Kirjoitus on julkaistu Presson Debatti-osastolla 3.12.2005
Laaksoon suunniteltu uusi asuinalue huolestuttaa, koska kyseessä on äärettömän tärkeä, vilkkaasti käytetty ulkoilualue ja osa keskuspuistoa. Tämä rakennushanke edustaa epäloogista ja lyhytnäköistä kaupunkipolitiikkaa.
Alueen ovat hyväksyneet osaksi keskuspuistoa sekä Korkein hallinto-oikeus (KHO) että kaupunginvaltuusto. KHO kielsi perusteluissaan 1973 kaupunkia rakentamasta alueelle syöpäsairaalaa ja asuntolaa. Valtuusto hyväksyi 1981 alueelle puistoasemakaavan ja perusteli sitä näin: ”Kaava-alueen puistoalue on osa keskuspuistoa, joten asukkailla on hyvät yhteydet myös laajemmille ulkoilu- ja urheilualueille.” Asia on siten yksiselitteinen. Valtuusto on myös 2003 hyväksynyt ponnen, jonka mukaan keskuspuistoa ei saa nakertaa.
Yleiskaava ei pakota rakentamaan alueelle mitään, se vain mahdollistaa rakentamisen. Nyt asemakaavavaiheessa on tärkeää kuunnella helsinkiläisten näkemyksiä alueen nykyisestä käyttötarkoituksesta.
On ekologista rakentaa tiiviisti, mutta ei tiivistä rakentamista voida toteuttaa ekologisuuden nimissä ihan missä tahansa. Muutaman matalan kaupunkivillan rakentaminen keskuspuistoon vastaa vain kymmentä prosenttia kaupungin asunto-ohjelman yhden vuoden tavoitteesta. Rakentamalla arviolta sata asuntoa, parkkipaikat ja autotie keskuspuistoon emme ratkaise asuntopulaa Helsingissä. Sen sijaan menetämme ikiajoiksi lasten kiipeilykalliot, erittäin uhanalaisen lehtonadan, tärkeät ja vilkkaat kevyen liikenteen reitit, kaupunkimetsää ja -luontoa.
Suunnitteilla on viiden vuoden rakennusprojekti. Viereinen puisto ja leikkipuisto, skeittiramppi ja urheilukentät olisivat pölyssä ja melussa koko sen ajan. Vaikutukset eivät ulottuisi vain suunnitteilla olevaan neljän hehtaarin asuinalueeseen, vaan paljon pidemmälle keskuspuistoon.
Kirsikka Bonsdorff
Varakaupunginvaltuutettu (vihr.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti