Keskuspuiston säilyminen on äänestäjien käsissä

Juttu on julkaistu Töölöläinen-lehdessä lauantaina 11.10 ja Kamppi&Eira -lehdessä 15.10.

Ei enää palaakaan Keskuspuistosta! –kansalaisliike järjesti jälleen Laaksossa, nk. Lääkärinkadun alueella, Keskuspuiston lounaisimmassa kulmassa kansalaisjuhlan lauantaina 4.10 kello 12-15. Puistojuhlassa, jonka tunnelmaa ja taistelumoraalia nostattivat Jussi Raittinen ja Siboné Oroza, kävi kolmessa tunnissa kolmatta sataa ihmistä eri puolilta Helsinkiä allekirjoittamassa Kaupunkimetsäliikkeen kunnallisen kansanäänestysaloitteen kaupunkimetsien suojelemisesta virkistyskäytössä.

Henkeä yllättäen hienoksi äityneessä syyssäässä nosti lupaava väliaikatieto Kaupunkisuunnitteluvirastosta: kaupungin asuntopulaa helpottamaan aiottu, kolmen ja puolen hehtaarin alueelle suunniteltu nk. kaupunkivillojen rakennushanke muutamalle sadalle onnekkaalle on pantu toistaiseksi jäihin. Tähän asti tämä Keskuspuiston nakerrushanke on pysynyt elossa, kiitos kaupunkisuunnittelulautakunnan 5-4 niukan demari -ja kokoomusenemmistön, josta Kokoomuksessa tosin onneksi on yksittäisiä soraääniä, jotka ymmärtävät sen, että viheralueet on kannattavinta säilyttää virkistyskäytössä.

Arvovaltaiset vieraat alleviivasivat Keskuspuiston merkitystä Helsingin tärkeimpänä virkistyskäytössä olevana viheralueena. Keskuspuistoa puolustivat oikeusministeri Tuija Brax (vihr.), kansanedustaja Sanna Perkiö (kok.), RKP:n varapuheenjohtaja Nils Torvalds, kansanterveystieteen dosentti Karri Silventoinen, kaupunkisuunnittelulautakunnan nykyiset jäsenet Mari Puoskari (vihr.) ja Eija Loukoila (vas.) ja entinen jäsen, kansanedustaja Paavo Arhinmäki (vas.).

Keskuspuistoa eivät kuitenkaan uhkaa ainoastaan Lääkärinkadun villat, vaan sitä kaventavat myös tuleva Kuninkaantammen asuinalue pohjoisessa Keskuspuistossa ja Hakamäentien ”perusparannus” ja sitä nakertaa sisältäpäin Rakennusviraston metsänhoitokäytäntö, jossa kaupunkiluonto saa säälimättä kirveestä.

Kansanliikuttaja Tahko Pihkalan mukaan säännöllinen arkiliikunta pitää lääkärin loitolla, etenkin jos Pihkalan tavoin pääsee kotiovelta suoraan Keskuspuistoon. Lääkärinkadun alue ei kuitenkaan ole vain laaksolaisten oma liikunta- ja luontoparatiisi, vaan helsinkiläisten ulkoilijoiden laajalti käyttämä portti Keskuspuistoon. Erityisesti kantakaupungin niukoista ja suosituista virkistysalueista täytyy pitää kiinni.

Arkkitehti Bertel Jungin luomus, Keskuspuisto, täyttää vuonna 2011 sata vuotta. Kuten New Yorkinkin esikuvansa, Keskuspuisto tarkoitettiin yleiseksi nautintaoikeudeksi. Jung varoitti myöhempiä sukupolvia vaarantamasta tätä oikeutta uhraamalla kansanterveydellisesti tärkeät virkistysalueet liikenneväylille tai rakennushankkeille pikavoiton toivossa.

Jung kääntyisi haudassaan, jos hän tietäisi elämäntyönsä olevan uhattuna. Toivoa sopii, että kuntavaalit hautaavat hankkeen lopullisesti, ja Helsingin virkistysalueiden turvaksi perustettaisiin virkistysalueiden turvaksi kansallinen kaupunkipuisto, jonka ydin olisi Keskuspuisto.

Oikeus Keskuspuistoon!

Helsingin valtuustoryhmistä Vihreät, Vasemmistoliitto ja Keskusta ovat esittäneet kannanotot, joiden mielestä Keskuspuistoa ei saa nakertaa, Lääkärinkadun alueelta eikä muualtakaan. Viis siitä, että kyseinen alue ei kaupunkisuunnittelulautakunnan 5-4 enemmistön mukaan kuulu viralliseen Keskuspuistoon; sillä on voimassaoleva puistoasemakaava ja Helsingin kaupungin kartoissa se kuuluu Keskuspuistoon, puhumattakaan yleisestä mielipiteestä.

Jos Keskuspuiston nakertaminen sallitaan sen keskeiseltä reuna-alueelta, joka on portti Keskuspuistoon, tämä tekee helpommaksi sen nakertamisen muualtakin.

Suunnitellut kaupunkivillat noin 200-300 asukkaalle eivät ole vastaus kohtuuhintaisten asuntojen tarpeeseen, eikä se hyöty, jonka kaupunki saa kaavoittamalla asuntoja parillesadalle hyvätuloiselle, ole mitenkään verrattavissa siihen pitkän tähtäimen myös taloudelliseen hyötyyn, joka Keskuspuistolla on virkistysalueena, joka on elintärkeä kuntalaisten arkiliikunnalle ja ennaltaehkäisevälle terveydenhoidolle.

Tahko Pihkala asui Laaksossa, ja hänen mielestään liikunta pitää voida aloittaa omalta kotiovelta. Tämä on vielä mahdollista Laaksossa, ellei aluetta kaavoiteta asuinrakennuksille.

Olen ollut tekemässä Länsi-Helsingin Vihreiden aloitetta kansalllisesta kaupunkipuistosta, johon kuuluisi myös Lääkärinkadun alue osana Keskuspuistoa. Jos tulen valituksi kaupunginvaltuustoon, tulen tekemään kaikkeni, jotta tämä aloite etenisi valtuustossa.