Kopioitu sellaisenaan Kaupunginhallituksen esityksestä; materiaaliin pääsee tutustumaan tarkemmin klikkaamalla otsikkoa. Sieltä löytyvät mm. havainnekuvat ja kartat. Suurin yksittäinen Keskuspuiston statukseen vaikuttava yksityiskohta suunnitelmassa on Kuninkaantammen alueen urheilukenttä.
KAARELAN RETKEILY- JA ULKOILUALUEEN YM. ALUEIDEN JA TUOMARINKYLÄN LÄHIVIRKISTYSALUEEN YM. ALUEIDEN ASEMAKAAVAN HYVÄKSYMINEN SEKÄ SAMOJEN KAUPUNGINOSIEN PUISTO- YM. ALUEIDEN (KESKUSPUISTON POHJOISOSA) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11905)
Khs 2009-1572
PÄÄTÖSEHDOTUS
Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 33. kaupunginosan (Kaarela, Maununneva) retkeily- ja ulkoilualueen, palstaviljelyalueen sekä maisemallisesti arvokkaiden peltoalueiden ja 35. kaupunginosan (Tuomarinkylä, Haltiala) lähivirkistysalueen, urheilu- ja virkistyspalvelujen alueen, retkeily- ja ulkoilualueen, luonnonsuojelualueiden, maisemallisesti arvokkaiden peltoalueiden ja vesialueen asemakaavan sekä 33. kaupunginosan (Kaarela, Maununneva, Hakuninmaa, Kuninkaantammi) puistoalueen ja retkeily- ja ulkoilualueen ja 35. kaupunginosan (Tuomarinkylä, Paloheinä, Haltiala) urheilu- ja virkistyspalvelujen alueen ja puisto- ja katualueiden asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 4.6.2009 päivätyn ja 28.1.2010 muutetun piirustuksen nro 11905 (A–D) mukaisena.
Liitteet
maanantaina, toukokuuta 31, 2010
keskiviikkona, toukokuuta 19, 2010
Kaupunkimaiset hiljaiset alueet ovat tärkeitä helsinkiläisille
Helsingin kaupungin ympäristökeskus
Tiedote 18.5.2010
Kaupunkimaiset hiljaiset alueet ovat tärkeitä helsinkiläisille
Helsingin kaupungin ympäristökeskuksessa on valmistunut selvitys Helsingin hiljaisia alueita käsitelleen asukaskyselyn tuloksista. Helsinkiläisten mielestä kaupunkiin kuuluu myös suhteellisen hiljaisia alueita. Niiden olemassaolo ja saavutettavuus on erittäin tärkeää. Hiljaisia alueita vastaajat löysivät etenkin suurehkoilta alueilta, hyvin tunnetuista metsistä, puistoista, rannoilta ja saarista.
Asukkailta kysyttiin hiljaisista alueista
Selvityksessä käsiteltiin asukaskyselyaineistoa, jossa tiedusteltiin helsinkiläisten kokemuksia asuinympäristön melusta, meluntorjunnasta ja Helsingissä sijaitsevista hiljaisista alueista. Kysely toteutettiintalvella 2007–2008 meluntorjunnan toimintasuunnitelman laatimisen yhteydessä posti- ja Internet-kyselynä. Vastauksia saatiin yhteensänoin 2 100. Vastaajia pyydettiin nimeämään paikkoja, joiden hiljaisuudella tai äänimaiseman rauhallisuudella on heille erityistä merkitystä.
Hiljaisuutta pidetään tärkeänä
Selvityksen mukaan helsinkiläiset pitävät hiljaisten alueiden olemassaoloa kaupungissa hyvin tärkeänä. Kaikkiaan 64 prosenttia vastaajista arvioi hiljaisten alueiden tärkeydeksi 8–10 asteikolla 1–10.
Vastaajista 69 prosenttia oli sitä mieltä, että Helsingistä löytyy hiljaisia tai äänimaisemaltaan rauhallisia paikkoja. Suurin osa oli nimennyt itselleen erityisen tärkeän paikan. Myös sanallisia kuvauksia alueista, niiden miellyttävistä ja ei-toivottavista äänistä ja muista arvoista esitettiin runsaasti.
Mainitut hiljaiset paikat keskittyivät suurehkoille alueille, hyvin tunnettuihin metsiin, puistoihin ja rantoihin sekä saariin. Keskuspuisto Laaksosta Haltialaan oli vastausten määrän mukaan tarkasteltuna selvä ykkönen. Seurasaari, Viikin-Vanhankaupunginlahden kokonaisuus sekä Vuosaaren metsä- ja ranta-alueet, Mustavuori, Uutelaja Kallahti, saivat myös runsaasti mainintoja. Erityinen hiljainen keidas on lähes liikenteetön Suomenlinna. Vantaanjoen varsi oli tärkeä hiljainen reitti kaupungin keskellä. Tärkeitä ovat myös pienet rauhallisuudet taskut sekä pienemmät esikaupunkivyöhykkeen suhteellisen hiljaiset viheralueet, jotka ovat saavutettavissa ilman henkilöautoa.
Ranta-alueet ja kaupungin ulkoilusaaret ovat erityisen tärkeitä alueita erityisesti tiiviisti rakennetussa kantakaupungissa. Myös Töölönlahti ympäristöineen mainitaan varsin usein hiljaisena alueena,vaikka puistoalue tosiasiassa onkin arkipäivinä varsin meluinen. Keskuspuiston laajat viheralueet ovat Pohjois-Helsingin tärkeimpiä hiljaisuuden alueita. Itä-Helsingissä omassa luokassaan olivat Vuosaaren alueen suurimmat rakentamattomat viheralueet.
Suhteellisen hiljaisen alueen kokemiseen ja arvostukseen vaikuttavat melutason lisäksi myös muut tekijät kuten alueen suuruus ja yhtenäisyys, sen saavutettavuus ja helppo pääsy. Vastauksissa kuvattiin paljon myös muita kuin äänimaisemaan liittyviä arvoja. Erityisen tärkeitä ominaisuuksia yhdessä suhteellisen hiljaisuuden kanssa olivat luontoarvot – luonnossa liikkumisen ja luonnonhavainnoinnin mahdollisuudet, luonnon monimuotoisuus – ja kulttuurimaiseman arvot.
Kyselyn tulosten perusteella äänimaisema koetaan erittäin merkityksellisenä osana virkistysalueiden laatua. Helsingin meluntorjunnan toimintasuunnitelman tavoite turvata kaupunkimaisten hiljaisten alueiden säilyminen ja alhaiset melutasot virkistysalueilla on kaupunkilaisille hyvin tärkeä.
Lisätietoja: ympäristötarkastaja Anu Haahla, puh. (09) 310 28916, anu.haahla@hel.fi Lähde: Jani Päivänen ja Paula Leppänen: Helsingin hiljaiset alueet -asukaskyselyn tuloksia. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksenjulkaisuja 5/2010.
Tiedote 18.5.2010
Kaupunkimaiset hiljaiset alueet ovat tärkeitä helsinkiläisille
Helsingin kaupungin ympäristökeskuksessa on valmistunut selvitys Helsingin hiljaisia alueita käsitelleen asukaskyselyn tuloksista. Helsinkiläisten mielestä kaupunkiin kuuluu myös suhteellisen hiljaisia alueita. Niiden olemassaolo ja saavutettavuus on erittäin tärkeää. Hiljaisia alueita vastaajat löysivät etenkin suurehkoilta alueilta, hyvin tunnetuista metsistä, puistoista, rannoilta ja saarista.
Asukkailta kysyttiin hiljaisista alueista
Selvityksessä käsiteltiin asukaskyselyaineistoa, jossa tiedusteltiin helsinkiläisten kokemuksia asuinympäristön melusta, meluntorjunnasta ja Helsingissä sijaitsevista hiljaisista alueista. Kysely toteutettiintalvella 2007–2008 meluntorjunnan toimintasuunnitelman laatimisen yhteydessä posti- ja Internet-kyselynä. Vastauksia saatiin yhteensänoin 2 100. Vastaajia pyydettiin nimeämään paikkoja, joiden hiljaisuudella tai äänimaiseman rauhallisuudella on heille erityistä merkitystä.
Hiljaisuutta pidetään tärkeänä
Selvityksen mukaan helsinkiläiset pitävät hiljaisten alueiden olemassaoloa kaupungissa hyvin tärkeänä. Kaikkiaan 64 prosenttia vastaajista arvioi hiljaisten alueiden tärkeydeksi 8–10 asteikolla 1–10.
Vastaajista 69 prosenttia oli sitä mieltä, että Helsingistä löytyy hiljaisia tai äänimaisemaltaan rauhallisia paikkoja. Suurin osa oli nimennyt itselleen erityisen tärkeän paikan. Myös sanallisia kuvauksia alueista, niiden miellyttävistä ja ei-toivottavista äänistä ja muista arvoista esitettiin runsaasti.
Mainitut hiljaiset paikat keskittyivät suurehkoille alueille, hyvin tunnettuihin metsiin, puistoihin ja rantoihin sekä saariin. Keskuspuisto Laaksosta Haltialaan oli vastausten määrän mukaan tarkasteltuna selvä ykkönen. Seurasaari, Viikin-Vanhankaupunginlahden kokonaisuus sekä Vuosaaren metsä- ja ranta-alueet, Mustavuori, Uutelaja Kallahti, saivat myös runsaasti mainintoja. Erityinen hiljainen keidas on lähes liikenteetön Suomenlinna. Vantaanjoen varsi oli tärkeä hiljainen reitti kaupungin keskellä. Tärkeitä ovat myös pienet rauhallisuudet taskut sekä pienemmät esikaupunkivyöhykkeen suhteellisen hiljaiset viheralueet, jotka ovat saavutettavissa ilman henkilöautoa.
Ranta-alueet ja kaupungin ulkoilusaaret ovat erityisen tärkeitä alueita erityisesti tiiviisti rakennetussa kantakaupungissa. Myös Töölönlahti ympäristöineen mainitaan varsin usein hiljaisena alueena,vaikka puistoalue tosiasiassa onkin arkipäivinä varsin meluinen. Keskuspuiston laajat viheralueet ovat Pohjois-Helsingin tärkeimpiä hiljaisuuden alueita. Itä-Helsingissä omassa luokassaan olivat Vuosaaren alueen suurimmat rakentamattomat viheralueet.
Suhteellisen hiljaisen alueen kokemiseen ja arvostukseen vaikuttavat melutason lisäksi myös muut tekijät kuten alueen suuruus ja yhtenäisyys, sen saavutettavuus ja helppo pääsy. Vastauksissa kuvattiin paljon myös muita kuin äänimaisemaan liittyviä arvoja. Erityisen tärkeitä ominaisuuksia yhdessä suhteellisen hiljaisuuden kanssa olivat luontoarvot – luonnossa liikkumisen ja luonnonhavainnoinnin mahdollisuudet, luonnon monimuotoisuus – ja kulttuurimaiseman arvot.
Kyselyn tulosten perusteella äänimaisema koetaan erittäin merkityksellisenä osana virkistysalueiden laatua. Helsingin meluntorjunnan toimintasuunnitelman tavoite turvata kaupunkimaisten hiljaisten alueiden säilyminen ja alhaiset melutasot virkistysalueilla on kaupunkilaisille hyvin tärkeä.
Lisätietoja: ympäristötarkastaja Anu Haahla, puh. (09) 310 28916, anu.haahla@hel.fi Lähde: Jani Päivänen ja Paula Leppänen: Helsingin hiljaiset alueet -asukaskyselyn tuloksia. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksenjulkaisuja 5/2010.
maanantaina, toukokuuta 17, 2010
sunnuntai, toukokuuta 09, 2010
keskiviikkona, toukokuuta 05, 2010
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)