopulan ratkaisualue on se yhtenäinen asumis- ja työpaikka-alue, josta käytetään nimitystä Helsingin seutu. On naurettavaa kuvitella, että asuntopulaan olisi juurikaan vaikutusta Helsingin vuotuisella asuntotuotannolla, sehän on pienempi kuin vuosina 1926–30 (tuolloin keskimäärin 3 750 asuntoa vuodessa), ja tiedetään, että puolessa Helsingin asunnoista asuu vain yksi henkilö ja kolmanneksessa kaksi, ja näiden osuus sen kun lisääntyy.

Rolf Martinsen
Helsinki-Seuran toiminnanjohtaja

Lehdistotiedote 8.12.2005

LEHDISTÖTIEDOTE

Spontaanisti syntynyt kansalaisliike Ei enää palaakaan Keskuspuistosta pyysi torstaina Helsingin kaupunkisuunnittelulautakuntaa luopumaan aikeista rakentaa 100-300 ns. kaupunkivilla-asuntoa ja 120-150 autopaikkaa aidattavalle ns. Lääkärinkadun alueelle Keskuspuiston lounaiskulmaan. Puistoon aiotaan rakentaa kovan rahan kerrostaloja.

Puheenjohtaja Maija Anttila (sd.)kielsi delegaation pääsyn lautakunnan puheille ja kehotti toimittamaan vetoomuksen vahtimestarille. Vihreiden, keskustan ja vasemmistoliiton lautakuntajäsenet ottivat sen kuitenkin vastaan kadulla ja toimittivat muille jäsenille.

Käsiteltävä asia, Lääkärinkadun pohjoispuolen suunnitteluperiaatteet, jäi kuitenkin pöydälle ja tulee uudelleen esille ensi torstaina.

Rakennushankkeesta tiedotettiin syyskuussa vain viiden lähitalon ilmoitustauluilla, mutta Keskuspuiston nakertamista ryhtyi nopeasti vastustamaan joukko asukkaita laajalta alueelta. Sateisessa Keskuspuiston suojelutapahtumassa 6. marraskuuta 489 henkilöäistä allekirjoitti
vetoomuksen puiston säilyttämiseksi. Tähän mennessä vetoomuksen on allekirjoittanut noin 2500 helsinkiläistä ihmistä eri puolilta kaupunkia.

Lautakunnalle esiteltiin vetoomuksen ja allekirjoitusten lisäksi lokakuun tilaisuudesta tehty DVD-levy sekä lasten kirjoituksia ja piirustuksia puiston puolesta.

Vetoomuksen luovuttajat tyrmäävät täysin epärealistisina vakuuttelut, joiden mukaan lain suojelema Helsingin ainoa lehtonataesiintymä selviäisi rakentamisesta esim. alueellisilla suojajärjestelyilla tai supistuksilla. Samoin he kiistävät vakuuttelut, joiden mukaan aidattava kerrostaloalue ei vähentäisi helsinkiläisten liikunta- ja virkistysmahdollisuuksia tällä
vilkkaassa ulkoilu-, työmatkapyöräily- ja pulkkamäkikäytössä olevalla alueella, siis uusien talojen pihapiirissä.

Alueelle on yritetty rakentaa jo vuodesta 1968, mutta Korkein hallinto-oikeus tyrmäsi aikeet vuonna 1973 viitaten Keskuspuiston merkitykseen virkistyskäytön ja ympäristönsuojelun kannalta. Vuonna 1981 kaupunginvaltuusto hyväksyi tarkan tutkinnan jälkeen rakentamisen estävän asemakaavan vedoten puistoalueen tarpeellisuuteen ja rajautumiseen muuhun
maankäyttöön. Sisäministeriö vahvisti kaavapäätöksen.

Nyt tämä puistoasemakaava halutaan siis kumota, vaikka kaupunginvaltuusto edellytti yleiskaavakeskustelussa vuonna 2003 äänin 48-5, ettei Keskuspuiston kokoa piennenetä eikä alueelle rakenneta nykyistä enemmän.

Helsinki-Seura ja Helsingin kaupunkisuunnitteluseura kiistivät marraskuussa 2005 virallisten pöytäkirjojen nojalla väitteet, ettei kyseinen alue kuulu Keskuspuistoon ja että sinne voi siksi rakentaa. Seurojen mukaan sekä KHO että kaupunginvaltuusto ovat todenneet yksiselitteisesti, että alue on osa Keskuspuistoa.

UKK-instituutin johtaja Mikael Fogelholm ja Peijaksen sairaalan ylilääkäri Pertti Mustajoki - molemmat Suomen johtavia terveysasiantuntijoita - varoittavat vähääkään vaikeuttamasta arkiliikuntaa tällä neljän hehtaarin puistoalueella. He viittaavat alueen haavoittuvaan sijaintiin
Mannerheimintien lähellä, väestön ikääntymiseen ja uhkaavaan mm. liikunnan vähenemisestä johtuvaan inhimilliseen ja taloudelliseen terveysaikapommiin, johon kukin voi itse vaikuttaa, jos siihen annetaan mahdollisuus.

Jussi Vapaasalo
Michael Perukangas

Taustatietoja ja kannanottoja: www.keskuspuisto.blogspot.com
Yhteyshenkilö Michael Perukangas, mperukan@welho.com, puh. 040-748 1437.