keskiviikkona, toukokuuta 24, 2006

Hävityksen kauhistus Lääkärinkadun metsässä


Viime torstaina (18.5.) Lääkärinkadun metsästä kuului kummia. Pikkulinnut lauloivat että miehet haalareissaan siellä häärii, ja syytä oli pelätä että metsää he pakettiin käärii. Alueella tehtiin porauksia, jotta selvitettäisiin onko alueesta ylipäätään rakennusmaaksi. Lisäksi mitattiin pohjaveden syvyyttä.

Uudenmaan ympäristökeskuksen Yleiskaavasta antaman lausunnon mukaan (Kslk 2002-2223, Khs 2002-2480/831 28.11.2002) lehtonatan elinolosuhteet ovat siitä lähtien kun se löydettiin Laaksosta (1990) jo huonontuneet merkittävästi. Alustavat mittaustulokset näyttäisivät osoittavan, että alueen pohjavesi on poikkeuksellisen lähellä maanpintaa, mikä tarkoittaisi sitä että alueen maaperä on samalla erittäin arkaa rakentamiselle. Lähellä maanpintaa oleva pohjavesi kuljettaisi rakentamisen vaikutukset välitöntä rakennusaluetta kauemmas, ja alueen hydrologiset olosuhteet muuttuisivat ratkaisevasti. Herkkänä kasvina lehtonadan ainoa kasvupaikka Helsingissä vaarantuisi.

Mittausalue sijaitsee alueen halkaisevalta pääulkoilutieltä koilliseen, hevosaitauksen suuntaan lähtevän polun alkupäästä noin 50 metriä eteenpäin. Alueen tunnistaa paitsi mittaustöiden jäljistä, jotka ovat karmivat, myös aluetta merkitsemään jätetyistä viidestä puisesta paalusta, jotka on merkitty indikaattorein K1-K5. Työkoneen jäljet metsässä ovat kuin arpia herkässä maaperässä. Aiotaanko lehtonata kenties tuhota selvitystöillä?

Eräät mielipiteet pitävät lehtonataa silkkana tekosyynä, jota alueen asukkaat käyttävät kaavoituksen pysäyttämiseen. Erityisesti suojellun kasvin kasvupaikan turvaaminen on kuitenkin lainvoimainen argumentti, ja sellaisenaan riittävä. Muut argumentit - kansanterveydelliset, lähiliikuntaan ja alueen nykyiseen käyttöön ja merkityksenantoon liittyvät argumentit - voi aina koettaa kumota poliittisessa retoriikassa, ja samalla saada alueen puolustajat näyttämään viherpiipertäjiltä, nykyajan koijärveläisiltä.

tiistaina, toukokuuta 23, 2006

KASVUN PAIKKANA KANSALAISYHTEISKUNTA - avoin luentosarja syksyllä kansalaisvaikuttamisesta

HELSINGIN KAUPUNGIN SUOMENKIELINEN TYÖVÄENOPISTO
ITÄINEN ALUEOPISTO


KASVUN PAIKKANA KANSALAISYHTEISKUNTA

Luentosarja torstaisin klo 18.30-20 työväenopiston luentosalissa
Stoa, Itäkeskus, Turunlinnantie 1


Suomalaisten kasvattaminen aktiiviseen kansalaisuuteen on viime vuosina
ollut korostetusti esillä mm. hallitusohjelmassa, opettajainkoulutuksessa ja
opetusohjelmissa. Miten kansalaisyhteiskunta toimii tällä hetkellä - tuleeko
kansalainen aidosti kuunnelluksi? Luennoilla kiinnitetään huomiota
paikallistason vaikutusmahdollisuuksiin, erityisesti omaa elinympäristöä
koskevissa asioissa. Luentosarja järjestetään yhteistyössä
Kaupunkimetsäliikkeen kanssa, jonka edustajien omat kokemukset toimivat
sarjan casena viimeisellä luentokerralla. Kommenttipuheenvuorot pyydetään
kaupunkisuunnitteluvirastosta ja -lautakunnalta sekä tutkijalta.

21.9. Kuullusta kuunnelluksi - näkökulmia demokratian kehittämiseen
Ministeri, VTL Kalevi Kivistö
28.9. Kansalaisuuden toteutuminen paikallistasolla. Esimerkkejä Suomesta ja
Ranskasta.
Tutkija (HY) Eeva Luhtakallio
5.10. Paikallinen ympäristöpolitiikka ja kansalaisosallistuminen
Tutkija (TKK) Lasse Peltonen,
12.10. Kaupunkimetsäliikkeen kokemuksia kansalaisvaikuttamisesta ja
kaupunkisuunnittelusta. Kommenttipuheenvuorot.



VAPAA PÄÄSY

sunnuntaina, toukokuuta 21, 2006

Tulppaaneja



Tien vieressä olevien ruusupensaiden väliin on istutettu tulppaaneita, jotka keväisin kukkivat heleän punaisina. (13.5.2006)

Kuva: Juha Jakonen

Vaahteroita Urheilukadulla



Vaaleanvihreää vaahteran levästöä kauneimmillaan Urheilukadun varrella (13.5.2006)

Kuva: Juha Jakonen

perjantaina, toukokuuta 19, 2006

Selvitys lehtonadan kasvupaikan maaperästä ja vesiolosuhteista


Erityisesti suojellusta lehtonadasta "Festuca gigantea" tehdään konsulttityönä selvitys. Selvityksen ohjausryhmässä on edustus
kaupunkisuunnitteluvirastosta, Helsingin ympäristökeskuksesta, Uudenmaan
ympäristökeskuksesta ja rakennusvirastosta. Konsulttina toimii Enviro Oy.

Alueella, lehtonadan kasvupaikan luona kuluvalla viikolla (alkaen keskiviikosta 17.5.) tehdyt maaperänäytteet liittynevät ainakin osittain tähän selvitystyöhön; lisäksi tutkitaan pohjaveden syvyyttä ja virtauksia ja maaperän kelvollisuutta rakentamiseen yleensä.

Lehtonata -selvityksen on tarkoitus olla valmistunut syksyllä kasvukauden päätyttyä, ja tämän selvityksen on määrä vaikuttaa mahdolliseen asemakaavaluonnokseen. Luonnoksesta on tarkoitus järjestää palaute-/keskustelutilaisuus sen valmistuttua luultavimmin loppusyksystä.

Anna Laineen ja Kirsikka Bonsdorffin kirjoitus Vihreässä Langassa

torstaina, toukokuuta 04, 2006

Suomen Luonto-Liiton kannanotto ministeri Kalliomäen budjettiponteen MRL:n tarkistamisesta

Pääkaupunkiseudun ilma myös tänään täynnä pienhiukkasia

Helsingin liikennepäästöt ja kaavoittaminen


Aamun Hesarissa (4.5.2006) sanottiin, että erityisen huonoa ilmanlaatu on ollut
Töölöntullin kulmilla, jossa raja-arvot ovat ylittyneet jo 28 (perättäisenä?)
päivänä. Ja kuitenkin kyseiselle alueelle ollaan kaavoittamassa kokonaan uutta
asuntoaluetta, joka lisäisi paitsi alueen liikennettä entisestään,
puhumattakaan siitä, että uudet asukkaat kärsisivät jo nyt kohtuuttomista
päästöistä (vaikka ekotehokkuuden ohjelma&yleiskaava kehottavat välttämään
sellaisten alueiden kaavoitusta, jotka kärsivät runsaista päästöistä ja
liikennemelusta).

Yleiskaava 2002, sivu 53; 4.11: Ympäristön tila: ”Liikenteen kasvu on ollutvoimakasta. Erityisesti ajoneuvoliikenteen määrä tie-ja katuverkossa lisää melu-ja pölyhaittoja.

Liikenteen kasvu jatkuu yhä, ja vaikka autoja kehitetäänkin ympäristöystävällisemmiksi ja hiljaisemmiksi, kasvava liikenteen määrä ainakin suunnilleen tekee tyhjäksi kehittyneen autojen valmistustekniikan ilman saastumista hidastavat ja melua pienentävät vaikutukset. Alueen vierestä kulkee useita runsaasti työmatkaliikenteeseen käytettyjä valtaväyliä, kuten Mannerheimintie, Tukholmankatu ja Nordenskiöldinkatu. Alueelle olisi myös välttämätöntä rakentaa uusi ajoyhteys, mikäli talot eivät sijoittuisi Lääkärinkadun varteen. Alueen kaavoitussuunnitelma olisi ristiriidasssa sekä kevyttä liikennettä suosivan periaatteen kanssa mutta myös sen periaatteen kanssa, jonka mukaan voimakkaan liikennemelun ja päästöjen vaikutusalueille ei saisi osoittaa asumista.

Michael Perukangas

Kuva: Juha Jakonen