lauantaina, helmikuuta 26, 2011

Meren ja Keskuspuiston läheisyys nostavat asuntojen hintoja Helsingissä

Itä-Helsingissä meri ja Pohjois-Helsingissä Keskuspuisto ovat tärkeimpiä asuinympäristön parantajia, joista maksetaan myös asuntojen hinnoissa.

Meren hintoja nostava vaikutus syntyy usean eri tekijän summana: osalla kiinteistöistä on oma ranta, asunnoista on yleensä merinäköala ja ranta on miellyttävää ulkoilualuetta. Meren läheisyys nostaa asuntojen hintoja jonkin verran enemmän kuin Keskuspuisto (Vertaa kuvat 1 ja 2).

Keskuspuiston vaikutus asuntojen hintoihin ulottuu noin puolentoista kilometrin säteellä. Tällä vyöhykkeellä asunnot ovat 5–7 % kalliimpia kuin kauempana. Asuntojen hintoja nostava vaikutus on suurimmillaan noin 250 metrin etäisyydelle asti puistosta, minkä jälkeen hintavaikutus pienenee asteittain (Kuva 2).

Myös pienempien viheralueiden läheisyys nostaa asuntojen hintoja. Niiden vaikutus ulottuu kuitenkin vain 500 metrin etäisyydelle viheralueesta. Laajojen ulkoilualueiden vaikutus asuntojen hintoihin on selvästi pienempiä alueita suurempi, koska ne mahdollistavat monipuolisen virkistyskäytön ja parantavat asuinympäristön laatua muun muassa vähentämällä melua ja suodattamalla ilman epäpuhtauksia.

Laajojen ulkoilualueiden läheisyys ei vaikuta asuntojen hintoihin Itä-Helsingissä, mikä voi johtua siitä, että alueen ulkoilualueet liittyvät rantoihin. Siten rannan läheisyys ja sen hintaa nostava vaikutus kuvaa osittain myös ulkoilualueiden hyötyjä.

Tutkimus pohjautuu vuosien 2002–2004 asuntokauppoihin
Tutkimuksessa tarkasteltiin luontoalueiden vaikutusta asuntojen hintoihin Helsingissä kahdella tutkimusalueella, joista toinen sijaitsi Itä- ja toinen Pohjois-Helsingissä.

Perusaineistona käytettiin VTT:ltä saatuja kiinteistövälittäjien ylläpitämiä asuntojen hintoja vuosilta 2002–2004. Aineistoon kuului noin 220 rivitalo- ja 1100 kerrostalokauppaa Itä-Helsingistä sekä noin 300 rivitalo- ja 700 kerrostalo­kauppaa Pohjois-Helsingistä. Asuinympäristöä kuvaavat muuttujat mitattiin paikkatietoavusteisesti ilmakuvilta Helsingin yliopiston metsävarojen käytön laitoksella.

Tutkimusta rahoittivat ympäristöministeriö ja Suomen Akatemia. Tutkimuksen toteuttivat Metla ja Helsingin kaupungin tilastokeskus.

Artikkeli julkaistu alunperin Metlan uutiskirjeenä. Sen näkee myös klikkaamalla otsikkoa.

Ei kommentteja: