keskiviikkona, syyskuuta 27, 2006

KAUPUNKIMETSÄLIIKKEEN NÄYTTELY 2.-13.10.2006


KAUPUNKIMETSÄLIIKKEEN NÄYTTELY 2.-13.10.2006

Helsingin jäljellä olevia kaupunkimetsiä suojelevat liikkeet

Myllypuron metsän puolesta
Pro Mustavuori
Meri-Rastilan rantametsän puolustajat
Pro Kruunuvuori
Pro Stansvik
Ei enää palaakaan Keskuspuistosta
Pro Uutela
Malminkartanon metsän puolustajat


järjestävät valokuva-, videohaastattelu- ja pienoismallinäyttelyn
puolustamistaan Helsingin viimeisistä metsiköistä. Nämä ovat kaupungin
keuhkot. Helsingin ainutlaatuisuus maailman pääkaupunkien joukossa on sen
luonnonläheisyys. Toisen puolen luonnosta muodostaa meremme, mutta toisen
puolen pohjoinen havumetsä. Kaupunkimetsäliike vastustaa kaavoituksen
lyhytnäköisyyttä. Rakentamiselle on haluttu uhrata viimeisetkin jäljellä
olevat metsät Helsingissä.


Näyttely avataan torstaina 5. lokakuuta klo 17 Helsingin kaupungin
työväenopiston Itäisen alueopiston tiloissa (Stoa, Itäkeskus, Turunlinantie 1).

Näyttelyn avaa kaupunkiaktivisti Ritva Hartzell. Muusta ohjelmasta vastaavat
Meri-Rastilan ala-asteen lapset, jotka lausuvat runojaan metsistä ja eläimistä.


Ei meidän metsää kaataa saa
Se on tärkeä meille
Pulkkamäki menis pois
Ei se hauskaa meistä ois
Mitä tehtäis jos metsä kaadettais?

No enpä itsekään tiedä
Ei hiihtomäkee enää ois
Ja puput muuttais pois

Ei metsää saa kaataa!
(Ajatusta en siedä)

Nea, Meri-Rastilan ala-aste 5A (2005)

tiistaina, syyskuuta 26, 2006

EI ENÄÄ PALAAKAAN KESKUSPUISTOSTA! sunnuntaina 8.10 kello 13 Lääkärinkadun ja Mannerheimintien kulmauksesta alkavalla osalla Keskuspuistoa


Kuva: Juha Jakonen. 6.11. 2005 järjestettyyn Ei enää palaakaan Keskuspuistosta -kansanjuhlaan osallistui noin 1000 ihmistä, koleasta ilmasta huolimatta.

KUTSU

Olette kaikki lämpimästi tervetulleita Lääkärinkadun puistossa 8.10. klo 13-15
järjestettävään Ei enää palaakaan Keskuspuistosta! -tapahtumaan. Lääkärinkadun
ja Mannerheimintien kulmasta alkavassa puistossa vietetään Keskuspuiston
suojelupäivää sunnuntaina 8.10. klo 13-15. Ohjelmassa paitojen ja kassien
painatusta Kumppanuustalo Horisontin kankaanpainopajan ohjaajan, artesaani
Satu Linnolahden opastamana, kaupunkilaisten ja terveysliikunnan
asiantuntijoiden kannanottoja, mahdollisuus kunnallispoliitikkojen tapaamiseen
ja muuta mukavaa. Puuhahenkilöinä allekirjoittanut sekä Kirsikka Bonsdorff.

Ei enää palaakaan Keskuspuistosta -logon voi tarkistaa oikean palkin linkeistä, joissa se on ylimpänä. Logon voi painaa mainiosti esimerkiksi omaan huppariin, yksiväriseen puseroon, t-paitaan, kankaiseen kassiin; paikalla on jonkin verran yksivärisiä t-paitoja (useita värivaihtoehtoja), mutta mukaan voi ja kannattaa tuoda oma vaate tai kassi, johon logon voi paikan päällä painaa varsin helposti.


Viestiä pitää levittää!

maanantaina, syyskuuta 25, 2006

Minun pääkaupunkijuoksuni



Kuva: Paavo J. Airaksinen

Vuodesta -90 olen juossut vaihtelevasti 0-90 kilometrin viikkotahtia, Keskuspuistossa tuhansia ellen kymmeniä tuhansia kilometrejä. Numerolappu rinnassa en ole juossut vuoden -99 Helsinki City Maratonin, jolloin ajalla 3.44.14 sijoituin miesten yleisen sarjan sijalle 476, yhteiskilpailussa sijalle 901. Viime vuosina juoksemani kilometrimäärät ovat olleet yleisesti laskussa, ja tavoitteellisen juoksu-urheilun sijasta juoksen lähinnä omaksi ilokseni, puhdistautuakseni, rentoutuakseni ja tyhjentääkseni mieleni.

Pääkaupunkijuoksuun osallistuin nyt ensimmäistä kertaa. Koska Keskuspuiston kapeille poluille oli ahtautunut tuhansia juoksijoita, ryntäsin heti nopeimman pääryhmän perässä, tarkoituksenani päästä eroon mahdollisimman pian runsaslukuisimmasta pääjoukosta. Keskuspuiston minulle niin rakkaat ja raikkaat metsäpolut tuudittivatkin minut valheelliseen vauhdin hurmaan, ja suunnilleen 4-5 kilometrin kohdilla ymmärsin että alkuvauhtini oli liian kova. Paljon selkiä painui juoksun aikana ohitseni, mutta otin sentään jokusen itseänikin malttamattomammin aloittaneen kiinni. Jossiteltavaksi jää, kuinka paljon loppuaikani olisi ollut parempi jos olisin malttanut kiiruhtaa hitaammin. Maalissa olin lopulta miesten yleisen sarjan 194. ajalla 1.55.48, mistä ei jää muuta kuin parannettavaa tuleviin koitoksiin.

perjantaina, syyskuuta 22, 2006

33. Pääkaupunkijuoksu Keskuspuistossa su 24.9 klo 13

Blogin ylläpitäjä, minä, Michael Perukangas juoksen puolimaratonin vihreässä Ei enää palaakaan Keskuspuistosta -t-paidassa. Juoksun jälkeen minulta voi kysyä lisätietoja Keskuspuiston kaavoitussuunnitelmista, siitä, kuinka maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen pääkaupungin sydämeen asti ulottuva ulkoilumetsä raiskataan lyhytnäköisen voitontavoittelun toivossa rikkaiden asuntoalueiksi. Haastan samalla sinut mukaan pelastamaan Keskuspuistoa tulevienkin sukupolvien ulkoilumetsänä; sunnuntaina 8.10 alkaen kello 13 Laaksossa, Keskuspuiston lounaisreunalla tempaistaan näyttävästi Keskuspuiston puolesta.

lauantaina, syyskuuta 09, 2006

EI ENÄÄ PALAAKAAN KESKUSPUISTOSTA! sunnuntaina 8.10 Lääkärinkadun puistossa


Lääkärinkadun puiston kohtalo

Keskuspuistoon pääsee suoraan Urheilukadun päästä, Tullinpuomin kohdalta. Se on uskomaton onni, hieno asia, joka pelastaa Tullinpuomin pahimmalta melu- ja pienhiukkassaasteelta. Tullinpuomin ilmanlaatu on koko maan huonoin. Surkea.

Tätä keskuspuiston aluetta käyttävät aktiivisesti työmatkapyöräilijät välillä Etelä-Helsinki-Vantaan raja, koiranomistajat, hiihtäjät, pulkkailijat, päiväkotiryhmät (erityisen ahkerasti), koululaisryhmät Ruskeasuolta, Taka-Töölöstä ja Meilahdesta, Laakson sairaalan ja terveyskeskuksen asiakkaat, HYKSin työntekijät, muut työpaikkalounastajat ja niin edelleen.

Alueen reunalla sijaitsee kaupunginosan suurin leikkipuistokokonaisuus, viime vuosina upeaksi remontoitu ja rakennettu Tullinpuomin leikkialue, joka toimii myös koululaisten iltapäiväkerhona, kaupunkilaisten perheiden leikki-, uima- ja ruokailupaikkana. Asukaspuistossa järjestetään ohjattua liikuntaa, muskareita ja niin edelleen. Laakson "lasten keskuksessa" on lisäksi jalkapallokenttä ja skeittiramppi nuorille. Skeittiramppi on kovassa käytössä.

Leikkipuisto on rakennettu suojaisten kallioiden kupeeseen, jotta lapset voivat rakentaa majojaan ja leikkiä inkkaria ja länkkäriä. Se on todellinen vihreä etuoikeus Mannerheimintien varrella asuville kaupunkilaislapsille ja heidän kehittyville keuhkoilleen!

MITÄ SEURAAVAKSI TAPAHTUU?

Tämän Lääkärinkadun puistoksi ristityn alueen kohtalon ratkaisee kaupunkisuunnittelulautakunta tänä syksynä. Ulkoilupuiston paikalle nousee kaupunkivilloja - tai sitten ei. Rakennustyömaa valtaa alueen viideksi vuodeksi, mikäli sille annetaan lupa. Leikkipuiston toiminta rampautuu koko täksi ajaksi ja myös sen jälkeen. Kalliot räjäytetään ja paikalla leijuu pölypilvi, joka yskittää ja masentaa. Kerrostalot varjostavat entisen metsän.

Syynä keskuspuiston nurkanvaltaukseen on esitetty vanha osayleiskaava, jossa alue jätettiin virallisen keskuspuiston alueen ulkopuolelle. Helsingin kaupunki halusi rakentaa paikalle sairaalarakennuksen. Optio rakentamiselle jäi vielä yleiskaava 2002:kin, vaikka kaupunki oli jo ajat sitten luopunyt sairaalahankkeestaan KHO (korkein hallinto-oikeus) määräyksestä. KHO perusteli alueen olevan tärkeämpi virkistykäytössä.

Helsingin viheralueita arvostavat ihmiset ovat olleet raivoissaan kaupunkisuunnitteluviraston suunnitelmista rohmuta tämä tärkeä alue yleisestä ulkoilukäytöstä kaupunkivillojen takapihaksi ja omaisuudeksi. Keskuspuistoa pidetään pyhänä, siihen ei saa koskea, sitä ei saa myydä rakennusliikkeille, sitä ei saa nakertaa. Ei enää palaakaan Keskuspuistosta! Vetoomukset, asukastapahtumat ja yhteydenotot eivät todellakaan ole saaneet lautakunnan päätä kääntymään. Keskustelua in käyty julkisuudessa kuitenkin vilkkaasti.

En luota lautakunnan kok-dem-enemmistön pään kääntymiseen edes rauhoitetun lehtonadan takia, saati ihmisten vahvojen mielipiteiden myötä. He ovat tottuneet rakentamisen vastustajiin, heitä ärsyttää asukasvastarinta perusteluineen, heitä huolestuttaa viheralueiden riittävyyttä enemmän asuntojen riittävyys veronmaksajille. Näin he oikeuttavat äänestyspäätöksensä. Musta on heille mustaa ja valkoinen valkoista. Uusia asuntoja sekä tärkeiden viheralueiden säästämistä ei voida Helsingissä muka toteuttaa yhtaikaa. Surullista sokeutta - kyllä voidaan.

Olo ei ole toiveikas, sillä vastikään lautakunta päätti jättää nk. virallisen keskuspuiston ilman osayleiskaavaa, vaikka osayleiskaavan laatimista on suunniteltu määrätietoisesti jo vuositolkulla. Viesti on selvä. Keskuspuiston kokonaisuus jäi yllättäen ilman yhteistä rajaa, ja kutakin keskuspuiston aluetta käsitellään jatkossakin yksittäisenä palana. Nakertaminen voi jatkua. Keskuspuiston viheralueilla ei ole edes osayleiskaavan suomaa lainvoimaa. Asemakaavoja voidaan "tarpeen tullen" muuttaa. Sehän on keino täydennysrakentaa tonttipulasta kärsivään Helsinkiin.

Lääkärinkadun puiston kohtalon myötä sinetöidään koko keskuspuiston tuleva kohtalo: onko se reservi, josta napata alueita asumiseen "tarpeen mukaan" vai rauhoitettu vihreä virkistysalue ja pääkaupungin keuhkot. Siitä päätetään nyt.

OTA KANTAA: Tervetuloa sunnuntaina 8.10. Lääkärinkadun puistoon painamaan ilmaiseksi omaan vaatteeseen tai kauppakassiin logo: EI ENÄÄ PALAAKAAN KESKUSPUISTOSTA!

Kirsikka Bonsdorff
www.kirsikka.info

6.11.2005 pidettyyn Ei enää palaakaan Keskuspuistosta -kansanjuhlaan osallistui koleallakin säällä noin 1000 ihmistä vauvasta vaariin. Paikalla nähtiin myös hevosia ja muutama poliitikko.

Joukkoliikennefoorumi: keskustelua ns.perheasuntojen tarpeesta.



Kaavoituskeskustelua, vertailukohtina Malmin lentokenttä, Sipoo ja Lääkärinkadun alue Keskuspuistosta. Matti Vanhanen on ryhtynyt puolustamaan Malmia; kuka pelastaisi lehtonadan, puhumattakaan niistä Meilahden vanhuksista, joiden ainoa elämänilon lähde Keskuspuisto on tai niistä lapsista, joiden ainoa kontakti se on luontoon? Aikuisethan kykenevät puolustautumaan itsekin...

Kuva: Juha Jakonen

perjantaina, syyskuuta 08, 2006

Radio Helsinki: Unelmien Helsinki 4.11.2005. Michael Perukankaan haastattelu.


Ohjelman alusta 1 tunti, 8 minuuttia ja 15 sekuntia.
Tämän jälkeen saamme Laura Rädyn (kok.) vastineen. Laura Räty asui ohjelman esittämisen aikana Mannerheimintien varressa Keski-Töölössä, "aivan Keskuspuiston vieressä". Rädyn tulkinta Keskuspuiston aluerajauksesta on siis kaupunkisuunnittelulautakunnan ja -viraston virallista tulkintaa laajempi, tai sitten "vieressä" on yllättävän venyvä käsite.

Laura Rädyn jälkeen seuraa kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja Maija Anttilan (SDP) vastine. Maija Anttilan tulkinta Keskuspuiston aluerajauksista on toinen kuin Helsingin kaupunginvaltuuston päätöksessä vuodelta 1981, jonka mukaan nyt kaavoitettavaksi osoitettava alue on Keskuspuistoa, puhumattakaan korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä 12.11.1973, jonka mukaan alue on Keskuspuistoa. Anttilan mukaan alueelle olisi suunniteltu asuntoja 100 ihmiselle, ja tämä hänen mukaansa tyydyttäisi Yleiskaavan vuotuisesta asuntorakentamistavoitteesta 10%. Kuitenkin Yleiskaavassa on varaus 3500 vuotuisen asunnon rakentamiseen. Koulun laskuoppia tämä tulkinta ei vastaa.

Kuva: Juha Jakonen

perjantaina, syyskuuta 01, 2006

Ei enää palaakaan Keskuspuistosta: t-paita



Ihmisiä uhmaamassa marraskuisia säitä 6.11. Ei enää palaakaan Keskuspuistosta -kansanjuhlassa. Kuva Juha Jakonen.

Tarkoituksenani on painaa vihreälle pohjalle t-paita, jonka rintapuolelle
tulisi Jarkko Kaunismäen 6.11.2005 tilaisuutemme logo "Ei enää palaakaan
Keskuspuistosta" ja selkään blogiosoitteeni keskuspuisto.blogspot.com.

Paidan voi saada myös ilman blogspot-tekstiä, eli pelkällä Ei enää -logolla. Logon
sisältävän flaierin voi käydä tsekkaamassa oheisesta linkistä "Ei enää palaakaan Keskuspuistosta -flaieri".

Paidat ovat suhteellisen laadukkaita Fruit of the loom -t-paitoja, jotka
maksavat 5 euroa kappale. Paksukaulainen malli maksaisi joko 7 tai 8 euroa.
Kun oma paitani on valmis (ensi viikolla), siihen käytettyä seulaa eli
painosapluunaa voisi käyttää paitaidean monistamiseen.

Paidan hinnan lisäksi työ maksaa 2 euroa ja olisi hyvä, että paidan valmistava työyhteisöni, Kumppanuustalo Horisontin kankaanpainopaja saisi tästä voittoa esimerkiksi 3 euroa per paita, jolloin paidan hinta voisi olla 10 euroa, suurella kaula-aukolla 13 euroa.

Ei enää palaakaan Keskuspuistosta - paidan valmistamiseen tarvitsen paidan koon (s, m, l tai xl) ja toivomuksen paidan pohjaväristä, toimitustavasta ja maksutavasta. Itse päädyin sellaiseen vihreään, joka on suht lähellä alkuperäisten mainostemme ja flaierin vihreää. Paitaa tulen käyttämään ainakin Pääkaupunkijuoksussa ja muissa sopivissa tilanteissa.

Paitojen painopaikkana toimiva Horisontin kankaanpainopaja on
kansalaisjärjestön tiloissa, tarkemmin Malminkartanon asukastalossa,
osoitteessa Vellikellontie 4. Jos haluaa oppia uutta tai kenties hankkia uuden
harrastuksen, paitoja tällä - tai millä tahansa muullakin kuva-tai
tekstiaiheella voi painaa itsekin kankaanpainopajassa.

Torstai-iltaisin välillä klo 17-20 paikalla on ohjaajana artesaani Satu Linnolahti, joka opastaa ja auttaa painamisessa. Suunnitteilla on myös tempaus Lääkärinkadun alueella, jossa voisi painaa haluamiaan t-paitoja, Ei enää -logolla tai ilman.

Mahdolliset alustavat tilaukset koko- ja väritietoineen voi jättää minulle
esimerkiksi vastaamalla tähän meiliin. Kerron mieluusti lisää myös
kankaanpainopajasta.

Michael Perukangas