Lääkärinkadun ja Mannerheimintien kulmauksesta alkavan Keskuspuiston lounaisen nurkan (kortteli 627, nk. Sherwoodin metsä) historiasta, nykytilasta ja kohtalosta ja vähän muustakin Keskuspuistosta.
torstaina, syyskuuta 29, 2011
perjantaina, syyskuuta 23, 2011
perjantaina, syyskuuta 09, 2011
Mielipiteeni Helsinkipuistosta
Helsinkipuistoksi kutsuttu alue on hyvin heterogeeninen. Osa siitä - Haltiala, Niskala, Tuomarinkylä - mielletään yleisesti Keskuspuistoksi. Tämä onkin ymmärrettävää, se kun liittyy saumattomasti Keskuspuistoon. Tätä aluetta tulisi kohdella kaupunkimetsänä, ja sen hoitoa ohjailla hallitun hoitamattomuuden periaate. Kaikkein parasta olisi kuitenkin liittää tämä osa viralliseen Keskuspuistoon, vastaten yleistä käsitystä. Lopulta tälle laajennetulle Keskuspuistolle ja muulle Helsinkipuistolle tulisi antaa kansallisen kaupunkipuiston status, ja tehdä tästä kaupunkimme brändivaltti aivan samaan tapaan kuin esimerkiksi Aulangosta Hämeenlinnassa.
Kaupunkilaisten näkemyksiä Helsinkipuistosta
Kaupunkisuunnitteluvirasto valmistelee yleissuunnitelmaa
Verkkokeskustelulla kerätään kaupunkilaisten näkemyksiä Helsinkipuistosta
Kaupunkisuunnitteluvirasto valmistelee Helsinkipuiston yleissuunnitelmaa.
Suunnittelun tueksi kaupunkilaisilta kysytään, millaiseksi Helsinkipuiston
tulisi kehittyä? Mitä uutta Helsinkipuisto voisi tarjota vapaa-ajan
viettoon, kulkureittinä tai retkikohteena?
Keskusteluun voi osallistua verkossa, osoitteessa www.ksv.hel.fi/keskustelut (klikkaamalla tämän bloggauksen otsikkoa)
Keskustelupalsta avautuu torstaina 8.9. ja on avoinna 29.9. asti. Saadut
kommentit analysoidaan, ja niistä laaditaan yhteenveto jatkosuunnittelussa
hyödynnettäväksi. Yhteenveto esitellään myös kaupunkisuunnittelulautakunnalle.
Avoin keskustelutilaisuus järjestetään näyttely- ja infotila Laiturilla,
vanhalla linja-autoasemalla osoitteessa Narinkka 2, keskiviikkona 14.9. klo
17.30.
Helsinkipuisto on 20 kilometrin pituinen puistovyöhyke pääkaupungin
ytimessä. Se ulottuu kaupungin pohjoisrajalta Haltialasta Vantaanjokea ja
merenlahtia seuraten etelään Helsingin edustan saaristoon.
Helsinkipuiston yleissuunnitelmaan kootaan tavoitteet ja toimenpiteet
puiston kehittämiseksi. Yleissuunnitelma ohjaa alueen tarkempaa
jatkosuunnittelua, asemakaavoitusta ja hoidon suunnittelua.
Tavoitteena lisätä myös toimintaa ja tapahtumia
Lukuisten arvokkaiden maisema-, luonto- ja kulttuurikohteiden suojelun
lisäksi Helsinkipuistoon on tavoitteena kehittää aktiivista toimintaa ja
tapahtumia. Uusien toimintojen tulee tukea puiston arvoja, eivätkä ne saa
heikentää merkittäviä luonnonarvoja ja ulkoilureittien jatkuvuutta.
Palvelutarjonnan kehittämisessä painotetaan kaikille avointa
virkistyskäyttöä, jota voisivat edustaa esimerkiksi onki- ja
istuskelulaiturit, kanoottivuokraus tai kahvilatoiminta. Helsinkipuistoon
suunnitellaan myös teemallisia reittejä, jotka esittelevät historiaa,
luontoa, maisemaa ja puutarhakulttuuria.
Yleissuunnitelmassa esitetään Helsinkipuistoon muutama tärkeä pääreitti,
joilla on oma luonteensa. Puistokokonaisuuden yhdistää runkoreitti, joka
kulkee Helsinkipuiston metsäisiltä alueilta Haltialasta Vantaanjoen
itärannan ja urbaanien Helsinginniemen rantojen kautta aina Hernesaareen
saakka.
Vantaanjoen itäpuolen rantareittiä voitaisiin kehittää pyöräilyn
valtaväyläksi, joka liittyisi sujuvasti aktiviteetteihin, kuten
uintipaikkoihin, kenttiin ja rantapuistoihin. Länsirantaa pitkin taas voisi
kulkea luonteeltaan rauhallisempi maisemareitti. Vanhankaupunginselän
kierroksesta voidaan kehittää jatkossa merkittävä yhtenäinen alueellinen
virkistysreitti.
Helsinkipuiston lähtökohdat vaihtelevat huomattavasti puiston osasta
toiseen. Yleissuunnitelmassa Helsinkipuisto onkin jaettu kuuteen
osa-alueeseen, joille kullekin määritellään omat kehittämisperiaatteensa ja
roolinsa osana kokonaisuutta. Esimerkiksi Kruunuvuorenselälle on ideoitu
merellisiä matkailupalveluita. Julkinen venereitti avaisi hienon saariston
nykyistä paremmin matkailijoille ja kaupunkilaisille. Pohjoisempana taas
Vantaanjoen ylittäviä yhteyksiä voitaisiin parantaa ja siltoja ja alikulkuja
kohentaa esimerkiksi valaistuksen ja muotoilun keinoin.
Mikä on Helsinkipuisto?
>
Helsinkipuisto määriteltiin Yleiskaava 2002:ssa. Puiston käsite on laaja:
kokonaisuuteen kuuluu viheralueiden lisäksi rakennettua kulttuuriympäristöä
ja laajoja vesialueita.
Helsinkipuisto läpäisee koko kaupungin pohjois-eteläsuunnassa.
Helsinkipuisto on luonteeltaan rakennetun kaupunkiympäristön ja
luonnonympäristön kohtaamispaikka. Se on aktiivinen ja urbaani kokonaisuus,
johon kuuluu myös laajoja luonnonmukaisia alueita.
Helsinkipuisto on maisemiltaan ja luonnoltaan monimuotoinen. Pohjoisimmat
osat Haltialassa liittyvät saumattomasti Keskuspuistoon.
Vantaanjokilaaksossa on perinteisiä kulttuurimaisemia, kartanoita ja
huviloita puutarhoineen sekä maatiloja peltoineen. Lisäksi siellä on lähes
luonnontilaisia metsiä ja rantoja. Vanhankaupunginselän – suojaisan
sisälahden – toinen puoli on merkittävä lintujensuojelualue ja toinen uusi
urbaani rantapuistovyöhyke. Kruunuvuorenselkä on saarien ja mantereen
rajaama selkävesi, jonka länsirannan maisemia Helsingin keskustan
rakennukset hallitsevat. Saaristo edustaa puiston merellisintä luontoa.
Lisätietoja:
>
maisema-arkkitehti Jouni Heinänen, kaupunkisuunnitteluvirasto, puh. 09 310
37257
Tiina Antila-Lehtonen
Vuorovaikutussuunnittelija
Kaupunkisuunnitteluvirasto
Kansakoulukatu 3
PL 2100, 00099 Helsingin kaupunki
p. 09 310 37436 / 050 366 7423
tiina.antila-lehtonen@hel.fi
Kaupunkisuunnitteluvirasto
Verkkokeskustelulla kerätään kaupunkilaisten näkemyksiä Helsinkipuistosta
Kaupunkisuunnitteluvirasto valmistelee Helsinkipuiston yleissuunnitelmaa.
Suunnittelun tueksi kaupunkilaisilta kysytään, millaiseksi Helsinkipuiston
tulisi kehittyä? Mitä uutta Helsinkipuisto voisi tarjota vapaa-ajan
viettoon, kulkureittinä tai retkikohteena?
Keskusteluun voi osallistua verkossa, osoitteessa www.ksv.hel.fi/keskustelut (klikkaamalla tämän bloggauksen otsikkoa)
Keskustelupalsta avautuu torstaina 8.9. ja on avoinna 29.9. asti. Saadut
kommentit analysoidaan, ja niistä laaditaan yhteenveto jatkosuunnittelussa
hyödynnettäväksi. Yhteenveto esitellään myös kaupunkisuunnittelulautakunnalle.
Avoin keskustelutilaisuus järjestetään näyttely- ja infotila Laiturilla,
vanhalla linja-autoasemalla osoitteessa Narinkka 2, keskiviikkona 14.9. klo
17.30.
Helsinkipuisto on 20 kilometrin pituinen puistovyöhyke pääkaupungin
ytimessä. Se ulottuu kaupungin pohjoisrajalta Haltialasta Vantaanjokea ja
merenlahtia seuraten etelään Helsingin edustan saaristoon.
Helsinkipuiston yleissuunnitelmaan kootaan tavoitteet ja toimenpiteet
puiston kehittämiseksi. Yleissuunnitelma ohjaa alueen tarkempaa
jatkosuunnittelua, asemakaavoitusta ja hoidon suunnittelua.
Tavoitteena lisätä myös toimintaa ja tapahtumia
Lukuisten arvokkaiden maisema-, luonto- ja kulttuurikohteiden suojelun
lisäksi Helsinkipuistoon on tavoitteena kehittää aktiivista toimintaa ja
tapahtumia. Uusien toimintojen tulee tukea puiston arvoja, eivätkä ne saa
heikentää merkittäviä luonnonarvoja ja ulkoilureittien jatkuvuutta.
Palvelutarjonnan kehittämisessä painotetaan kaikille avointa
virkistyskäyttöä, jota voisivat edustaa esimerkiksi onki- ja
istuskelulaiturit, kanoottivuokraus tai kahvilatoiminta. Helsinkipuistoon
suunnitellaan myös teemallisia reittejä, jotka esittelevät historiaa,
luontoa, maisemaa ja puutarhakulttuuria.
Yleissuunnitelmassa esitetään Helsinkipuistoon muutama tärkeä pääreitti,
joilla on oma luonteensa. Puistokokonaisuuden yhdistää runkoreitti, joka
kulkee Helsinkipuiston metsäisiltä alueilta Haltialasta Vantaanjoen
itärannan ja urbaanien Helsinginniemen rantojen kautta aina Hernesaareen
saakka.
Vantaanjoen itäpuolen rantareittiä voitaisiin kehittää pyöräilyn
valtaväyläksi, joka liittyisi sujuvasti aktiviteetteihin, kuten
uintipaikkoihin, kenttiin ja rantapuistoihin. Länsirantaa pitkin taas voisi
kulkea luonteeltaan rauhallisempi maisemareitti. Vanhankaupunginselän
kierroksesta voidaan kehittää jatkossa merkittävä yhtenäinen alueellinen
virkistysreitti.
Helsinkipuiston lähtökohdat vaihtelevat huomattavasti puiston osasta
toiseen. Yleissuunnitelmassa Helsinkipuisto onkin jaettu kuuteen
osa-alueeseen, joille kullekin määritellään omat kehittämisperiaatteensa ja
roolinsa osana kokonaisuutta. Esimerkiksi Kruunuvuorenselälle on ideoitu
merellisiä matkailupalveluita. Julkinen venereitti avaisi hienon saariston
nykyistä paremmin matkailijoille ja kaupunkilaisille. Pohjoisempana taas
Vantaanjoen ylittäviä yhteyksiä voitaisiin parantaa ja siltoja ja alikulkuja
kohentaa esimerkiksi valaistuksen ja muotoilun keinoin.
Mikä on Helsinkipuisto?
>
Helsinkipuisto määriteltiin Yleiskaava 2002:ssa. Puiston käsite on laaja:
kokonaisuuteen kuuluu viheralueiden lisäksi rakennettua kulttuuriympäristöä
ja laajoja vesialueita.
Helsinkipuisto läpäisee koko kaupungin pohjois-eteläsuunnassa.
Helsinkipuisto on luonteeltaan rakennetun kaupunkiympäristön ja
luonnonympäristön kohtaamispaikka. Se on aktiivinen ja urbaani kokonaisuus,
johon kuuluu myös laajoja luonnonmukaisia alueita.
Helsinkipuisto on maisemiltaan ja luonnoltaan monimuotoinen. Pohjoisimmat
osat Haltialassa liittyvät saumattomasti Keskuspuistoon.
Vantaanjokilaaksossa on perinteisiä kulttuurimaisemia, kartanoita ja
huviloita puutarhoineen sekä maatiloja peltoineen. Lisäksi siellä on lähes
luonnontilaisia metsiä ja rantoja. Vanhankaupunginselän – suojaisan
sisälahden – toinen puoli on merkittävä lintujensuojelualue ja toinen uusi
urbaani rantapuistovyöhyke. Kruunuvuorenselkä on saarien ja mantereen
rajaama selkävesi, jonka länsirannan maisemia Helsingin keskustan
rakennukset hallitsevat. Saaristo edustaa puiston merellisintä luontoa.
Lisätietoja:
>
maisema-arkkitehti Jouni Heinänen, kaupunkisuunnitteluvirasto, puh. 09 310
37257
Tiina Antila-Lehtonen
Vuorovaikutussuunnittelija
Kaupunkisuunnitteluvirasto
Kansakoulukatu 3
PL 2100, 00099 Helsingin kaupunki
p. 09 310 37436 / 050 366 7423
tiina.antila-lehtonen@hel.fi
Kaupunkisuunnitteluvirasto
tiistaina, syyskuuta 06, 2011
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)